Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kuva: Porvarisäädyn täysistuntosali Säätytalossa vuonna 1894.
C. G. Nyströmin suunnittelema Säätytalo vastapäätä Suomen Pankkia valmistui vuonna 1891 säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen kokoontumispaikaksi, kun Ritarihuone oli käynyt ahtaaksi kaikille säädyille. Päätykolmiossa on Emil Wikströmin pronssiveistossarja, jossa keisari Aleksanteri I vahvistaa Suomen lait ja oikeudet. Sisällä porrastasanteen yläpuolella kohoaa toisinto Senaatintorilla olevasta Walter Runebergin Aleksanteri II:n patsaan jalustaveistoksesta, joka esittää lakia.
Yksikamarisen eduskunnan aloitettua työnsä vuonna 1907 Säätytalo ei enää riittänyt 200 kansanedustajan tarpeisiin. Siellä pidettiin kuitenkin valiokuntien kokouksia. Säätytalo toimi sen jälkeen pitkään Tieteellisten Seurain Talona, mutta vuonna 1978 se siirtyi valtioneuvoston kanslian hallintaan ja toimii nykyään edustustiloina ja valtioneuvoston kokoustiloina. Säätytalossa on vahvistettu laki Suomen lipusta, valmisteltu vuoden 1919 hallitusmuotoa ja pidetty sotasyyllisyysoikeudenkäynnit talvella 1945–1946.
Nykyään hallitusneuvottelut ja vuotuiset budjettiriihet pidetään Säätytalon lukuisissa kokoushuoneissa.