Valiokunta merkitsi saapuneeksi: valiokuntaneuvoksen muistio.

Valiokunta keskusteli asian käsittelystä.

Päätettiin kuulla valtioneuvoston oikeuskansleri Tuomas Pöystiä.

Valiokunta hyväksyi asiantuntijasuunnitelman. Päätettiin kutsua kuultaviksi ulkoministeri Pekka Haavisto, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, konsulipäällikkö Pasi Tuominen, professori Mikael Hidén, professori Tuomas Ojanen, professori Veli-Pekka Viljanen, professori Olli Mäenpää, professori Kaarlo Tuori, professori (emeritus) Heikki Kulla, professori Sakari Melander, professori Kimmo Nuotio ja professori Pekka Viljanen.

Päätettiin saadun selvityksen julkisuudesta seuraavasti: Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille ja syyttäjälle sekä tarkastus- ja valvontaviranomaisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta, esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat sekä haastehakemus, haaste ja siihen annettu vastaus rikosasiassa, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä tai estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaan. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ei sovelleta eduskunnan valtiopäiväasioiden käsittelyyn. Perustuslain 50 §:n 2 momentin mukaan valiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut asiakirjat ovat julkisia, jollei välttämättömien syiden vuoksi eduskunnan työjärjestyksessä toisin säädetä tai valiokunta jonkin asian osalta toisin päätä. Eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 2 momentin mukaan valiokunta voi säännöksessä erikseen säädettyä vastaavasta välttämättömästä syystä päättää, että jokin asiakirja on salassa pidettävä. Perustuslakiuudistuksen esitöiden mukaan syiden välttämättömyyttä arvioitaessa tulkinnallisena lähtökohtana tulee pitää vastaavanlaisia syitä kuin perustuslain 12 §:n 2 momentissa on vaadittu säädettäessä lailla rajoituksia viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuudelle (HE 1/1998 vp, s. 99). Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 43/1998 vp). Valtiopäivätoimintaa koskevien säännösten soveltamisessa voidaan siten ottaa huomioon julkisuuslain säännösten tarkoitusperiä. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslain 115 §:n mukainen muistutus ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimen lainmukaisuuden tutkimisesta (M 4/2019 vp) ei rinnastu valiokunnan tavanomaisesti käsittelemiin lainsäädäntö- tai budjettivallan käyttöön liittyviin valtiopäiväasioihin. Turvatakseen tutkinnan tarkoituksen toteutumisen ja asianosaisten oikeusturvan valiokunta pitää välttämättömänä päättää asian yksittäistapauksellisesta salassapidosta ja päättää, että asiaan M 4/2019 vp liittyvät eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:ssä tarkoitetut käsittelyasiakirjat ovat salassa pidettäviä siihen asti, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty.

Päätettiin lähettää saatu selvitys valiokunnan asiassa kuultaville asiantuntijoille.

Päätettiin pyytää ulkoministeriötä toimittamaan valiokunnalle asian käsittelyn kannalta merkityksellinen aineisto.

Merkittiin valiokunnalle jaetuksi: valiokuntaneuvoksen muistio.

Merkittiin valiokunnalle jaetuksi: valiokuntaneuvoksen muistio.

Valiokunta päätti pyytää valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin esitutkinnan toimittamiseksi asiassa rajoitetusti. Pyyntö koskee ulkoministerin menettelyä ulkoministeriön konsulipäällikön virkajärjestelyissä. Asiassa on selvitettävä, onko konsulipäällikön pysyminen kannassaan johtanut siihen, että hänet on pyritty siirtämään uusiin tehtäviin epäasiallisin perustein ja onko menettelyn tarkoituksena ollut vaikuttaa konsulipäällikön päätöksentekoon, ja onko virkajärjestelyn valmistelumenettely ollut lainmukainen. Mahdollisessa lainvastaisessa menettelyssä voisi olla kyse lähinnä rikoslain 40 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta virka-aseman väärinkäyttämisestä tai rikoslain 40 luvun 9 tai 10 §:ssä tarkoitetusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esitutkintaan määrääminen ei ole kannanotto sen puolesta, että ministeri Haavistoa koskeva asia tulisi saattaa valtakunnanoikeuden käsiteltäväksi. Kanta siihen kysymykseen on syytä ottaa vasta esitutkinnan valmistuttua. Käsiteltävä asia ei ole siinä määrin yksinkertainen tai selvä, ettei esitutkinnan toimittamisen avulla saada siihen olennaista lisäselvitystä. Esitutkinnassa saadaan parhaiten selvitystä myös siihen, onko ministeri Haaviston toiminnassa ilmennyt sellaista tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta kuin perustuslain 116 §:ssä edellytetään, jotta syyte ministeriä vastaan voitaisiin päättää nostettavaksi.

