ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Elämme ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta haastavaa aikaa. Suurvaltakilpailu kiihtyy, konfliktit maailmalla lisääntyvät, ja kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää haastetaan monelta suunnalta. Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että koko kansainvälinen yhteisö yhdessä ponnistelee niin kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän, kansainvälisen vakauden sekä aseiden vaikenemisen puolesta. 

Kehitysyhteistyö on merkittävä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja keskeinen keino kansainvälisen vakauden edistämiseksi. Kehitysyhteistyö sekä humanitaarinen apu ovat kansainvälisen kaupan ohella tärkeässä roolissa työssä vakaamman, turvallisemman ja kestävästi vauraamman maailman puolesta. 

Hallitus toteuttaa tällä kaudella mittavia leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Vuonna 2025 varsinaisesta kehitysyhteistyöstä vähennetään lähes sata miljoonaa euroa. Toteuttamalla näin massiiviset leikkaukset hallitus heikentää Suomen kehitysyhteistyön vaikuttavuutta maailmalla. Samalla, kun kehitysyhteistyön painopistettä ohjataan tuoreen Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon mukaisesti enemmän kauppaa tukevaan toimintaan ja rahoitukseen, kehitysyhteistyön painopiste siirtyy pois köyhyyden vähentämisestä. Tämä on merkittävä linjanmuutos suomalaisessa kehityspolitiikassa. Köyhyyden poistaminen on YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteista ensimmäinen. 

Suomi on pitkään ollut sitoutunut YK:n suosituksen mukaisesti tavoitteeseen siitä, että käyttäisimme 0,7 prosenttia bruttokansantulostamme kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Tavoitteisiin ei ole päästy, mutta se ei tarkoita, että niistä pitäisi luopua. Päinvastoin tulee luoda pitkäjänteinen suunnitelma, miten tavoitteisiin voidaan päästä. On tärkeää, että Suomi edelleen tavoittelee YK:n tavoitteiden mukaisesti sitä, että se kohdentaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia vähiten kehittyneiden maiden (LDC-maat) kanssa tehtävään yhteistyöhön ja apuun. 

Edellä mainituista syistä katsomme, että varsinaiseen kehitysyhteistyöhön vuodelle 2025 tulisi osoittaa 50 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen talousarvioesityksessä. Lisäksi, kuten eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on aiemmin edellyttänyt, LDC-maihin kohdistuvan rahoituksen seuranta tulisi palauttaa valtion talousarvioon. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Oikeusvaltion turvaaminen edellyttää riittäviä resursseja. Kannamme huolta hallituksen talousarvioesityksen merkittävistä puutteista, jotka koskevat oikeudenhoidon ja rikosseuraamuslaitoksen rahoitusta sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Oikeusministeriön hallinnonalan riittävä resursointi on keskeistä paitsi yksilöiden oikeusturvan, myös koko yhteiskunnan vakauden ylläpitämiseksi. Oikeusvaltion ja oikeudenhoidon vahvistaminen on ennen kaikkea periaatteellinen arvovalinta, joka kertoo yhteiskunnan suunnasta ja sitoutumisesta demokratian peruspilareihin. Suomen oikeusjärjestelmän ja oikeusvaltion periaatteiden turvaaminen vaatii riittäviä resursseja, jotta oikeudenhoidon eri osa-alueet voivat toimia tehokkaasti. Muistutamme oikeudenhoidon selonteosta, jossa parlamentaarisesti korostettiin oikeudenhoidon resurssien turvaamista pitkäjänteisesti. 

01. Ministeriö ja hallinto

Oikeusministeriön hallinnonalan riittävä resursointi on keskeistä paitsi yksilöiden oikeusturvan, myös koko yhteiskunnan vakauden ylläpitämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kansalaisyhteiskunnan riittävät toimintaedellytykset tulee turvata kaikissa olosuhteissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vaatii toimivaa ja riittävästi resursoitua oikeuslaitosta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

15. Oikeuspalvelut

Kansalaisten oikeusturvan toteutuminen vaatii riittävästi resursoitua oikeuspalveluvirastoa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

40. Rangaistusten täytäntöönpano

Rangaistusten täytäntöönpano vaatii riittävät resurssit eikä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista tinkiä vankien kuntouttamisesta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintaympäristön haasteiden kannalta on arvokasta, että pääministeri Orpon hallitus kohdistaa sisäisen turvallisuuden viranomaisille muita hallinnonalojen pienemmät tuottavuus- ja toimintamenosäästöt osana valtiontalouden tasapainotustoimia. Tosiasiallisesti kuitenkin hallituksen tuottavuus- ja toimintamenosäästötavoitteet asettavat haasteita myös sisäisen turvallisuuden viranomaisille kustannusten samanaikaisesti kasvaessa. Siksi viranomaisten toimintamenosäästöjä tulisi kohtuullistetaan ja niiden riittävä toimintakyky turvata. 

