Eduskunnan sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että uuden nuorisolain avulla halutaan vahvistaa nuorten osallisuutta, vaikuttamista ja kuulemista. Valiokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 111/2016 vp) uudeksi nuorisolaiksi valmistui perjantaina 11. marraskuuta 2016.

Uusi nuorisolaki korvaa voimassa olevan nuorisolain vuodelta 2006. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017.

Sivistysvaliokunta painottaa mietinnössään, että nuorten kuuleminen ja osallistaminen on nähtävä laajasti mahdollisuutena parantaa kuntien toimintaa ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Yhtä tärkeää on, että nuoret kasvavat aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka tuntevat osallisuutta ja vastuuta yhteiskunnasta laajasti ja oman alueen ja kunnan asioista ja haluavat osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan esimerkiksi järjestökentässä.

Valiokunta korostaa, että nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskanavien tulee olla monipuolisia ja yhdenvertaisia. Nuorta ikäpolvea koskettavan tulevaisuuden epävarmuuden ja eriarvoistumiskehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää korostaa nuorten yhdenvertaisia oikeuksia kaikkiin peruspalveluihin. 
Hallituksen esitys on perustunut laajapohjaiseen valmistelutyöhön. Nuorisolaki valmisteltiin vuorovaikutuksessa nuorisotyön kentän kanssa. Kuulemisten lisäksi nuorisolain uudistamista on käsitelty useissa eri tilaisuuksissa. Lakiesitys oli laajalla lausuntokierroksella, joka kattoi muun muassa kaikki Suomen kuntien nuorisovaltuustot.

Mietintö sisältää myös lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää maakunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien merkittävien uudistusten vaikutuksen laajasti nuorisotyöhön ja varmistaa myös jatkossa nuorisolain tavoitteiden toteutumisen niin kunnan kuin maakunnankin tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee antaa asiasta selvitys sivistysvaliokunnalle viimeistään seuraavan vaalikauden alkupuolella.

SIVM 12/2016 vp – HE 111/2016 vp

Tietopaketti Nuorisolain uudistamisesta.