Valiokunta merkitsi saapuneeksi: keskusrikospoliisin asiakirja-aineistopyyntö.

Perustuslakivaliokunta päätti asian käsittelyn tässä vaiheessa luovuttaa keskusrikospoliisin käyttöön ulkoministeri Pekka Haaviston valiokunnalle toimittaman lausunnon liitteineen (päivätty 13.1.2020), UM:n konsulipäällikön valiokunnalle toimittaman lausunnon liitteineen (päivätty 13.1.2020), perustuslakivaliokunnan 14.1.2020 kokouksesta tallennetun äänitiedoston litteroinnin sekä ulkoministeriön vastauksen (päivätty 30.1.2020) perustuslakivaliokunnan perustuslain 47 §:n 1 momentin mukaiseen tietopyyntöön. Perustuslakivaliokunta on päättänyt, että kyseiset asiakirjat ovat salassa pidettäviä siihen asti, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty (PeVP 39/2019 vp, 3).

Keskusteltiin valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen luovuttamisesta Keskusrikospoliisille.

Perustuslakivaliokunta päätti 19.2.2020 pyytää valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin esitutkinnan toimittamiseksi asiassa rajoitetusti. Pyyntö koski ulkoministerin menettelyä ulkoministeriön konsulipäällikön virkajärjestelyissä. Asiassa tuli selvittää, onko konsulipäällikön pysyminen kannassaan johtanut siihen, että hänet on pyritty siirtämään uusiin tehtäviin epäasiallisin perustein ja onko menettelyn tarkoituksena ollut vaikuttaa konsulipäällikön päätöksentekoon, ja onko virkajärjestelyn valmistelumenettely ollut lainmukainen. Poliisilain 4 luvun 2 §:n mukaan poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa nimenomaisesti kielletty tai rajoitettu. Eduskunta tai sen valiokunta ei ole lainkohdassa tarkoitettu viranomainen tai julkista tehtävää hoitamaan asetettu yhteisö. Valiokunta on perustuslain 50 §:n 2 momentin nojalla päättänyt asiaan M 4/2019 vp liittyvien eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:ssä tarkoitettujen käsittelyasiakirjojen olevan salassa pidettäviä siihen asti, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty (PeVP 39/2019 vp, § 3). Turvatakseen esitutkinnan asianmukaisen toteutumisen valiokunta päätti kuitenkin luovuttaa saamansa professoreiden lausunnot Keskusrikospoliisin käyttöön. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä olevat lausunnot on annettu perustuslakivaliokunnan puutteellisena pitämän aineiston pohjalta. Lisäksi lausunnoissa arvioidaan osin asioita, joita perustuslakivaliokunta ei esitutkinnan määräämisen yhteydessä pitänyt merkityksellisenä.

Valiokunta merkitsi saapuneeksi: Keskusrikospoliisin esitutkintapöytäkirja liitteineen.