Sosialidemokraatit edellyttävät, että Rajavartiolaitoksen resurssit turvataan. Turvallisuuspoliittinen tilanne ja epävarmuus Venäjän toimista Suomen itärajalla alleviivaavat sitä, että Rajavartiolaitokselle on turvattava riittävä toimintakyky ja resurssit koko kehyskaudella. Tämä tulee tehdä siten, että sekä henkilöstön määrä että tekninen kyvykkyys turvataan. Sosialidemokraatit esittävät Rajavartiolaitokselle 10 miljoonan euron määrärahalisäystä, jotta Rajavartiolaitos ei ajaudu toiminnassaan lyhytnäköisiin leikkauksiin tulevina vuosina perusrahoituksensa vajeen vuoksi. 

Hallituksen tavoitteena on lisätä koulutettavien pelastajien määrää niin, että 1 000 pelastajan lisäys saavutetaan vuonna 2032. Kiirehdimme pelastajapulan ratkaisemista hallituksen tavoitetta nopeammin. Esitämme koulutettavien määrän kasvattamista siten, että tavoiteltu 1 000 uutta pelastajaa saavutettaisiin jo vuonna 2030. Samalla kannamme huolta siitä, että hallituksen talousarvioesityksessä Pelastusopistoon kohdistetaan merkittävä määrärahavähennys tilanteessa, jossa pelastajapulaa yritetään toisaalta ratkaista. Siksi esitämme Pelastusopiston toimintamenosäästöjen kohtuullistamista 200 000 eurolla sekä 800 000 euron lisämäärärahaa pelastajamäärän kasvattamiseksi hallituksen aikataulua nopeammassa tahdissa. Samalla on tärkeää, että hallitus pitää huolta sopimuspalokuntatoiminnan edellytyksistä. 

Maahanmuuttopolitiikan on oltava kaikkina aikoina hallittua ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Onnistunut maahanmuuttopolitiikka edellyttää myös riittäviä viranomaisresursseja sekä sujuvia lupa- ja viranomaisprosesseja. Hallituksen julkisen hallinnon sopeutukset heikentävät merkittävästi Maahanmuuttoviraston kykyä hoitaa näitä tehtäviä. Viraston byrokratia uhkaa hallituksen toimesta kasvaa, kun maahanmuuttovirastolle lisätään tehtäviä ja velvoitteita, mutta samalla ei varmisteta riittävää rahoitusta. Maahanmuuttoviraston resurssien laiminlyönti vaikeuttaa sekä työperäisen maahanmuuton että humanitaarisen maahanmuuton toteuttamista hallitulla, sujuvalla ja tehokkaalla tavalla. 

SDP ei tue Orpon hallituksen tekemää linjausta alentaa pakolaiskiintiötä 500 kiintiöpakolaisen tasolle. Kiintiöpakolaisuus on kaikkein vaikuttavin tapa kohdentaa kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville, kuten kriisialueiden naisille, lapsille ja perheille. Kiintiöpakolaisina Suomeen saapuvat on jo määritelty pakolaisiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n toimesta ja he ovat usein lähtöisin erittäin vaikeista olosuhteista. Suomen pakolaiskiintiön tulee olla vuoden 2025 osalta 850—1 050 pakolaisen tasolla. Koska pakolaiskiintiön tasosta päätetään vuosittain valtion talousarvion yhteydessä, tulee Suomen säilyttää mahdollisuus suhteuttaa vastaanotettavien pakolaisten määrä globaaliin pakolaistilanteeseen, kuten on toimittu koko 2000-luvun ajan.  

SDP pitää tärkeänä, että pakolaisten vastaanoton aikainen arki turvataan kohtuullisella tavalla ja arjen perustarpeet turvataan. Näin vastaanoton piirissä oleva henkilö kykenee parhaalla mahdollisella tavalla myös aloittaa uuden elämänsä rakentamisen Suomessa. Siksi SDP peruisi hallituksen esittämän vastaanottorahan leikkauksen, jolla kohtuuttomasti heikennetään jo valmiiksi hyvin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Vastaanottorahan leikkaus kohdistuu myös ukrainasta paenneisiin, jotka ovat maassa vastaanottopalveluiden piirissä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

