Yleistä

(1) Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi saamelaiskäräjistä annettua lakia ja rikoslakia. Saamelaiskäräjälain muutosten tavoitteena on turvata saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Lisäksi tarkoituksena on toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkaisemat ratkaisut saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevissa valitusasioissa.  

(2) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tukee saamelaisten perustuslaissa turvatun kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytysten edelleen kehittämistä ja pitää tärkeänä, että saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaan kieltään ja kulttuuriaan vahvistetaan. Valiokunta tukee saamelaisen alkuperäiskansan kulttuurisen monimuotoisuuden nykyistä parempaa huomioimista ja toimia, jotka vahvistavat saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen säilymistä elinvoimaisina.  

(3) Valiokunta käsittelee asiaa oman toimialansa osalta keskittyen ehdotettujen muutosten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksiin. 

Äänioikeus ja vaaliluettelo

(4) Voimassa olevan saamelaiskäräjälain 3 §:n mukaan saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena (ns. itseidentifikaatio) ja joka täyttää ainakin yhden pykälän 1—3 kohdissa säädetyistä edellytyksistä. Saamelaisen määritelmä on kytketty äänioikeuteen siten, että vaaliluetteloon voidaan 21 §:n mukaan ottaa vain henkilö, joka täyttää 3 §:ssä säädetyt edellytykset.  

(5) Saamelaisuuden edellytyksenä itseidentifikaation lisäksi on, että henkilö itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään (ns. kielikriteeri) tai että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa (ns. lappalaiskriteeri), taikka että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. 

(6) Esityksessä 3 §:ää ehdotetaan ensinnäkin muutettavaksi siten, että jatkossa säännöksessä on kysymys yksinomaan oikeudesta tulla merkityksi saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon eli äänioikeudesta saamelaiskäräjien vaaleissa, ei siitä ketä, on pidettävä ylipäänsä saamelaisena. Toiseksi vaaliluetteloon ottamisen kriteerejä tiukennetaan poistamalla säännöksestä ns. lappalaiskriteeri. 

(7) Henkilöllä on muutoksen jälkeen oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon, jos hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Kieliperusteen laajentamisen yhdellä sukupolvella arvioidaan lisäävän niiden saamelaisten määrää, joilla on oikeus tulla merkityiksi vaaliluetteloon. Lappalaiskriteerin poistaminen taas saattaa joidenkin arvioiden mukaan vähentää vaaliluetteloon ottamiseen aikaisemmin oikeutettujen saamelaisten määrää.  

(8) Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ns. lappalaisperusteen poistaminen sai osakseen paljon arvostelua ja sitä pidettiin jopa syrjivänä. Inarinsaamelaiset ry katsoo, että esitetyssä muodossa laki heikentää inarinsaamelaisten (noin 1 000 henkilöä) mahdollisuutta edistää, säilyttää ja kehittää omaa kulttuuriaan, koska heidän pääsynsä lappalaiskriteerin poistamisen vuoksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon estyy jatkossa aikaisempaa useammin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun arvion mukaan muutos ei ole yhdenvertaisuuslain, Suomen perustuslain tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen, vaan valtuutettu pitää muutosta perusteltuna. Myös Kolttien kyläkokous kannattaa esitystä ja katsoo, että se edistää kolttasaamelaisten tasa-arvoa muihin saamen kieliryhmiin nähden, koska kolttasaamelaiset eivät historiallisista syistä ole voineet hakeutua vaaliluetteloon lappalaiskriteerin perusteella. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää syrjintäväitteitä kuitenkin vakavina ja pitää tärkeänä, että perustuslakivaliokunta vielä arvioi esitystä yhdenvertaisuuden näkökulmasta ottaen erityisesti huomioon sen, että kaikki saamelaisryhmät eivät voineet osallistua lain valmisteluun. 

(9) Valiokunta pitää valitettavana, että saamelaiskäräjälain 3 §:ään ehdotettujen muutosten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksia ei ole esityksessä arvioitu.  

