Sääntelyn arviointi
(1) Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen Akatemiasta annettua lakia. Valtiosäännön kannalta keskeisin muutosehdotus kohdistuu Suomen Akatemian tehtäviä koskevaan lain 2 §:ään, johon ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Sen mukaan Akatemian tieteellisen tutkimuksen, tutkimusedellytysten sekä niiden hyödyntämisen edistämiseen liittyvien tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
(2) Ehdotettu sääntely on merkityksellistä ennen muuta perustuslain 16 §:n 3 momentissa turvatun tieteen vapauden kannalta. Tieteen vapauteen kuuluu sen harjoittajan oikeus valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä. Tieteen suuntautumisen tulee toteutua ensisijaisesti tieteellisen yhteisön itsensä harjoittaman tieteen kritiikin kautta. Säännöksellä on kiinteä yhteys sananvapautta koskevaan perustuslain sääntelyyn (HE 309/1993 vp, s. s. 64/II).
(3) Ehdotetulla säännöksellä ei suoraan rajoiteta esimerkiksi tutkimusaiheen valintaa. Perustelujen (s. 25) mukaan Suomen Akatemialla ei olisi jatkossakaan mahdollisuutta kieltää tiettyjä tutkimusaiheita tai kysymyksenasetteluja. Sääntelyä arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon Suomen Akatemian asema tieteellisen tutkimuksen keskeisenä julkisena rahoittajana. Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätöksillä on merkittävä vaikutus tutkimuskohteiden valintaan ja tutkimuksen kysymyksenasetteluihin.
(4) Lakiehdotuksella pyritään hallituksen esityksen (s. 10, 18) mukaan varmistamaan, että Suomen Akatemian myöntämällä tutkimusrahoituksella tehtävä tutkimus ja sen tulokset eivät päätyisi käyttöön, joka vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, kriisivalmiuden tai turvallisuuden. Ehdotettu 2 §:n 2 momentti tukee esityksen perustelujen (s. 25) mukaan Akatemiaa tilanteissa, joissa Akatemialle osoitettuun rahoitushakemukseen sisältyy sellaista kansainvälistä yhteistyötä, jonka voidaan riskiarvion perusteella arvioida olevan ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Perusteluiden mukaan esimerkiksi osallistumalla jonkin teknologian siviilikäyttöä koskevaan tutkimushankkeeseen voitaisiin pyrkiä siirtämään aineetonta osaamista sotilaallista käyttöä kehittävälle toimijalle sellaiseen maahan, joka on pakotepolitiikan kohteena tai ei osallistu pakotepolitiikan kansainväliseen toimeenpanoon. Perustuslakivaliokunta pitää perusteltuina lakiehdotuksen tavoitteita estää tutkimuksen ja tutkimustulosten päätymistä käyttöön, joka vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, kriisivalmiuden tai turvallisuuden.
(5) Lakiehdotuksen 2 §:n 2 momentin mukaan Suomen Akatemian 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa muun muassa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaissa turvattu tieteen vapaus edellyttää, että tieteellisessä tutkimuksessa tulee voida arvioida kriittisestikin vallitsevaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ja sen kehittämistä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka, samoin kuin muut politiikan lohkot, ovat jatkuvan muutoksen kohteena. Säännöksen sanamuodon perusteella ehdotus vaikuttaisi mahdollistavan tulkinnan siitä, ettei Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa voitaisi kyseenalaistaa jonkinlaista virallista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ehdotetusta 2 §:n 2 momentista on poistettava maininta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tällainen muutos on edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
(6) Perustuslakivaliokunta ei pidä ehdotettua 2 §:n 2 momenttia muiltakaan osin aivan ongelmattomana tieteen vapauden kannalta. Tieteen vapautta rajoittavan sääntelyn tulee valiokunnan mukaan olla täsmällistä ja tarkkarajaista (PeVL 52/2022 vp, kappale 16). Valiokunta kiinnittää tältä kannalta huomiota ilmaisun "kansallinen turvallisuus" epämääräisyyteen nyt käsillä olevassa sääntely-yhteydessä. Tällaisen edellytyksen sisällyttäminen 2 §:n 2 momenttiin ei valiokunnan käsityksen mukaan ole hyvin soveltuva tarkoitukseensa Suomen Akatemian päätöksenteon tukemisessa ottaen huomioon sääntelyn tarkoituksen edistää tutkimusturvallisuutta. Edellytys Suomen kansainvälisten velvoitteiden noudattamisesta Akatemian tehtävien hoitamisessa vaikuttaa puolestaan viittaavan siihen, että Akatemian on julkista tehtävää hoitaessaan kunnioitettava voimassa olevaa oikeusjärjestystä ottamalla asianmukaisesti huomioon Suomen kansainväliset velvoitteet. Säännös vaikuttaa siten olevan vailla itsenäistä sisältöä.
(7) Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan sivistysvaliokunnan on valtiosääntöoikeudellisista syistä asianmukaista joko poistaa 2 §:n 2 momentti muiltakin osin lakiehdotuksesta tai ainakin muuttaa sitä niin, ettei säännöksen voida tulkita tarkoittavan rajoitusta tutkijoiden oikeuteen valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä.
(8) Perustuslakivaliokunta pitää tutkimusturvallisuudesta huolehtimista tärkeänä. Valiokunnan käsityksen mukaan olisi edelleenkin syytä pohtia keinoja edistää tutkimusturvallisuutta ja estää tutkimuksen ja tutkimustulosten päätymistä esimerkiksi Suomen turvallisuutta vaarantavaan käyttöön.
Asian käsittely
(9) Opetus- ja kulttuuriministeriö on sivistysvaliokunnalle annetussa lausunnossa ehdottanut Suomen Akatemiasta annetun lain 2 §:n 2 momentin muutosehdotusta muutettavan niin, että siitä poistetaan viittaukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Eduskuntaa on informoitu ehdotetusta pykälämuutoksesta hallituksen esityksen lähetekeskustelun yhteydessä (PTK 6/2025 vp, 13.2.2025).
(10) Menettely, jossa esittelevä ministeriö tekee muutosehdotuksia suoraan asiaa käsittelevälle valiokunnalle, ei perustuslain esitöiden mukaan sovellu hyvin yhteen valtiosäännön periaatteiden kanssa silloin, kun on kyse hallituksen omasta aloitteestaan tekemistä laajoista sisällöllisistä muutosehdotuksista. Menettelyssä sivuutetaan hallituksen esityksen antamiseen perustuslain mukaan osallistuvat toimielimet ja eduskunnan täysistunto (HE 1/1998 vp, s. 121/II). Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että perustuslain 71 §:ään on juuri näistä syistä sisällytetty säännökset hallituksen esityksen täydentämismahdollisuudesta (PeVL 34/2004 vp, s. 3/II).
(11) Nyt käsillä olevassa arviointitilanteessa kyse ei sinänsä ole laajoista sisällöllisistä muutosehdotuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnossaan tekemä muutosehdotus on kuitenkin sisällöllisesti merkittävä. Lisäksi huomionarvoista on, että muutosehdotus on tehty jo hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyn alussa eli ilman, että muutosehdotus olisi perustunut lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä esiin tulleisiin seikkoihin.
(12) Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota hallituksen esityksen täydentämistä koskevaan perustuslain sääntelyyn.