10. Poliisitoimi

Poliisin täyden toimintakyvyn turvaaminen on erityisen tärkeää jännitteisessä kansainvälisessä tilanteessa. Siksi poliisin tuottavuustavoitetta tulee kohtuullistaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Suojelupoliisin täyden toimintakyvyn turvaaminen on erityisen tärkeää jännitteisessä kansainvälisessä tilanteessa. Siksi poliisin tuottavuustavoitetta tulee kohtuullistaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksen täyden toimintakyvyn turvaaminen on erityisen tärkeää jännitteisessä kansainvälisessä tilanteessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Kiirehdimme pelastajapulan ratkaisemista yleisen turvallisuuden parantamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

40. Maahanmuutto

Onnistunut maahanmuuttopolitiikka edellyttää riittäviä viranomaisresursseja. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Vastaanoton piirissä olevalle henkilölle tulee taata edellytykset uuden elämänsä rakentamisen Suomessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Turvallisuuspoliittinen tilanne on haastava niin Suomen lähialueilla kuin maailmanlaajuisesti. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. On kuitenkin keskeistä, että vallitsevassa tilanteessa pidämme kaikin tavoin huolta kansallisesta puolustuskyvystämme. Suomen vahva ja uskottava puolustusratkaisu perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan ja koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen, korkeaan maanpuolustustahtoon sekä jäsenyyteemme puolustusliitto Natossa. 

Nato edellyttää tällä hetkellä, että sen jäsenmaat kohdentavat puolustusmäärärahoihin kahden prosentin osuuden bruttokansansantuotteestaan. Suomen on sitouduttava toteuttamaan vähintään tämä puolustusbudjettitavoite myös tulevina vuosina. Samalla Suomessa on syytä varautua Naton puolustusbudjettitavoitteen nousuun nykyisestä kahdesta prosentista bruttokansantuotteesta. 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kuntatalouden tilannetta helpotettava 

Sosialidemokraatit pitävät välttämättömänä, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelu-uudistuksen jälkeenkin kuntien edellytykset järjestää ja tuottaa palveluita sekä kyky tehdä investointeja turvataan. Kuntien tietä kohti sote-uudistuksen jälkeistä aikaa on tasoitettava. Kuntatalouden tilanne on tulevina vuosina haastava. Helpotusta tilanteeseen ei tuo tosiasia siitä, että hallitus on päättänyt siirtää eteenpäin kuntien kannalta hyvin tärkeän valtionosuusuudistuksen toteuttamista. Päätös uudistuksen siirtämisestä ei ainakaan vähennä kuntien tulevaisuudennäkymien ennakoinnin monia haasteita. Sosialidemokraatit kiirehtivät uudistuksen valmistelua. Samalla Suomen kasvun tukeminen hallitusta kunnianhimoisemmilla toimilla tukisi myös kuntien taloutta, sillä ne ovat nykyisessä tilanteessa entistä enemmän riippuvaisia määrittelemistään verotuloista. Hallituksen kuntapolitiikan pohja uhkaa pettää, kun välttämättömiä uudistuksia ja toimia siirtyy eteenpäin. Kuntien kannalta valtionosuusuudistuksen lisäksi merkityksellinen on myös muun muassa kiinteistöverouudistus. 

Vuoden 2025 alusta alkaen työllisyys- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulle. Sosialidemokraatit tukevat uudistusta, jonka tavoitteena on tuoda työllisyys-, elinkeino- ja yrityspalvelut lähemmäs kuntalaisia sekä työnantajia. Uudistus ei kuitenkaan voi onnistua ilman valtiovallan aktiivisuutta kuntien tukena uudistuksen toimeenpanossa. Jotta kunnat eivät joudu heti alkuvuodesta valitsemaan, tekevätkö ne sopeutustoimia työllisyyspalveluista vai jostakin muualta, esitämme valtiolta kunnille siirtyviin työllisyysmäärärahoihin merkittävää lisäystä. Kuntia on tuettava TE-uudistuksen toimeenpanossa hallitusti. Riskinä on, että hallitus siirtää TE-uudistukseen liittyvien palveluiden rahoituksen alimitoitettuna kunnille. Myös kuntien rahoitusvastuu työttömyysetuuksista kasvaa. Valtionosuuksien kautta kunnille korvataan työttömyysetuuksien laajenevaa rahoitusvastuuta, mutta työllisyystilanne on merkittävästi heikentynyt vuodesta 2023, jota on käytetty rahoitusvastuun laskennan pohjana. Myös kuntien toimeentulotukimenot ovat kasvaneet merkittävästi, sillä kun hallitus leikkaa sosiaalietuuksista, on toimeentulotuen tarve kasvanut.  

