​​​Puhemiehen tehtävät

​​​Eduskunnan puhemiehen valinta on ensimmäinen asia, josta eduskunta päättää valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa.

Rooman vallan ajalta länsimaiseen parlamentarismiin on juurtunut ajatus, että puhemies on ensimmäinen vertaistensa joukossa – primus inter pares. Tämä muita kansanedustajia korkeampi asema käy ilmi esimerkiksi valtion virallisissa tilaisuuksissa, jossa puhemies sijoitetaan arvojärjestyksessä toiseksi tasavallan presidentin jälkeen. Muut kansanedustajat ovat hänen takanaan. 

Puhemiehen asema ja tehtävät on määritelty perustuslaissa (731/1999). Perustuslain 42 §:n mukaan​ puhemies kutsuu koolle täysistunnot, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja sekä valvoo, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.

Puhemies ei osallistu täysistunnossa keskusteluun eikä äänestykseen.

Eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000)​ on annettu tarkempia ohjeita puhemiehen tehtävästä: 

​Puhemies johtaa eduskunnan toimintaa yhdessä puhemiesneuvoston kanssa siten kuin perustuslaissa ja tässä työjärjestyksessä säädetään (5 §).

​Puhemies päättää täysistunnon päiväjärjestyksestä. Puhemies voi muuttaa ilmoitettua päiväjärjestystä ja keskeyttää asian käsittelyn (46 §).

​Puhemies johtaa täysistuntoa ja ylläpitää siinä järjestystä sekä tekee päätös- ja äänestysehdotukset (49 §).

​Puhemies tekee ehdotuksen, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään. Äänestysjärjestyksen tultua hyväksytyksi puhemies tekee sellaisen äänestysesityksen, että vastaus jaa tai ei ilmaisee eduskunnan päätöksen (60 §).

​​Puhemies toteaa äänestyksen tuloksen (63 §).

Vaalikauden ensimmäisessä kokouksessa puhemiesneuvosto käsittelee sitä, mitkä ovat puhemiehen ja puhemiesneuvoston tehtävät alkavalla vaalikaudella. Puhemiesneuvosto aloitti vaalien jälkeen toimintansa 20.4.2023 pidetyssä kokouksessa​, jolloin asialistalla olivat puhemiehen ja puhemiesneuvoston asema ja tehtävät 2023.

Puhemiehen tehtävistä näkyvin on eduskunnan täysistunnon johtaminen. Puhemies johtaa istunnon eri vaiheita aina päiväjärjestyksen laatimisesta äänestystuloksen toteamiseen asti. Eduskunta-asioiden käsittely on määrämuotoista ja puhemies valvoo, että päätökset täysistunnoissa tehdään perustuslainmukaisina. Puhemies voi kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn tai ehdotusta äänestykseen, jos katsoo sen olevan vastoin perustuslakia, muuta lakia tai eduskunnan tekemää päätöstä. Tällaisessa tilanteessa eduskunta voi lähettää puhemiehen menettelyn selvitettäväksi perustuslakivaliokuntaan. 

Vuoden 1928 jälkeen perustuslakivaliokunta on vain yhden kerran katsonut puhemiehen menetelleen virheellisesti. Tämä tapahtui vuoden 1972 valtiopäivillä. Puhemies V.J. Sukselainen kieltäytyi tuolloin ottamasta käsittelyyn edustaja Matti Ahteen ponsiehdotusta vaalioikeusikärajan laskemisesta 20 vuodesta 18 vuoteen. Sukselainen katsoi, että ponsiehdotus oli vastoin eduskunnan aiemmin tekemää päätöstä, jolla ikäraja oli pidetty ennallaan. Perustuslakivaliokunta katsoi äänin 9​​​–8 puhemies Sukselaisen toimineen väärin ja vastoin silloista valtiopäiväjärjestystä. Valiokunnan kanta ei kuitenkaan vaikuttanut puhemies Sukselaisen asemaan. 

Parlamentaarisen työn johtamisessa puhemiestä avustavat virkamiehet ja valiokuntien puheenjohtajista koostuva puhemiesneuvosto. Puhemies​ on puhemiesneuvoston puheenjohtaja. Puhemiesneuvoston päätöksiä tehtäessä puhemiehellä on yksi ääni, joka on ratkaiseva, jos äänet menevät tasan. 