Päätettiin, että valiokunnan jäsenet ja varajäsenet voivat tutustua aineistoon perustuslakivaliokunnan kokoushuoneessa. Kuittausta vastaan jäsen tai varajäsen voi saada aineiston luettavakseen työhuoneessaan. Aineistoa ei saa viedä eduskuntatalon ulkopuolelle. Päätettiin lähettää asiakirjat valiokunnan aiemmin kuulemille rikosoikeuden asiantuntijoille ja valtiosääntöasiantuntijoille ja kutsua heidät kuultaviksi heti syysistuntokauden alussa. Päätettiin oikeuskansleri Tuomas Pöystin pyynnöstä lähettää hänelle esitutkintapöytäkirja käytettäväksi oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden käsittelyssä. Päätettiin, että ministeri Haavisto tai hänen asianajajansa ei voi olla läsnä valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Ministeri Haavistolle toimitetaan asiantuntijalausunnot ja häntä kuullaan asiantuntijakuulemisten jälkeen. Asianajaja voi olla läsnä ministeri Haaviston kuulemisessa. Valiokunta päätti, että puheenjohtaja ja sihteeri valmistelevat asian käsittelytilanteesta lyhyen tiedotteen yhteistyössä ministeri Haaviston kanssa.

Päätettiin lähettää saadut asiantuntijalausunnot valiokunnassa kuultaville valtiosääntöoikeuden asiantuntijoille sekä ministeri Haavistolle ja hänen asiamiehelle, asianajaja Markus Manniselle.

Valiokunta keskusteli asian käsittelystä.

Valiokunta päätti lisäasiantuntijoista. Kutsutaan kuultaviksi: alivaltiosihteeri Pekka Puustinen, ulkoministeriö ja valtiosihteeri (2006-2014) Pertti Torstila.

Päätettiin kutsua ulkoministeri Haavisto ja hänen asiamies valiokuntaan kuultavaksi 30.9.2020 pidettävään kokoukseen. Päätettiin kutsua oikeustieteen tohtori Jaakko Jonkka kuultavaksi asiassa 6.10.2020 pidettävään kokoukseen. Tämän jälkeen ministerille varataan tilaisuus lausua Jonkan lausunnon johdosta. Perustuslakivaliokuntaan on saapunut tietopyyntö saada käyttöön valiokunnan kokouksessa 3.9.2020 käsitellyt, pöytäkirjassa PeVP 53/2020 vp viitatut, asiantuntijalausunnot. Tietopyyntöä perustellaan asianosaisasemalla. Perustuslakivaliokunta toteaa, että asian valiokuntakäsittelyssä tietopyynnön tekijä ei ole asianosaisasemassa. Tietopyynnön tekijä ei ole esittänyt muutakaan perustetta saada salassa pidettäviä asiakirjoja. Perustuslakivaliokunta hylkää tietopyynnön.

Ministeri Haavisto jätti valiokunnalle aineistoa, joka liittyy Al-Hol-asian käsittelyyn eduskunnassa syksyllä 2019.

Päätettiin toimittaa ulkoministerin valiokunnalle toimittama lausunto oikeustieteen tohtori Jaakko Jonkalle 6.10.2020 pidettävän kuulemisen tausta-asiakirjaksi.

Valiokunta keskusteli asian jatkokäsittelystä.

Valiokunta päätti kutsua kuultaviksi eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen, professori Olli Mäenpään, professori Kaarlo Tuorin ja professori (emeritus) Heikki Kullan. Valiokunta päätti pyytää kirjallisen lausunnon professori Mikael Hidéniltä, professori Tuomas Ojaselta ja professori Veli-Pekka Viljaselta.

Valiokunta keskusteli asian jatkokäsittelystä.

Merkittiin valiokunnalle jaetuksi: valiokuntaneuvoksen muistio.

Valiokunta keskusteli asian jatkokäsittelystä.

