Asian tausta 

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 4 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut. Valtuutettujen tehtävistä säädetään lain 5 §:ssä. Valtuutettujen tehtävistä määrätään tarkemmin valtuutettujen johtosäännössä, josta päättää eduskunta. 

Valtuutettujen tehtäviä on muutettu 1.7.2024 voimaan tulleella lainmuutoksella (331/2024, HE 39/2024 vp). Ennen edellä mainittua lainmuutosta valtuutettujen tehtävänä oli valita Kansaneläkelaitokselle tarpeellinen määrä tilintarkastajia ja varatilintarkastajia, joista vähintään kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan oli oltava KHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastaja. Lisäksi valtuutettujen tehtävänä oli vahvistaa tilintarkastajille johtosääntö. Lainmuutoksen jälkeen valtuutetut valitsevat Kansaneläkelaitokselle tilintarkastajan ja tarvittaessa varatilintarkastajan tarkastamaan kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja hallintoa. Lainmuutoksella lakkautettiin Kelan valtuutettujen nimeämistä tilintarkastajista (kaksi ammattitilintarkastajaa ja kansanedustajatilintarkastajat) koostuva toimielin, ja tilintarkastus perustuu nyt pelkästään ammattitilintarkastukseen. Muutoksen johdosta valtuutettujen johtosääntöä tulee päivittää siten, etteivät valtuutetut päätä tilintarkastajien palkkioista ja matkakulujen perusteista.  

Lainmuutoksista aiheutuvien muutosten lisäksi on tarpeen päivittää valtuutettujen johtosääntöä valtuutettujen osallistumisesta etäyhteydellä kokouksiin sekä asiakirjojen sähköisestä allekirjoittamisesta. 

Valtuutettujen johtosäännön 3 §:n 2 kohdan mukaan valtuutettujen tehtävänä on määrätä Kansaneläkelaitoksen tilintarkastajien palkkio ja perusteet heidän matkakulujensa korvaamista varten. Kyseisen säännöksen perusteella valtuutetut ovat määränneet kansanedustajatilintarkastajien palkkion ja perusteet heidän matkakulujensa korvaamista varten. Lainmuutoksen myötä Kansaneläkelaitoksen tilintarkastuksesta huolehtii ammattitilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka valtuutetut valitsevat julkisista hankinnoista ja käyttösopimuksista annetun lain (1397/2016) mukaisen kilpailutuksen perusteella. Siten valtuutettujen johtosäännön 3 §:n 2 kohta on tarpeeton ja se tulee kumota. 

Johtosäännön 3 §:n 1 ja 3 kohdassa viitataan tilintarkastajiin monikossa. Selvyyden vuoksi myös tältä osin johtosäännön 3 §:ää on syytä muuttaa kielellisesti. 

Edellä todettujen muutosten vuoksi 3 § esitetään muutettavaksi kokonaisuudessaan. 

Valtuutettujen puheenjohtaja kutsuu valtuutettujen johtosäännön 4 §:n 1 momentin mukaan valtuutettujen kokouksen koolle. Valtuutettujen johtosäännön 5 §:n mukaan valtuutettujen kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kahdeksan valtuutettua on läsnä. Kyseiset säännökset jättävät avoimeksi, edellyttääkö kokouksen päätösvaltaisuus, että vähintään kahdeksan valtuutettua on fyysisesti läsnä samassa paikassa. Tilanteen selkeyttämiseksi johtosäännön 4 §:ään ehdotetaan lisättäväksi säännökset valtuutettujen mahdollisuudesta kokoontua etäkokoukseen. 

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 4 momentti, jonka mukaan valtuutettu voi osallistua kokoukseen tietoteknisiä välineitä ja yhteyksiä käyttämällä (etäyhteys). Ehdotuksen mukaan edellytyksenä etäyhteyden käyttämiselle on, että kokoukseen osallistuvat ovat tietoturvallisessa yhteydessä keskenään. Vaatimus tietoturvallisuudesta on valtuutettujen etäkokoontumisen oikeudellinen edellytys. Mikäli kokouksen puheenjohtaja havaitsee tietoturvallisuuden konkreettisesti vaarantuneen kokouksen aikana, hänen on keskeytettävä tai päätettävä kokous heti. 