Sosialidemokraatit kantavat huolta myös pääministeri Orpon hallituksen tekemistä merkittävistä heikennyksistä kotoutumisen edistämisen palveluiden rahoitukseen. Kunnille maksettavia laskennallisia kotoutumiskorvauksia leikataan noin 60 miljoonalla eurolla. Nämä leikkaukset ovat suoria leikkauksia kunnilta sekä hyvinvointialueilta ja niiden välilliset vaikutukset pidemmällä aikavälillä uhkaavat käydä yhteiskunnalle kalliiksi. Suomella ei ole varaa epäonnistuneeseen kotoutumispolitiikkaan, jonka hallitus näyttää lyhytnäköisiä säästöjä tavoitelleessaan valinneen linjakseen. Vuoden 2025 alusta kotoutumisen edistämisen päävastuu siirtyy kunnille kotoutumisen edistämisestä annetun lainsäädännön uudistuessa.  

Kuntien tilannetta vaikeuttavat myös hallituksen suorat leikkaukset. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotuksen yhden prosenttiyksikön leikkaus tulisikin perua, jolla parannettaisiin kuntien tilannetta noin 25 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus leikkaa kunnilta valtionosuuksia 23 miljoonaa euroa vedoten normien purkamineen, jota ei todellisuudessa tapahdu. Sosialidemokraatit katsovat, että kuntien rahoitusta ei pitäisi vähentää ilman tietoa vastaavalla laajuudella kunnilta poistettavista tehtävistä. Kannatamme sitä, että kuntien normeja pyritään purkamaan kestävästi. Tämän tulee kuitenkin tapahtua siten, että sekä purettavaa normit että vähennettävä rahoitus kulkevat käsi kädessä. Hallituksen normienpurku jättää kunnat tyhjän päälle. 

Hyvinvointialueet tarvitsevat nyt työrauhaa 

Hyvinvointialueiden toiminnan ensimmäisiä vuosia ovat haastaneet taloudellisesti muun muassa korkea inflaatio, ostopalveluiden kustannusten nopea kasvu, henkilöstöpula sekä toteutuneet palkankorotukset. Sosialidemokraatit eivät voi hyväksyä sitä, että hallitus on heittänyt hanskat tiskiin hyvinvointialueiden tukemisessa yli vaikeiden ensimmäisten vuosien. Hyvinvointialueita ei tule jättää yksin haasteiden kanssa. 

Sosialidemokraatit edellyttävät, että hyvinvointialueille turvataan aidosti edellytykset järjestää kansalaisille laadukkaita, oikea-aikaisia ja kustannustehokkaita sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluja. On tunnistettu tosiasia, että suuri osa hyvinvointialueiden kustannusten kasvusta johtuvat sote-alan viime vuosien palkkakehityksestä, yleisestä hintojen noususta sekä henkilöstön huonon saatavuuden vuoksi kasvaneesta vuokratyövoiman käytöstä. Hallituksen sote-uudistuksen syyttely ei auta, vaan nyt tarvitaan tekoja. 

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tämä tarkoittaa sitä, että alueiden kertynyt alijäämä pitää nykyisen lainsäädännön olosuhteissa kattaa vuoteen 2026 mennessä. Sosialidemokraatit esittävät, että hyvinvointialueilla annetaan lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Näin turvataan alueiden työrauha sopeutusten toteuttamiseen hallitusta ja annetaan niille mahdollisuus välttää lyhytnäköisiä leikkauksia sekä tehdä rakenteellisia uudistuksia toteuttamiskelpoisessa ja riittävässä aikataulussa. 

Alkuperäistä hyvinvointialueiden rahoituslakia säädettäessä ei voitu tietää, että alueiden ensimmäisiin vuosiin kohdistuisi näin suuria toimintaympäristön muutoksia ja siksikin alijäämän kattamisvelvoitteen pidentäminen on perusteltua. Tärkeää on myös huomata, että hyvinvointialueet ovat itse lisäaikaa esittäneet useasti. Korostamme hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan lainsäädännön aktiivisen seurannan tarvetta. Mahdollisiin esiin tuleviin kipupisteisiin on voitava reagoida myös lainsäädäntömuutoksin, mikäli tähän on selkeä tarve. Kyseessä ovat kuitenkin kansalaisille hyvinvoinnin kannalta ne kaikkein tärkeimmät palvelut. 