Perustuslain 47 §:n mukainen tietopyyntö. Perustuslakivaliokunnassa on mietintöasiana vireillä perustuslain 115 §:n mukainen muistutus ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimen lainmukaisuuden tutkimisesta. Valiokunta on 14.1.2020 turvatakseen tutkinnan tarkoituksen toteutumisen ja asianosaisten oikeusturvan pitänyt välttämättömänä päättää asian yksittäistapauksellisesta salassapidosta ja päättänyt, että asiaan M 4/2019 vp liittyvät eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:ssä tarkoitetut käsittelyasiakirjat ovat salassa pidettäviä siihen asti, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty (PeVP 39/2019 vp). Perustuslakivaliokunta on asian käsittelyn kuluessa saanut mm. eri viranomaisilta ja valiokunnan kuulemilta asiantuntijoilta sivumäärältään erittäin laajan asiakirja-aineiston. Eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 1 momentin mukaan asian käsittelyasiakirjat tulevat julkisiksi, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty. Työjärjestyksen 43 a §:n 2 momentin mukaan salassapidettäviä ovat kuitenkin muun ohella sellaiset valiokunnan asiakirjat, joista tiedon antaminen aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai vaarantaisi kansallista turvallisuutta. Lisäksi valiokunta voi perustuslain 50 §:n 2 momentin ja työjärjestyksen 43 a §:n 2 momentin nojalla muusta vastaavasta välttämättömästä syystä päättää, että jokin asiakirja on salassa pidettävä. Perustuslakiuudistuksen esitöiden mukaan syiden välttämättömyyttä arvioitaessa tulkinnallisena lähtökohtana tulee pitää vastaavanlaisia syitä kuin perustuslain 12 §:n 2 momentissa on vaadittu säädettäessä lailla rajoituksia viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuudelle (HE 1/1998 vp, s. 99). Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 43/1998 vp). Valtiopäivätoimintaa koskevien säännösten soveltamisessa voidaan siten ottaa huomioon julkisuuslain säännösten tarkoitusperiä (ks. PeVP 39/2019 vp). Viranomaisten toiminnasta julkisuudesta annetun lain 15 §:ssä säädetään asiakirjan pyytämistä koskevan asian siirtämisestä toiselle viranomaiselle. Säännöksen perusteluissa todetaan, että siirtäminen voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun pyydetyn asiakirjan salassapito on riippuvainen tietojen antamisesta johtuvista vaikutuksista. Salassapidon ulottuvuuden määrittely saattaa tällöin edellyttää esimerkiksi erityisasiantuntemusta (HE 30/1998, s. 72). Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ei kuitenkaan sovelleta eduskunnan valtiopäiväasioiden käsittelyyn. Turvatakseen ulkoasiainhallinnon toimintaan liittyvät välttämättömät salassapitointressit valiokunta pyytää perustuslain 47 §:n nojalla ulkoministeriön asiakirjakohtaisesti yksilöityä lausuntoa siitä, miltä osin asian M 4/2019 vp käsittelyasiakirjoista ministeriön käsityksen mukaan ilmenee edellä mainittujen salassapitoperusteiden tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain tahi muussa laissa säädettyjen salassapitoperusteiden alaan kuuluvaa tietoa. Valiokunta välittää asian käsittelyasiakirjat tässä tarkoituksessa ulkoministeriön käyttöön valtiopäiväasioiden käsittelyyn kuuluvina asiakirjoina. Lausunto on saatettava valiokunnan käyttöön 2.12.2020 mennessä.

Merkittiin valiokunnalle jaetuksi: valiokuntaneuvoksen muistio.

Valiokunta keskusteli asiasta.

Valiokunta merkitsi saapuneeksi: ulkoministeri Haaviston kannanotto.

Valiokunta lopetti asiantuntijakuulemisen.

Valiokunta aloitti valmistavan keskustelun.

Valiokunta jatkoi valmistavaa keskustelua.

Valiokunta kävi valmistavan keskustelun loppuun.

Sihteeri esitteli mietintöluonnoksen.

Valiokunta päätti asian käsittelyasiakirjojen julkisuudesta.

Valiokunta kävi yleiskeskustelun.

Suoritettiin asian yksityiskohtainen käsittely mietintöluonnoksen kappaleiden 1-77 osalta.

