Valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen esitysestä vuoden 2021 lisätalousarvioksi valmistui perjantaina 19. maaliskuuta. Mietintöön sisältyy 2 vastalausetta. Asian käsittely alkaa tiistaina 23. maaliskuuta klo 14 pidettävässä istunnossa yleiskeskustelulla. Valiokunta esittää, että lisätalousarviota sovelletaan 1.4.2021 alkaen. Valtiovarainvaliokunnan mietintö on luettavissa eduskunnan verkkosivuilla
Määrärahalisäykset, tuloarviot ja lainanotto
Lisätalousarvioesitys lisää määrärahoja noin 394 milj. euroa ja korottaa varsinaisia tuloja 415 milj. euroa. Esitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta noin 21 milj. euroa.
Suurimmat koronavirustilanteesta aiheutuvat määrärahalisäykset tehdään rokotteiden hankintaan (70 milj. euroa), työttömyysturvaan (61 milj. euroa) sekä lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin avustuksiin (23,2 milj. euroa). Lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi korotetaan kuntien palveluihin kohdistettavaa valtionavustusta (17,5 milj. euroa), lisätään ammatillisen koulutuksen tukitoimia (17,5 milj. euroa) sekä kehitetään nuorten harrastustoimintaa ja työelämätaitoja (2,5 milj. euroa). Koronavirustilanteesta aiheutuen tuetaan myös taidetta, kulttuuria ja elokuvatuotantoa (20 milj. euroa).
Hallitus esittää lisäksi, että vuodelta 2022 siirretään 55,7 milj. euroa tulevaisuusinvestointien ja muiden rakenne- ja suhdannepoliittisesti vaikuttavien kokonaisuuksien kehysvarausta vuodelle 2021. Summa osoitetaan EU:n elpymisväliseen kuuluvaan REACT-EU -rahoitukseen, jolla tuetaan alueiden elpymistä ja joka tuo lisärahoitusta ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelmaan vielä vuosille 2021—2023.
Verotuloarvioihin esitetään korotuksia. Tuottoja nostetaan ansio- ja pääomatuloveron (207 milj. euroa), perintö- ja lahjaveron (138 milj. euroa) sekä varainsiirtoveron kertymän (70 milj. euroa) osalta.
Lisätalousarvio huomioon ottaen nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan noin 11,7 mrd. euroa ja valtionvelan määrän vuoden 2021 lopussa arvioidaan olevan noin 137 mrd. euroa, mikä on 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Taide ja kulttuuri
Koronavirustilanteen vuoksi momentille ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitettu avustusten myöntämiseen taiteen ja kulttuurin alan henkilöille ja toiminimille. Lisäksi elokuvatuotantoyhtiöille esitetään 5 milj. euron tukea koronavirustilanteesta aiheutuvien taloudellisten menetysten vähentämiseksi.
Valtiovarainvaliokunta toteaa, että kulttuurin ja luovien alojen tilanne on kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen vaikea, sillä toiminta on ollut rajoitusten vuoksi monin osin kokonaan pysähdyksissä jo vuoden verran. On tärkeää, että lisätukea suunnataan nyt nimenomaan freelance-toimijoille ja yksinyrittäjille, joiden sosiaaliturva on usein varsin heikko. Syntyneisiin menetyksiin nähden tuki on vielä riittämätön, sillä saadun selvityksen mukaan kulttuurialan freelancereiden tulonmenetysten arvioidaan olevan tähän mennessä jo yli 200 milj. euroa.
Valiokunnan mielestä jatkossa tarvitaan vielä lisätoimia, joilla varmistetaan kulttuurin ja luovien alojen toimintaedellytykset ja elinvoimaisuus koronapandemian yli. On siksi tärkeää, että alan tukijärjestelmää kehitetään ja että siinä yhteydessä arvioidaan kattavasti toimijoiden ja järjestäjätahojen erilaiset tukitarpeet ja tunnistetaan alan monipuolinen ekosysteemi ja sen tyypilliset työmuodot. On niin ikään huolehdittava siitä, että eri hallinnonalojen myöntämät tuet muodostavat saumattoman ja kattavan kokonaisuuden, jolla vältetään paitsi tukien päällekkäisyys, myös erilaisten väliinputoajaryhmien syntyminen. Rahallisen tuen rinnalle tarvitaan myös ns. exit-strategia vallitsevista rajoituksista ja tapahtumien turvallisesta käynnistämisestä.
Lisäksi valiokunta kiirehtii tapahtuma- ja kulttuurialalle suunnatun niin sanotun tapahtumatakuun valmistelua ja katsoo, että nykyisessä tilanteessa on myös perusteltua parantaa työttömäksi jääneen tekijän ja taiteilijan oikeutta työttömyysturvaan.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Määrärahalisäys 17,5 milj. euroa on tarkoitettu kunnille käytettäväksi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyviin avustuksiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräraha on tarkoitus kohdistaa erityisesti nuorten mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen ja perustason hoitoon pääsyyn, sekä lasten, nuorten ja perheiden arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin.
Valiokunta pitää esitystä erittäin tarpeellisena, sillä nuorten perustason mielenterveyspalvelujen saatavuudessa oli jo ennen koronaepidemiaa puutteita, jotka ovat edelleen pahentuneet. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen vaikuttavuuden varmistamiseksi lisäresurssit kohdennetaan nuorten ikäluokassa siihen ryhmään, jonka tarpeet näyttäytyvät alueella suurimpina. On myös välttämätöntä, että hallitus arvioi nuorten mielenterveyspalveluiden resurssitarpeita edelleen seuraavien lisätalousarvioesitysten yhteydessä.
Valiokunta edellyttää muutoinkin mielenterveyden perustason palveluiden vahvistamista ja toteaa, että palveluiden saatavuuden parantaminen vaatii pysyviä ratkaisuja. Valiokunta viittaa myös eduskunnan viime joulukuussa hyväksymään lausumaan, jonka mukaan hallituksen edellytetään ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin mielenterveyden hoitovelan kiinni kuromiseksi.