Mielenosoitus.Ilmastomielenosoitus maaliskuussa 2019 Eduskuntatalon edessä. Kuva: Eduskunta.
​

​Vaikuttamisen areenat

Suoran demokratian keskeisiä vaikutuskeinoja ovat kansalais- ja kunta-aloitteet, eurooppalainen kansalaisaloite ja kansanäänestykset. Erilaiset järjestöt, esimerkiksi puolueet, tarjoavat mahdollisuuden vaikuttaa. Julkisessa keskustelussa asioita tuodaan julkisiksi ja siten mahdollisesti poliittisen päätöksenteon kohteeksi.

Vaikuta aloitteella

Lainsäädäntöön vaikuttava kansalaisaloite on tunnetuin ja käytetyin aloitemuoto. Vähemmän tunnettuja ja vähemmän käytettyjä ovat Euroopan unionin lainsäädäntöön vaikuttava eurooppalainen kansalaisaloite, kunnan toimintaan vaikuttavat kuntalaisaloite ja aloite kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä.

Kansalaisaloite

Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi.

Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Jos aloite tehdään lakiehdotuksen muotoon, sen tulee sisältää säädösteksti. Aloitteen tulee kohdistua yhteen asiakokonaisuuteen ja siinä tulee aina olla mukana perustelut. Aloitteen on koskettava asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen.

Kansalaisaloite.fi-palvelussa voi tehdä kansalaisaloitteen, kannattaa kansalaisaloitetta ja selata tehtyjä kansalaisaloitteita. Kansalaisaloitteen kannattaminen on yhtä tärkeää kuin kansalaisaloitteen teko.

Ennen kansalaisaloitteen tekemistä kannattaa tutustua voimassaolevaan lainsäädäntöön. Myös Lainkirjoittajan oppaaseen kannattaa tutustua ainakin silmäilemällä, vaikka kansalaisaloitelaissa annetaan kansalaisaloitteelle hyvin vähäiset muoto- ja sisältövaatimukset.

Verkkopalveluja

Eurooppalainen kansalaisaloite

Eurooppalaisella kansalaisaloitteella pyydetään Euroopan komissiota tekemään säädösehdotus aiheesta, joka kuuluu EU:n toimivaltaan. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi ympäristönsuojelu, maatalous, liikenne ja kansanterveys.

Kansalaisaloitteen tekemistä varten on perustettava kansalaistoimikunta. Toimikunnassa on oltava vähintään 7 EU-kansalaista, jotka ovat vähintään 7:n eri EU-maan asukkaita. Kansalaistoimikunnan jäsenten on oltava ikänsä puolesta oikeutettuja äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. Kansalaisaloitteella on oltava yhteensä vähintään miljoona allekirjoittajaa, jotka asuvat vähintään 7 EU-maassa (27 jäsenvaltion EU:ssa). Aloitteelle on kerättävä kussakin 7 maassa tietty vähimmäismäärä allekirjoittajia.

Komissio perehtyy aloitteeseen perusteellisesti. Kuuden kuukauden kuluttua aloitteen vastaanottamisesta komissio ilmoittaa aikooko ryhtyä toimen piteisiin ja jos, niin millaisiin kansalaisaloitteen suhteen. Vastauksen komissio antaa tiedonannon muodossa. Tiedonanto on EU-komissaarien hyväksymä virallinen asiakirja, joka julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä.

Komissio ei ole velvollinen tekemään säädösehdotusta kansalaisaloitteen perusteella. Jos komissio päättää tehdä säädösehdotuksen, alkaa normaali lainsäädäntäprosessi: komissio antaa lakiehdotuksensa lainsäätäjälle (yleensä Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai joissakin tapauksissa vain neuvostolle). Laki tulee voimaan vain, jos lainsäätäjä hyväksyy ehdotuksen.

Eri EU-maissa vaadittavat kansalaisaloitteen allekirjoittajien vähimmäismäärät.

Verkkopalveluja

Kuntalaisaloitteet

Kuntalain 23 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

Verkkopalveluja

Hyvinvointialueen aloitteet

Hyvinvointialueen jäsenellä on oikeus tehdä aloite hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Aloiteoikeus olisi kaikenikäisten hyvinvointialueen asukkaiden oikeus. Aloitteessa on oltava kunkin aloitteen tekijän osalta perusteet, joista käy ilmi hyvinvointialueen jäsenyys. Aloitetta käsiteltäessä hyvinvointialueen on varattava aloitteen tekijöiden edustajille tilaisuus tulla kuulluiksi. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Hyvinvointialueen palvelujen käyttäjillä on oikeus tehdä aloitteita hyvinvointialueen palveluja koskevissa asioissa.