Tullin ja Verohallinnon toimintaedellytykset turvattava 

Hallituksen julkisen talouden suunnitelmaan tuleville vuosille sisältyy merkittävä julkisen hallinnon tehostamisohjelma, jonka ensimmäiset vaikutukset realisoituvat nyt valtion vuoden 2025 talousarviossa. Tuottavuus- ja toimintamenosäästöillä tulee olemaan haitallinen vaikutus julkiseen hallintoon sen eri sektoreilla. Myöskään sisäisen turvallisuuden viranomaiset eivät ole täysin suojassa tuottavuus- ja toimintamenosäästöiltä. Hallituksen julkiseen hallintoon kohdistuvia leikkauksia tulisi kohtuullistaa siten, että Suomen tehokkaaksi todettu valtionhallinto pysyy toimintakykyisenä eikä esimerkiksi sisäinen turvallisuus vaarannu. Pidämme huolestuttavana muun muassa verohallinnon esittämiä arvioita verohallinnon säästöjen vahingollisista vaikutuksista taloudelle. On kestämätöntä, mikäli säästöt aiheuttavat veronkannon tehokkuuden vähenemistä tai harmaan talouden kasvua. Tähän meillä ei ole yhteiskuntana varaa. 

Pidämme sinänsä perusteltuna ja kannatettavana sitä, että hallitus on loiventanut jonkin verran sisäisen turvallisuuden viranomaisten sopeutusvaadetta osana julkisen hallinnon tehostamista, muihin hallinnonaloihin verrattuna. Tätä tuulensuojaa ei kuitenkaan anneta yhdenvertaisesti kaikille sisäisestä turvallisuudesta vastaaville viranomaisille. Sosialidemokraatit katsovat, että Tullin tuottavuus- ja toimintamenosäästöä tulisi kohtuullistaa muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten tasolle. Tällä hetkellä Tulliin on kohdistumassa vastaava sopeutusvaade kuin muillekin valtiovarainministeriön alaisille viranomaisille. Tämä siitä huolimatta, että Tulli on poliisin ja rajavartiolaitoksen tavoin keskeinen sisäisen turvallisuuden viranomainen. Hallituksen tulisikin kohdella kaikkia PTR-viranomaisia yhdenvertaisesti asettamissaan tehokkuustavoitteissa.  

10. Verotus ja tulli

Hallituksen julkiseen hallintoon kohdistuvia leikkauksia tulisi kohtuullistaa siten, että Suomen tehokkaaksi todettu valtionhallinto pysyy toimintakykyisenä ja että verohallinon mahdollisuudet puuttua harmaaseen talouteen turvataan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Tullin tuottavuus- ja toimintamenosäästöä tulisi kohtuullistaa muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten tasolle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus

Varmistamme suomalaisille toimivat sote-palvelut 

Hallitus jatkaa kovaa leikkauspolitiikkaansa hyvinvointialueilla ihmisille tärkeissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja syventää myös ihmisten välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja. Säästöjä tehdään ihmisten oikea-aikaisesta hoitoon pääsystä, turvallisesta ja kattavasta sairaalapäivystyksestä, inhimillisestä vanhusten hoidosta ja lastensuojelun laadusta. Lisäksi hallitus nostaa rajusti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja käytännössä pakottaa hyvinvointialueet maksujen korotuksiin leikkaamalla alueiden rahoitusta vastaavasti. Hyvinvointialueiden rahoituksen niukkuus hankaloittaa jo perustuslain ja ihmisoikeussopimusten edellyttämien riittävien, yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen järjestämistä. Myös satsaus, jonka hallitus tekee lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseen on osoittautunut hyvin rajoittuneeksi sekä menetelmiltään että kohderyhmältään. 

Edellytämme ihmisille tärkeiden sote-palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamista. Esitämme, että sote-leikkausten sijaan pidetään kiinni soten tärkeiden sisältölakien tavoitteista. Satsaamalla perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn voimme hillitä palvelutarpeen kasvua ja kustannuspainetta päivystyksissä ja erikoissairaanhoidossa, sekä mahdollistaa erikoissairaanhoidon kehittämisen. Turvaamalla sosiaalipalveluiden saatavuuden ja laadun, lisäämme hyvinvointia sekä vähennämme myös terveyspalveluiden kysyntää ja kustannusten kasvua. Pitämällä asiakasmaksut kohtuullisina sote-palveluiden saatavuus turvataan jokaiselle. Toisin kuin hallitus, emme yritä vähentää soten kustannuskasvua leikkaamalla rahoitusta, vaan satsaamalla varhaiseen, oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan palveluihin pääsyyn.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

