​Tokoin senaatti

Kun väliaikainen hallitus oli hajottanut venäläistetyn Suomen senaatin, tarvittiin maahan uusi hallitus. Sosiaalidemokraatit olivat saaneet yksinkertaisen enemmistön (103 kansanedustajaa) vuoden 1916 eduskuntavaaleissa. He suostuivat hallitusvastuuseen, ”ministerisosialisteiksi”, vastahakoisesti, sillä vasemmistolaista luokkapolitiikkaa ajanut puolue katsoi senaatin porvarillisen vallan välineeksi. 

Kun puolet senaattoreista saatiin porvaripuolueista, 27. maaliskuuta nimitettiin maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattijohtoinen yhteishallitus, Tokoin senaatti. Senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi eli pääministeriksi nimitettiin Sdp:n Oskari Tokoi.

Tokoin senaatin ohjelma koostui perustavanlaatuisista kysymyksistä kuten Suomen sisäisen itsenäisyyden turvaamisesta, hallitusmuodon kehittämisestä, kieltolaista ja torpparivapautuksesta. Sdp:n johto käynnisti välittömästi tunnustelut valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. 

Senaatti asetti maaliskuun lopussa perustuslakikomitean selvittämään Suomen valtio-oikeudellista asemaa. Perustuslakikomitean hallinto-oikeuden asiantuntija, professori K.J. Ståhlberg totesi, että maaliskuun manifestissa suomalaiset olivat jo käytännössä hyväksyneet väliaikaisen hallituksen tsaarin vallan perijäksi. Komitean ehdotus noudatteli oppia vallan kolmijaosta. Suurin osa tsaarin valtaoikeuksista ehdotettiin siirrettäväksi senaatille. 

Sosiaalidemokraateille kysymys korkeimmasta vallasta oli huhtikuun loppuun mennessä kiteytynyt Suomen itsenäisyyden toteuttamiseksi. Ote pääministeri Tokoin puheesta eduskunnassa 20. huhtikuuta (PTK 10/1917): "Minä rohkenen siis luottaa siihen, että Suomen kansan itsemääräämisoikeus, Suomen kansan itsenäisyyden alku on nyt varmalla pohjalla ja meidän velvollisuutemme on sitä kehittää järkähtämättä ja johdonmukaisesti, ja sillä tavalla, että Suomen kansan itsenäisyys jo läheisessä tulevaisuudessa tulee taatuksi."