Verkkopalveluja

Kansanäänestykset

Suomessa kansanäänestykset ovat neuvoa-antavia.

Valtiollinen kansanäänestys

Perustuslain pykälän 53 mukaan neuvoa-antavan valtiollisen kansanäänestyksen järjestämisestä ja äänestysvaihtoehdoista päätetään lailla. Suomessa on järjestetty kaksi kansanäänestystä. Kieltolain kumoamisesta äänestettiin 29.–30.12.1931 ja Suomen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi 16.10.1994.

Verkkopalveluja

Alueelliset kansanäänestykset

Kuntalain mukaan valtuusto päättää kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Myös 4 % 15 vuotta täyttäneistä kuntalaisista voi tehdä aloitteen kansanäänestyksenäänestyksen toimittamiseksi. Suurimmassa osassa järjestetyistä kansanäänestyksistä on ollut kyse kuntaliitoksesta.

Hyvinvointialueen neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä päättää aluevaltuusto. Samalla aluevaltuusto päättää äänestyksen aiheesta, ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Vähintään 3 % 15 vuotta täyttäneistä hyvinvointialueen asukkaista voi tehdä aloitteen neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimittamisesta. Aluevaltuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. Hyvinvointialueen kansanäänestyksiä ei toistaiseksi ole toimitettu.

Verkkopalveluja

Puolueet, etu- ja kansalaisjärjestöt

Puolueet

Puolue määritellään puoluerekisteriin merkityksi rekisteröidyksi yhdistykseksi. Puoluerekisteriin merkittävällä puolueella tulee olla yleisohjelma. Siinä on esitetty ne puolueen keskeiset periaatteet ja tavoitteet, joilla se haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Puolue menettää paikkansa rekisterissä, kun se ei ole saanut kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa yhtään kansanedustajan paikkaa. Puoluerekisteriä pitää oikeusministeriö. Puolueiden toiminnasta säädetään puoluelaissa.

Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset voivat osallistua valtiolliseen ja kunnalliseen toimintaan puolueiden kautta, sillä puolueet (ja valitsijayhdistykset) asettavat ehdokkaat vaaleihin. Puolueet tarjoavat äänestäjäkunnalle ohjelma-, toiminta- ja henkilövaihtoehtoja, joista kansalaiset voivat valita haluamansa. Eduskunnassa kansanedustajat muodostavat puolueittain eduskuntaryhmiä.

Verkkopalveluja

Etu- ja kansalaisjärjestöt

Etujärjestöt huolehtivat oman jäsenistönsä eduista. Taloudelliset etujärjestöt neuvottelevat sekä keskenään että yhdessä valtiovallan edustajien kanssa intressiensä yhteensovittamisesta. Esim. työmarkkinajärjestöjä on niin työntekijöillä, kuten SAK, sekä työnantajapuolella, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto.

Kansalaisjärjestöt tarjoavat organisoidun areenan kansalaisten vaikuttamiselle ja osallistumiselle ja ovat täten ehkä helpoiten identifioitavissa oleva kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Yksi järjestöjen keskeinen tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jäsenten tarpeiden ja asiantuntemuksen välittäminen valmisteluun ja päätöksentekoon. Säädösvalmistelussa kansalaisten kuuleminen tapahtuu mm. kansalaisjärjestöjen kautta.

Verkkopalveluja

Julkinen keskustelu

Perustuslain mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Poliittisesti vaikuttavaa on julkisessa tilassa tapahtuva keskustelu. Keskustelussa voi tuoda asioita julkisiksi ja poliittisen päätöksenteon kohteiksi. Keskustelun julkisia tiloja ovat mm. tiedotusvälineet ja nykyään yhä enenevässä määrin sosiaalinen media.

Sosiaalinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia mm. poliitikkojen ja kansalaisten väliselle, niin puoluejärjestöistä kuin tiedotusvälineistä riippumattomalle, viestinnälle ja vuorovaikutukselle. Sosiaalinen media vahvistaa kansalaisen oikeutta lähettää ja vastaanottaa tietoja kenenkään sitä ennakolta estämättä. Myös mielipiteen ilmaisu ja kannatuksen osoittaminen on helpottunut huomattavasti.

Keskustelua käydään moneen suuntaan: kansalaisten kesken, yhteisöjen kesken, vallanpitäjien ja kansalaisten kesken – globaalisti ja lokaalisti.