90. Kuntien tukeminen

Vuoden 2025 alusta toteutuu TE palveluiden siirto kuntien vastuulle. TE uudistuksen sisältö valmisteltiin keskeisiltä osin kuntakokeiluissa. Lupauksista huolimatta kunnille ei siirry niitä kaikkia työttömyyden hoidon työkaluja, joita TE toimistoilla oli. Tilanteen korjaamiseksi ja kuntien peruspalveluiden turvaamiseksi esitämme kunnille lisärahoitusta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Turvataan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen taso 

Kansalliset perusopetuksen oppimistulosarvioinnit osoittavat, että erot oppilaiden osaamisessa eri puolilla Suomea ovat pieniä. Sen sijaan erityisesti kaupunkien sisällä koulujen välillä voi olla suuriakin eroja. 

Peruskoulu ei voi yksin ratkaista oppimistulosten laskuun liittyviä ongelmia, sillä kehitys linkittyy laajemmin oppimiseen, hyvinvointiin ja muihin taustalla vaikuttaviin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Yksittäisten syiden sijaan tulisikin keskittyä koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja esimerkiksi siihen, miten hyvinvointiin, kasvuun ja oppimiseen liittyviin haasteisiin voidaan vastata jo varhaiskasvatuksessa. 

Leikkaukset OKM:n hallinnonalalle johtavat esimerkiksi henkilöstön irtisanomisiin, vaikeuttavat eri virastojen lakisääteisiä tehtäviä ja lopettavat opettajien henkilöstökoulutuksen. Kannustamme hallitusta turvaamaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tason sekä pitämään kiinni OKM:n hallinnonalan henkilöstöstä ja sen osaamisesta. 

Toisen asteen koulutusta vahvistettava koulutusleikkausten sijaan 

Lukiorahoitukseen tehdään samanaikaisesti vähennyksiä. Valtionavustussäästö on suuruudeltaan 1,7 miljoonaa euroa ja norminpurkutalkoiden teemalla lukiorahoituksen perustasta viedään miljoona euroa. Vaikka lukioon kohdistetaan lisärahaa oppimisen tuen kautta, voidaan perustellusti väittää, ettei rahaa todellisuudessa tule lainkaan uusiin velvoitteisiin. Esitämme lukiokoulutukseen 2 miljoonaa euroa. 

Kun ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron rahoitusleikkaukseen lisätään maksuttomien oppimateriaalien korvaavina säästöinä kuuden miljoonan sopeutukset strategia- ja kehittämisrahoitukseen ja norminpurku-perusteella tehdyt neljän miljoonan euron leikkaukset, pienenee ammatillisen koulutuksen rahoitus vuonna 2025 noin 130 miljoonalla eurolla. Leikkauksen jälkeen ammatillisen koulutuksen rahoitus on kuntaosuus huomioiden noin kaksi miljardia euroa. 

Kokonaisuudessaan leikkaukset nousevat sellaiselle tasolle, että on perusteltua todeta hallituksen pettäneen lupauksensa pitää koulutus erityissuojeluksessa. 

Vaikka ammatillisen koulutuksen säästöjä on perusteltu aikuiskoulutuksen menosäästöiksi, ei säästökohdennuksia todellisuudessa voida osoittaa vain aikuiskoulutukseen, vaan ne tulevat kohdistumaan opetuksen järjestäjän parhaaksi katsomalla tavalla ja siten väistämättä myös oppivelvollisuutta suorittavien opintoihin. 

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat haitallisia aikuisten täydennys- ja muuntokoulutukselle sekä alan tai ammatin vaihtamiselle. Työelämässä on tarve entistä enemmän tutkinnon osille ja sitä pienemmille täydentäville osaamiskokonaisuuksille (muun muassa mikrotutkinnot ja osaamismerkit. Nyt tehtävä leikkaus kohdistuu myös tutkintoa lyhyempiin kokonaisuuksiin eli katkaisee joissakin tapauksissa mahdollisuuden kehittää osaamistaan kokonaan. Ammatillisen koulutuksen laatu ja laajuus on turvattava yhteiskunnan muutoksissa. Esitämme ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron leikkausten perumista. 

Suomessa on pula korkeakoulutetuista työntekijöistä 

Hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen osuus väestöstä 50 % tasolle vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta vaatisi toteutuakseen yliopistojen rahoituksen kasvattamista merkittävästi nykyisestä. 

