Millainen oli Kauhajoki?
Kun 2.12.1939 silloinen tasavallan presidentti Kyösti Kallio määräsi eduskunnan kokoontumispaikaksi Kauhajoen, tuli siitä merkittävä paikkakunta.
Kauhajoella, kuten muuallakin Suomessa, elettiin pelonsekaisia ja tiukkoja aikoja. Kauhajoki otti suuren riskin eduskunnan tullessa evakkoon, mutta jo se kertoi pitäjästä paljon.
Kauhajoella elettiin pääasiassa maa- ja metsätaloudesta. Tehtaita sen ajan Kauhajoella oli vähän. Paikkakunnalla oli jo tuolloin kunnanlääkäri, kätilö, eläinlääkäri, apteekki ja kunnansairaala. Lisäksi oli viisi nuorisoseuraa sekä uuvuttavan maatalousarjen vastapainona paljon musiikkia, kuorolaulua, soittokuntia ja orkestereita.
Talvisodan syttyessä Kauhajoella olivat maamieskoulu, kotitalousopisto, yhteislyseo sekä evankelinen kansanopisto toimineet jo monia vuosia. Valtuuston toiminta oli alkanut jo 1918.
Kotitalousopiston rooli oli hyvin tärkeä. Sinne sekä majoitettiin kansanedustajia että huolehdittiin ruokailuista. Kaikki opiston opettajat olivat mukana avustamassa, ja myös keskeytyneen koulun oppilaita oli apuna. Opistolla toimi myös kahvila. Kotitalousopistolle eduskunnan väki kokoontui, jos muuta paikkaa ei ollut. Kotitalousopiston energia ja toiminta oli esimerkillistä ja arvostettavaa.
Suupohjan junarata kulki Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin ja Kaskisiin. Rata valmistui jo 1910-luvulla. Se oli erityisen tärkeässä asemassa eduskunnan evakuointikuljetusten kannalta. Kauhajoelle oli myös valmistunut sen ajan maaseutuoloissa harvinainen näky: asfalttipäällysteinen tie, Topeeka.
Kauhajoki oli pieni pitäjä, jonne oli melko hyvät yhteydet ja jossa oli sopivat tilat edustajille, ja se katsottiin koko Etelä-Pohjanmaan turvallisimmaksi paikaksi. Lisäksi Kauhajoen keskusta-alue oli tiivis, jolloin edustajien siirtymiset majoitus- ja muonitustilojen sekä istuntosalin välillä olivat vaivattomia.
Sodan vuodet olivat rankkaa ja uuvuttavaa aikaa. Huomisesta ei kukaan voinut sanoa varmasti mitään. Kauhajoelle perheisiin sijoitettujen kansanedustajien lisäksi kodeissa asui mm. Karjalasta tulleita pakolaisia sekä sotavankeja.
Kurjat ja tuskaisat ajat kuitenkin lähensivät ihmisiä. Puoluepoliittiset erimielisyydet jäivät taka-alalle, ja kaikki tekivät sopuisasti yhteistyötä. Koteihin sijoitettujen kansanedustajien ja talonväen mahdolliset erilaiset poliittiset näkemykset saivat väistyä.
Naiset tekivät miesten työt, ja lapset osallistuivat kotitöihin sen, minkä kykenivät. Kotirintaman apu ja tuki sekä vapaaehtoistyö olivat avainasemassa selviämisen kannalta. Rintamalle lähetettiin paljon tavaraa: olkikenkiä, lämpimiä vaatteita... Kotirintama oli korvaamaton apu.
Kauhajoella pommitusuhka oli suuri. Eduskunnan olinpaikka pidettiin mahdollisimman hyvin salassa, sillä jos venäläinen olisi saanut vihiä eduskunnan olosta Kauhajoella, se olisi pommitettu maan tasalle todella nopeasti ja helposti. Moniin Kauhajoen kyliin eduskunnan oleskelu paljastui vasta jälkikäteen. Tieto osattiin pitää salassa.
Tämän päivän kauhajokelaisen tulisi ottaa mallia silloisista asukkaista. Monet tämän päivän ongelmat ja vastoinkäymiset ovat, jos voisi sanoa, pieniä sen ajan ongelmiin verrattuna. Oman edun tavoittelun sijasta keskityttiin pitämään toinen toisistaan huolta. Kauhajoki oli yhteen hiileen puhaltava, tehokas ja toistaan rakastava yhteisö.