Verkkopalveluja

Mielenosoitukset, adressit ja boikotit

Perustuslaki takaa jokaiselle kokoontumisvapauden eli oikeuden järjestää mielenosoituksia ja osallistua niihin. Mieltään osoittamalla kansalaiset voivat käyttää kahta merkittävää oikeuttaan: sananvapautta ja kokoontumisvapautta. Mielenosoitusvapauden kuten kokoontumisvapaudenkin keskeisenä tavoitteena on turvata demokratiaan kuuluvaa vapaata mielipiteenmuodostusta ja yksilön mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Kokoontumislain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestysluonteisilla säännöksillä.

Adressilla eli vetoomuksella tarkoitetaan poliittista julkilausumaa, joka on useiden henkilöiden allekirjoittama. Adressien tärkein tehtävä on saada asia julkiseen keskusteluun ja siten päättäjien tietoisuuteen.

Jokaisella kansalaisella on oikeus esittää yksin tai yhdessä muiden kanssa vetoomus Euroopan parlamentille. Vetoomuksella voidaan esittää Euroopan parlamentille yksittäinen pyyntö, valitus tai havainto, joka koskee EU:n oikeuden soveltamista, tai kehotus ottaa kantaa johonkin tiettyyn asiaan. Tällaiset vetoomukset antavat Euroopan parlamentille mahdollisuuden puuttua asiaan, jos esimerkiksi jokin jäsenvaltio, paikallisviranomainen tai muu instituutio loukkaa Euroopan kansalaisen oikeuksia.

Boikotti tarkoittaa ostamisesta, myymisestä tai muusta, usein taloudellisesta, kanssakäymisestä kieltäytymistä. Yleensä boikotin tarkoituksena on pakottaa kohde muuttamaan käyttäytymistään, esimerkiksi epämoraalisena tai epäoikeudenmukaisena pidettyä liiketoimintatapaansa. Talouspakote on valtioiden välinen keino vaikuttaa toisen maan toimintaan talouteen suuntautuvien pakotteiden avulla.

Verkkopalveluja

​Vaikuttamisoppaita

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssille nuorten osallisuus on keskeinen arvo. Demokratiakasvatus ja osallisuus -palvelussa on asiantuntijoiden tarjoama tuki, vierailupuheenvuorot, verkkokoulutus sekä Osallisuuden vahvistajat -verkosto. Tarjolla on myös uusia menetelmiä ja malleja, joilla nuorten vaikuttamisen tietoja ja taitoja voi tukea.

Koulu mielenosoituksessa – vinkkejä ja ohjeita osallistuville ja ei-osallistuville. Yhteiskunnassa vaikuttamisen taitojen opettelu on yksi keskeinen asia, jota koulussa tulee opiskella. Opiskelu voidaan tehdä erilaisilla tavoilla ja mielenosoitukseen osallistuminen tai sellaisen järjestäminen voi olla yksi näistä tavoista.

Kuntalaiset keskiöön -opas on tarkoitettu kaikille kuntalaisten osallisuudesta kiinnostuneille ja osallisuuden parissa työskenteleville. Kuntalaisten osallistumisen työkalupakki.

Löydä oma tapasi vaikuttaa. Ilmastotoiminta.fi kokoaa tietoa erilaisista ilmasto- ja ympäristötoiminnan mahdollisuuksista yhteen osoitteeseen, jotta yhä useamman olisi helpompi löytää itselle sopivin ilmastotoiminnan muoto. Sivulta löytyy tietoa erilaisista ilmasto- ja ympäristötoimintaa tekevistä järjestöistä ja liikkeistä sekä työkaluja ilmastotoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Näin voi vaikuttaa. Nuorten politiikkakoulu, Oulu.
Näin voi vaikuttaa -oppaassa esitellään useita erilaisia vaikuttamisen tapoja ja paikkoja, joista voi löytää itselleen sopivimmat vaikuttamisen ja osallistumisen tavat.

Osallistu.fi on tehty osallistumisesta ja vaikuttamisesta kiinnostuneille innostamaan ja antamaan monipuolisesti tietoa paikallisen osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista.

Kuntien ja kaupunkien verkkosivuilla on yhtenä osa-alueena ”Osallistu ja vaikuta” -sivut. Usein nämä sivut löytyvät Hallinto ja päätöksenteko -sivuilta. Esimerkiksi Oulun kaupungin Osallistu ja vaikuta -sivujen osa-alueita ovat muun muassa Vaikuta verkossa, Osallistuva Oulu ja Vaikuta alueellasi.


Päivitetty 16.2.2023