Täysistunnon johtamisen lisäksi puhemiehellä on edustuksellisia ja hallinnollisia tehtäviä. Puhemies edustaa koko eduskuntaa ja tässä tehtävässä hän muun muassa pitää eduskunnan puolesta vastauspuheenvuoron tasavallan presidentille valtiopäivien avajaisissa. Puhemies ohjaa myös eduskunnan parlamentaarista diplomatiaa. Puhemies ottaa eduskunnan puolesta vastaan arvovieraat ja vie puolestaan eduskunnan tervehdyksen erilaisiin tilaisuuksiin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. 

Hallinnollista työtä puhemies tekee kansliatoimikunnan puheenjohtajana. Kansliatoimikunta tekee tärkeimmät päätökset eduskunnan hallinnosta, taloudenpidosta ja virkamiesten nimittämisestä. Asemansa perusteella puhemies on puheenjohtajana tavallisesti myös kaikissa muissa eduskunnan nimittämissä elimissä tai työryhmissä, joihin hänet on valittu osallistujaksi.

​​​Puhemiehen puolueettomuus

​​Puhemieheltä odotetaan puolueettomuutta ja kykyä edustaa koko eduskuntaa, niin hallitus- kuin oppositiopuolueidenkin kansanedustajia. Suomessa tosin on ollut mahdollista myös se, että puolueen aktiivinen puheenjohtaja valitaan varsinaiseksi puhemieheksi, kuten valittiin esimerkiksi Johannes Virolainen ja Paavo Lipponen. Aiemmin on ollut mahdollista sekin, että puhemiehellä on oman eduskuntatehtävänsä lisäksi ollut jokin muu työ. Kyösti Kallio toimi puhemiehen tehtävän ohella Suomen Pankin johtajana, K.A. Fagerholm oli Alkon pääjohtaja ja V.J. Sukselainen oli Tampereen yliopiston kansleri ja Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja. Tämä oli mahdollista, koska tuolloin puhemies ei ollut läsnä eduskunnassa kuin täysistuntojen, puhemiesneuvoston ja kansliatoimikunnan kokousten aikana. Nykyisin puhemiehet ovat eduskunnassa paikalla huomattavasti enemmän.

Puhemiehen poikkeuksellinen asema koko eduskunnan edustajana käy ilmi siinä, että perustuslain mukaan hän ei osallistu täysistunnoissa keskusteluihin tai äänestyksiin. Hänellä on kuitenkin oikeus osallistua valiokuntien kokouksiin ja tavallista on myös se, että hän ottaa osaa oman eduskuntaryhmänsä tapaamisiin. Entisen puhemiehen Kalevi Sorsan mukaan puhemies osallistuu ryhmäkokouksiin ”kuuntelijana, ei keskustelijana". Toisin kuin muut edustajat, yleensä puhemies ei muutenkaan osallistu puoluepoliittiseen toimintaan. Tämä lisää puhemiehen uskottavuutta koko eduskunnan edustajana. Koko eduskunnan sananvaltaa hän käyttää muun muassa viedessään tasavallan presidentille tiedoksi hallitusneuvottelujen tulokset, jotka eduskuntaryhmät ovat saavuttaneet sääntöjensä mukaisissa neuvotteluissa.

Puhemiehet harvoin ottavat tehtävässään kantaa puoluepoliittisiin asioihin, mutta rooliin on katsottu kuuluvan eduskunnan aseman puolustaminen myös julkisesti. Puhemiehet voivat ottaa kantaa esimerkiksi eduskunnan valtaoikeuksien puolesta. Viimeksi puhemiehen rooli eduskunnan aseman puolustajana tuli julkiseksi covid 19 -toimenpiteiden yhteydessä. Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistön esitti niin sanotun ulkoisen asiantuntijaryhmän (”nyrkin”) perustamista johtamaan koronakriisin hoitamista, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen totesi​ sen soveltuvan huonosti parlamentaariseen järjestelmään, jossa hallitus on toimistaan vastuunalainen eduskunnalle.