Viimeistään vuoden 2025 kehysriihessä tarvitaan päätöksiä pitkäjänteisestä ja pysyvästä rahoitustason nostosta yliopistojen toimintaan. Yliopistojen T&K-rahoituksen vahvistaminen on välttämätöntä, jotta tutkimusperustamme kaikilla sektoreilla pysyy kunnossa ja T&K-tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Yksinkertaisinta olisi osoittaa lisärahoitusta yliopistojen perusrahoitukseen ja kohdentaa rahoitus T&K-toimintaan budjettikirjauksella. Kasvava TKI-rahoitus kohdistuu nyt tehottomasti. Parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportissa yksiselitteisesti esitettiin, että rahoitusta tulisi kohdentaa myös suoraan korkeakouluille perusrahoituksen kaltaisessa muodossa. 

Taide ja kulttuuri ovat kansakuntamme tärkeintä pääomaa 

Orpon hallituksen leikkaukset OKM:n hallinnonalalla kohdistuvat eniten taiteeseen ja kulttuuriin. Taiteen ja kulttuurin jo ennestään pienessä rahoitusosuudessa pienetkin muutokset ovat suhteessa isoja, ja niillä on huomattavia vaikutuksia osana laajempaa taiteen ja kulttuurin systeemiä ja elinvoimaa. 

Taiteen ja kulttuurin edistämiseen osuvat leikkaukset (6,5 miljoonaa euroa) ovat vaikutuksiltaan suuret ja ne kohdentuvat erityisesti vapaaseen kenttään eli valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisiin, tyypillisesti pieniin toimijoihin ja yksittäisiin taiteilijoihin. 

Teattereiden, orkesterien ja museoiden valtionosuudet vähenevät ensi vuonna noin 11 miljoonaa euroa, josta noin 8 miljoonaa euroa kohdistuu esittäviin taiteisiin ja kolme miljoonaa museoihin. Leikkaukset teattereiden ja orkestereiden valtionosuuteen voi suistaa taidelaitokset itseään ruokkivaan kurjistumisen kierteeseen. 

Museoiden valtionosuusrahoitukseen tehtävillä leikkauksilla on merkittäviä vaikutuksia ennestään niukoilla resursseilla toimivaan museoalaan. 

Av-tuotantokannustin pienenee 12 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon, mikä vähentää varsinkin tv-tuotantojen määrää. Tuotantokannustimen leikkaus ei ole järkevää, koska se tuottaa valtiolle enemmän kuin valtio siihen sijoittaa. 

Yksityisen kopioinnin lainsäädäntöön perustuvan hyvitysmaksun määrää leikataan 11 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon. Hyvitysmaksun leikkaus tarkoittaa pienempiä tekijänoikeuskorvauksia av-alan tekijöille tilanteessa, jossa työttömyys lisääntyy ja toimeentuloon on muutenkin tulossa isoja lovia. 

Lisäksi taide- ja kulttuurikentän toimintaedellytyksiin vaikuttaa arvonlisäveron korotus: kirjat, elokuvanäytökset sekä viihteen ja kulttuurin pääsyliput siirtyvät 14 prosentin arvonlisäverokantaan. Tämä aiheuttaa kohtuuttoman vaikean yhtälön kulttuurialan toimijoille. 

Kulttuuriala on merkittävä ja työllistävä osa elinkeinoelämää. Kansainvälisessä vertailussa luovien alojen BKT-osuus on Suomessa pieni, joten kasvupotentiaali on huomattava. SDP esittää, että taiteeseen ja kulttuuriin kohdistuvien 17,4 miljoonan euron sekä yksityisen kopioinnin määrärahan 5,5 miljoonan euron leikkaukset perutaan. 

Nuorten hyvinvointia on järkevää tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 

Nuorisoalan kokonaisrahoitus jakautuu useaan eri kohteeseen järjestöille, kunnille ja muille toimijoille. Rahoitus oli vuonna 2023 noin 85 miljoonaa euroa, mikä sisälsi määräaikaisia korona-ajan panostuksia nuorisotyöhön. Vuoden 2024 varsinaisessa talousarvioesityksessä kokonaisrahoitus oli noin 74 miljoonaa euroa. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2025 nuorisoalan kokonaisrahoitus on noin 70,9 miljoonaa euroa. Verrattuna Orpon hallituskautta edeltävään aikaan vuoden 2025 nuorisoalan rahoitus vähenee hallituksen jo tekemien ja ensi vuodelle esittämien leikkausten sekä määräaikaisten avustusten loppumisen myötä yli 15 prosenttia verrattuna vuoteen 2023. 

Esitämme nuorisotyöhön 4 miljoonaa euroa. 

Lisätään liikuntapaikkoja 

Väestön liian vähäisen liikkumisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla vähintään kolme miljardia euroa. Liikunnan ja liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Yksilöiden elämänlaatua voidaan parantaa merkittävästi panostamalla ennaltaehkäisevään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnan vahvistamiseen. 