(10) Voimassa olevan saamelaiskäräjälain 3 §:n 3 kohdassa säädetään mahdollisuudesta tulla merkityksi vaaliluetteloon vanhan vaaliluettelomerkinnän perusteella. Säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi (3 §:n uusi 2 kohta) siten, että vuotta 2027 edeltävät vaaliluettelomerkinnät eivät enää tuo henkilölle oikeutta tulla merkityksi vaaliluetteloon. Säännös merkitsee sitä, että vaaliluettelo perustetaan lain säätämisen jälkeen uudelleen ja jokaisen hakijan oikeus tulla merkityksi luetteloon arvioidaan uudelleen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilöt, jotka on aiemmin otettu vaaliluetteloon lappalaiskriteerin perusteella, voivat tulla otetuiksi vaaliluetteloon vain, jos he täyttävät myös kielikriteerin.  

(11) Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa vaaliluettelon uudelleen perustamista on vastustettu ja sitä on luonnehdittu jopa vaaliluettelon puhdistamiseksi saamelaiskäräjillä nyt vähemmistössä olevista henkilöistä. Vaaliluettelosta poistaminen uhkaa saadun selvityksen mukaan henkilöitä, jotka ovat jo monia vuosia olleet vaaliluettelossa hyväksyttyinä saamelaisiksi. Valiokunta katsoo, että kaikille saamelaisryhmille on taattava laissa yhdenvertaiset oikeudet, eikä kannata esitystä etenkään siltä osin kuin kyse on vaaliluettelon muodostamisesta uudelleen siten, että nykyisellään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvia henkilöitä jätettäisiin sen ulkopuolelle. Valiokunta suhtautuu kielteisesti myös esityksen mukaiseen, vaaliluetteloa koskevien päätösten muutoksenhakumahdollisuuksien heikentämiseen ja katsoo, että lainsäädännössä on turvattava myös vähemmistön vähemmistöjen oikeudet. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitettyjä huomioita vakavina ja valitettavina ja pyytää, että perustuslakivaliokunta vielä tarkoin harkitsee, onko lappalaiskriteerin poistamiselle perusteita. 

(12) Saamelaisuuden määritelmä. Valiokunta kiinnittää perustuslakivaliokunnan huomiota myös siihen, että voimassa oleva saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmä on ainoa lainsäädännössä esitetty määritelmä, jonka perusteella on ollut mahdollista arvioida, onko yksilö oikeutettu käyttämään saamelaisille kollektiivisesti turvattuja oikeuksia. 

(13) Vaaliluettelo on lähtökohtaisesti salassa pidettävä asiakirja, eikä viranomaisella ole käytännön soveltamistilanteessa mahdollista tarkistaa vaaliluettelon sisältöä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää kuitenkin todennäköisenä, että vaaliluetteloon kuulumattomuus, vaikka sillä ei määritelläkään sitä, kuka on saamelainen, voi tosiasiassa rajata yksittäisen, saamelaisena itseään pitävän henkilön tai hänen perheensä mahdollisuuksia nauttia alkuperäiskansan jäsenille kuuluvista oikeuksista tai palveluista.  

Kielikriteerin soveltaminen

(14) Esityksessä ehdotetun muutoksen jälkeen kielikriteeri on keskeinen arvioitaessa sitä, onko saamelaisena itseään pitävällä henkilöllä oikeus tulla merkityksi vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjien asettama vaalilautakunta tutkii, täyttääkö äänioikeutta hakeva henkilö lain 3 §:ssä määrätyt edellytykset siitä, että henkilö itse tai yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä.  

(15) Esityksen 3 §:n perustelujen mukaan (HE 274/2022 vp, s. 74) ensisijaisena näyttönä hakijan tai tämän vanhemman, isovanhemman tai isoisovanhemman kielitaidosta olisi samoin kuin nykyisin Pohjoismaiden saamelaisneuvoston Suomen jaoston vuonna 1962 suorittama väestölaskenta, jonka mukaiset henkilöt ovat pohjoissaamen-, inarinsaamen- tai koltansaamenkielisiä. Koska luettelo ei ole täydellinen, hakijan tai henkilön, jonka ensimmäiseen kieleen hakemus perustuu, voitaisiin myös muun luotettavan selvityksen perusteella todeta oppineen saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Perusteluissa todetaan edelleen, että selvityksen luotettavuusedellytyksen vuoksi esimerkiksi yksityiset, kyseistä äänioikeushakemusta varten laaditut selvitykset tai todistukset henkilön tai tämän vanhemman, isovanhemman tai isoisovanhemman saamen kielen taidosta eivät olisi itsessään riittävä selvitys. Esityksen mukaan saamelaiskäräjien toimielimenä oleva vaalilautakunta on parhaassa asemassa arvioimaan sille esitetyn mahdollisen muun luotettavan selvityksen perusteella henkilön ensiksi opitun kielen.  