Perustuslakivaliokunta on asian käsittelyn kuluessa saanut mm. eri viranomaisilta ja valiokunnan kuulemilta asiantuntijoilta sivumäärältään erittäin laajan asiakirja-aineiston. Valiokunta on 14.1.2020 turvatakseen tutkinnan tarkoituksen toteutumisen ja asianosaisten oikeusturvan pitänyt välttämättömänä päättää asian yksittäistapauksellisesta salassapidosta ja päättänyt, että asiaan M 4/2019 vp liittyvät eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:ssä tarkoitetut käsittelyasiakirjat ovat salassa pidettäviä siihen asti, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty (PeVP 39/2019 vp). Perustuslain 50 §:n 2 momentin mukaan valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia. Perustuslakivaliokunta toteaa siten selvyyden vuoksi, että käsittelyasiakirjoihin sisältyvät tiedot valiokunnan käymistä keskusteluista eivät ole julkisia, eikä niistä anneta tietoa. Perustuslain 50 §:n 2 momentin mukaan valiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut asiakirjat ovat julkisia, jollei välttämättömien syiden vuoksi eduskunnan työjärjestyksessä toisin säädetä tai valiokunta jonkin asian osalta toisin päätä. Eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 1 momentin mukaan asian käsittelyasiakirjat tulevat julkisiksi, kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty. Eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 2 momentin mukaan salassapidettäviä ovat muun ohella sellaiset valiokunnan asiakirjat, joista tiedon antaminen aiheuttaisi merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai vaarantaisi kansallista turvallisuutta. Salassa pidettäviä ovat myös asiakirjat, jotka sisältävät tietoja liike- tai ammattisalaisuudesta taikka henkilön terveydentilasta tai hänen taloudellisesta asemastaan, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa, jollei huomattava yhteiskunnallinen tarve vaadi niiden julkisuutta. Valiokunta voi muusta vastaavasta välttämättömästä syystä päättää, että jokin asiakirja on salassa pidettävä. Perustuslakiuudistuksen esitöiden mukaan syiden välttämättömyyttä arvioitaessa tulkinnallisena lähtökohtana tulee pitää vastaavanlaisia syitä kuin perustuslain 12 §:n 2 momentissa on vaadittu säädettäessä lailla rajoituksia viranomaisen hallussa olevien asiakirjojen julkisuudelle (HE 1/1998 vp, s. 99). Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki) ei sovelleta eduskunnan valtiopäiväasioiden käsittelyyn. Mainittu laki on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 43/1998 vp). Valtiopäivätoimintaa koskevien säännösten soveltamisessa voidaan siten ottaa huomioon julkisuuslain säännösten tarkoitusperiä (ks. PeVP 39/2019 vp). Turvatakseen ulkoasiainhallinnon toimintaan liittyvät välttämättömät salassapitointressit valiokunta on pyytänyt perustuslain 47 §:n nojalla ulkoministeriön asiakirjakohtaisesti yksilöityä lausuntoa siitä, miltä osin asian M 4/2019 vp käsittelyasiakirjoista ministeriön käsityksen mukaan ilmenee salassapidon alaan kuuluvaa tietoa. Valiokunta on välittänyt asian käsittelyasiakirjat tässä tarkoituksessa ulkoministeriön käyttöön valtiopäiväasioiden käsittelyyn kuuluvina asiakirjoina (PeVP 85/2020 vp, § 5). Valiokunta painottaa, että sanotusta johtuen asiaan liittyviä eduskunnan käsittelyasiakirjoja ei ole toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten julkisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Ulkoministeriön mukaan perustuslakivaliokunnan toimittama aineisto sisältää julkisuuslain 24 pykälän 1 momentin 2 kohdan perusteella salassa pidettäviä tietoja ja asiakirjoja, joiden julkistaminen aiheuttaa laissa mainitulla tavalla vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille ja edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Käsittelyaineisto sisältää ministeriön mukaan myös julkisuuslain 24 pykälän 1 momentin 7 kohdan perusteella salassa pidettävää tietoa. Lainkohdan mukaan henkilöiden turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista. Julkisuuslain 24 pykälän 1 momentin 7 kohdan