Ehdotetun uuden 5 momentin mukaan etäyhteydellä järjestettävissä kokouksissa tulee huolehtia siitä, että kokous voidaan toimeenpanna luottamuksellisesti ja että ulkopuoliset eivät saa tietoja kokouksessa esillä olevista asioista tai asiakirjoista ennen niiden julkiseksi tuloa.  

Valtuutettujen kokoukset eivät ole julkisia. Valtuutettujen kokouksen ei-salassa pidettävät asiakirjat tulevat julkisiksi vasta, kun kokouksen pöytäkirja on tarkastuksen jälkeen allekirjoitettu. Valtuutettujen puheenjohtaja vastaa siitä, että valtuutettujen keskustelut voidaan myös etäyhteyksiä käytettäessä käydä luottamuksellisesti ja etteivät kokouksen asiakirjat tai niiden sisältämät tiedot tule ennenaikaisesti ulkopuolisten tietoon. Siten etäyhteydellä kokoukseen osallistuvan ei esimerkiksi pidä samanaikaisesti osallistua muihin kokouksiin ja siten vaarantaa kokouksen luottamuksellisuutta. Valtuutettujen puheenjohtajan tulee keskeyttää tai päättää kokous, jos hän havaitsee luottamuksellisten keskustelujen tai tietojen olevan vaarassa tulla ulkopuolisten tietoon.  

Etäyhteydellä kokoukseen osallistuvan on ehdotuksen mukaan huolehdittava siitä, että hänen kanssaan samassa tilassa ei ole kokouksen aikana läsnä ulkopuolisia. Kokoukseen etäyhteydellä osallistuvan on kokouksen luottamuksellisuuden turvaamiseksi huolehdittava itse siitä, että hänen käyttämässään etätyötilassa ei ole eikä sinne kokouksen aikana saavu ulkopuolisia. Jos etätyötilaan kuitenkin kaikesta huolimatta pääsee joku ulkopuolinen saapumaan, on kokoukseen osallistuvan ilmoitettava siitä välittömästi kokouksen puheenjohtajalle, jonka on tällöin päätettävä toimenpiteistä kokouksen luottamuksellisuuden palauttamiseksi taikka kokouksen keskeyttämisestä tai päättymisestä.  

Pykälän 6 momentiksi ehdotetaan lisättäväksi kielto käsitellä etäyhteydellä järjestettävissä kokouksissa salassa pidettäviä asiakirjoja tai asioita. Säännös on tarpeen, koska ainakaan toistaiseksi etäyhteydellä järjestettäviin kokouksiin ei ole käytettävissä sellaista ratkaisua, joka takaisi asianmukaisen käsittelyn edellytykset salassa pidettäville asioille.  

Pykälään ehdotetut lisäykset tuovat valtuutettujen kokousjärjestelyihin joustoa. Puheenjohtaja voisi harkintansa mukaan kutsua valtuutetut joko tavanomaiseen lähikokoukseen, etäkokoukseen tai hybridikokoukseen. Hybridikokouksessa osa osallistujista on fyysisesti läsnä samassa paikassa ja osa osallistuu etäyhteydellä.  

Johtosäännön 8 §:n mukaan valtuutettujen puolesta annettavat toimituskirjat ja muut asiakirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja sihteeri. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös mahdollisuudesta allekirjoittaa asiakirjat sähköisesti. Sähköinen allekirjoitus tapahtuu tunnistusvälineen avulla, ja sen tulee täyttää eIDAS-asetuksen (EU) N:o 910/2014 mukaiset kehittyneen sähköisen allekirjoituksen vaatimukset. Sähköisen allekirjoituksen myötä valtuutettujen kokouspöytäkirjat voidaan julkaista nopeammin, kun allekirjoittaminen onnistuu ilman fyysistä tapaamista tai asiakirjan postittamista.  

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen johtosäännön muutos ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian.  

Ehdotuksen valmistelu 

Puhemiesneuvoston ehdotus on valmisteltu valtuutettujen tekemän ehdotuksen pohjalta virkatyönä eduskunnan kansliassa.