(16) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan huomiota on asiantuntijakuulemisessa kiinnitetty mm. mainitun vuodelta 1962 olevan luettelon puutteellisuuteen sekä muihin vaikeuksiin, joita etenkin varhaisessa vaiheessa suomalaistamistoimenpiteiden kohteiksi joutuneilla saamelaisryhmillä on kielikriteerin täyttymisen todistamisessa. Valiokunta pyytää perustuslakivaliokuntaa vakavasti harkitsemaan, olisiko kielikriteerin arviointia tarpeen perusteluilla täsmentää muun muassa mainitsemalla myös muut rekisterit, joiden perusteella kielitaitoa voitaisiin arvioida. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa kielikriteeriedellytyksen johdonmukaista, ennustettavaa ja objektiivista soveltamista oikeusvarmuuden ja yhdenvertaisen kohtelun turvaamisessa.  

Lopuksi

(17) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on esityksen myönteisten vaikutusten lisäksi kiinnitetty vakavaa huomiota myös lain yleisesti kielteisiin vaikutuksiin saamelaisalueella. Kuulemisissa on mm. arvioitu, että ehdotettu laki kasvattaa eriarvoisuutta ja jännitteitä saamelaisten kansanosien välillä. Valiokunta pitää huomioita kielteisistä vaikutuksista toimialansa huomioon ottaen valitettavina ja vakavina ja kiinnittää huomiota tältäkin osin hallituksen esityksen jokseenkin puutteellisiin vaikutusten arviointeihin. 

(18) Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikkien saamelaisten asiaa ajamaan ja puolustamaan perustettu saamelaiskäräjät nauttii saamelaisten kotiseutualueella asuvan saamelaisväestön ja myös alueen muun väestön mahdollisimman laajaa hyväksyntää ja yhteisymmärrystä. Saamelaiskäräjälain uudistamisessa tulisi välttää rajanveto-ongelmia ja vastakkainasettelua eri ryhmien välillä ja sisällä sekä tunnistaa saamelaiskulttuurin monimuotoisuus sekä ryhmien erilaiset intressit.  

(19) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tähdentää, että kaikkien saamelaisryhmien ja saamelaisen kotiseutualueen saamelaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Valiokunta katsoo, että henkilön oikeus nauttia vähemmistölle kuuluvista oikeuksista ja alkuperäiskansan jäsenyydestä tulee pyrkiä kytkemään mahdollisimman objektiivisiin kriteereihin johdonmukaisesti ja ennustettavasti. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että asiassa huomioidaan esityksen vaikutukset vaaliluettelon ulkopuolelle mahdollisesti jäävien nk. statuksettomien saamelaisten asemaan ja mahdollisuuksiin elää ja toimia yhdenvertaisin lähtökohdin etnisenä ryhmänä osana alkuperäisväestöä, vaalia kulttuuriperintöä ja harjoittaa perinteisiä elinkeinoja yhdenvertaisista lähtökohdista. 

(20) Hallituksen esityksen mukaan (HE 274/2022 vp, s. 113) ehdotetun sääntelyn toimivuutta sekä varsinkin ehdotettujen muutoksenhakusäännösten toimivuutta ja kehittämistarpeita tullaan seuraamaan sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tätä tärkeänä. Valiokunta pitää mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että varsinkin henkilön hakemuksesta tulla merkityksi vaaliluetteloon samoin kuin päätöksistä vaaliluettelosta poistamisesta tullaan valittamaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimiä myöden. 

(21) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tähdentää, että lain toimivuutta tulee seurata tarkasti ja että tarvittaessa havaittuihin epäkohtiin puututaan ripeästi.