perusteella on ulkoministeriön näkemyksen mukaan lisäksi syytä pitää salassa al-Hol -leirillä olevien ja heidän omaistensa nimet tai viittaukset heihin. Perustuslakivaliokunta on arvioinut asian M 4/2019 vp käsittelyasiakirjojen julkisuutta ja toteaa, että välttämättömiä syitä poiketa asiakohtaisesti perustuslain 50 §:n 2 momentin nojalla käsittelyasiakirjojen julkisuudesta ei ole. Asian käsittelyasiakirjat tulevat siten eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 1 momentin mukaisesti julkisiksi asian käsittelyn päättyessä valiokunnassa. Osa asiakirjoista sisältää kuitenkin tietoja, joista tiedon antaminen aiheuttaisi eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 2 momentin salassapitoperusteen tarkoittamalla tavalla merkittävää vahinkoa Suomen kansainvälisille suhteille tai vaarantaisi kansallista turvallisuutta, ja ovat siten suoraan työjärjestyksen perusteella salassa pidettäviä. Lisäksi valiokunta päättää eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 2 momentin nojalla eräiden yksittäisten asiakirjojen tai niihin sisältyvien tietojen salassapidosta turvatakseen niistä ilmenevien tietojen kohteen yksityiselämän suojan toteutumisen sekä ulkoasianhallinnon toimintaan liittyvät intressit julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 2, 7 ja 32 kohdan taustalla olevien, työjärjestyksen 43 a §:n 2 momentissa erikseen säädettyjä salassapitoperusteita vastaavien välttämättömien syiden vuoksi. Ulkoministeriö viittaa myös siihen, että osan aineistosta muodostaa ulkoasianhallinnon virkamiesten ja muiden toimijoiden välinen valmisteleva sähköpostiviestinvaihto. Sähköpostiaineisto on ministeriön mukaan viestimistä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa monipuolinen ja tehokas valmistelu sekä turvata virkamiesten välinen kommunikointi ja mielipiteidenvaihdon vapaus. Kyseiset sähköpostiviestit eivät ole ministeriön mukaan ole sisältäneet sellaisia tietoja, että ne arkistolainsäädännön perusteella olisi liitettävä arkistoon. Niihin ei ministeriön mukaan siten ole julkisuuslain 5 §:n 4 momentin perusteella ole sovellettava mainittua lakia. Mainittujen seikkojen perusteella ulkoministeriö katsoo, ettei sähköpostiviestejä tulisi julkistaa käsittelyn päätyttyäkään. Perustuslakivaliokunta toteaa mainittujen sähköpostien muodostavan olennaisen osan aineistoa, jonka perusteella asiaa M 4/2019 vp on käsitelty valiokunnassa. Sähköpostikirjeenvaihto ei siten valiokunnassa samastu julkisuusperiaatteen kannalta toisarvoiseen sisäisen viestinnän ja mielipiteiden vaihdon asiakirjoihin eikä muihin mainitun poikkeuksen piiriin kuluviin vähämerkitykselliseen asiakirjoihin. Sähköpostiviestit sisältävät ammatillista virkatoimintaan liittyvää keskustelua. Valiokunnan mielestä näin summaarista julkisuuden rajoitusta ei ole mahdollista eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n nojalla mahdollista tehdä. Sähköpostit tulevat julkisiksi eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 1 momentin mukaisesti siltä osin kun niihin ei sisälly salassa pidettävää tietoa. Perustuslakivaliokunta päättää eduskunnan työjärjestyksen 43 a §:n 2 momentin nojalla, että mainituista syistä salassa pidettäviä ovat käsittelyasiakirjoihin salassa pidettäväksi merkityt asiakirjat tai asiakirjan kohdat. Valiokunta julkaisee saadut asiantuntijalausunnot välittömästi asian käsittelyn päättyessä valiokunnassa. Muut käsittelyasiakirjat julkaistaan välittömästi sen jälkeen, kun erittäin laajan aineiston osalta on asiakirjakohtaisesti varmistettu joko asiakirjan julkisuus tai tiedon antaminen asiakirjan julkisesta osasta niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.

Valiokunnan mietintö valmistui.

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunta hyväksyi mietintöluonnoksen muutettuna.

Ed. Forsgrén ja ed. Holopainen varasivat tilaisuuden vastalauseen jättämiseen. Ilmoitettiin, että vastalause on jätettävä sihteerille 9.12.2020 klo 16.00 mennessä.

Asian käsittely valiokunnassa on päättynyt.