Vuoden 2025 talousarvioesityksessä liikuntatoimen määrärahoiksi esitetään noin 154,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa (165 miljoonaa euroa). 

Esitämme liikuntapaikkarakentamiseen 7 miljoonaa euroa. 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Maatalouden kannattavuus 

SDP:n mielestä on tärkeää, että maatalouspolitiikan ytimenä on jatkossakin ruoantuotanto, ja tämän tulee näkyä maataloustukien kohdentamisessa nykyistä paremmin. SDP haluaa selvittää tarkemmin passiivisten maatilojen tukipolitiikkaa ja kohdentaa tuet tiloille, joilla on aidosti tuloja ruuantuotannosta. Tilanteessa, jossa valtiontaloutta sopeutetaan jokaisella sektorilla, ei voi olla niin, että tukia menee 86 miljoonaa euroa vuodessa tiloille, joilla ei ole tuloja maataloudesta. Asiaa on syytä selvittää tarkemmin ja tehdä korjausliike. 

Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikko ja maatalouden yrittäjätulo laskee edelleen. Energiasiirtymän ja ilmastonmuutoksen asettamat haasteet vaikuttavat suoraan Suomen ruokajärjestelmän kestävyyteen. 

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maatalouden myyntituloja ei ollut 13 100 tilalla vuonna 2020. Näistä kuitenkin noin 10 000 tilaa on vastaanottanut valtion tai muita tukia yhteensä noin 86 miljoonan euron edestä. Saman selvityksen mukaan 3200 tilalla ei ollut myyntiä tai tuloja esimerkiksi matkailusta viitenä vuotena vuosina 2016—2020, tämä tarkoittaa 7 prosenttia tiloista. Luvut ovat hätkähdyttäviä. Tilanteessa, jossa valtiontaloutta sopeutetaan jokaisella sektorilla, ei voi olla niin, että tukia menee 86 miljoonaa euroa vuodessa tiloille, joilla ei ole tuloja maataloudesta. Asiaa on syytä selvittää tarkemmin ja tehdä korjausliike. 

Hallituksen panostukset maatalouden kannattavuuden, tukijärjestelmän kohdentavuuden ja ruokajärjestelmän kestävyyden parantamiseksi ovat vaatimattomia. Hallitus ei toimi lainsäädännön kehittämisen eikä määrärahojen uudelleenkohdentamisen puolella riittävästi. 

Hallituksen tulee jatkaa kotimaisen maatalouden uudistamista niin ravinteiden kierrätyksen, tuotantoeläinten hyvinvoinnin, maa- ja elintarviketalouden, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä elintarvikeviennin saralla. Esimerkiksi uuselintarvikkeiden kehittämiseen keskittyvien start up ‑yritysten tukeminen voi olla yksi avain maataloustulon kasvuun. Olennaista on, että samaan aikaan ruoantuotannon markkinalähtöisyyttä, arvonlisää sekä tukipolitiikkaa kehitetään. Vaikka tukien uudistaminen on osa laajempaa kokonaisuutta ja ratkaistaan monin osin EU-tasolla, voidaan myös kotimaan ratkaisuilla lisätä tukien kustannustehokkuutta. 

Vesihuolto säilytettävä kansallisissa käsissä 

Vesihuolto on huoltovarmuuden kannalta yksi tärkeimmistä ja haavoittuvimmista sektoreista. Ilman vettä ei ole elämää ja kyse on kaikkein kriittisimmästä infrasta yhteiskunnassamme. Tämän tosiasian seurauksena on ensiarvoisen tärkeää, että vesihuollon toimintavarmuutta ja kyberturvallisuutta edistetään ja osoitetaan riittävät resurssit. Vesihuoltolainsäädäntöä ollaan juuri uudistamassa. Hallituksen on säädettävä laki niin, että se toteuttaa eduskunnan tahtotilaa vesi-infran säilymisestä julkisyhteisöjen käsissä ja tilkittävä kaikki mahdollisuudet yksityistää vesilaitosinfraa missään tilanteessa. 

Turkistarhaus lopetettava siirtymäajalla ja eläinten suojelua tehostettava 

Turkistarhaus on epäeettinen ja kärsimystä aiheuttava elinkeino, joka on kiellettävä Suomessa ja EU-maissa riittävällä siirtymäajalla. Hallituksen on valmisteltava laki turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa. Tarvitaan myös sosiaalisesti kestävä siirtymä tarhaajille, mikä tarkoittaa mahdollisuutta kouluttautua uuteen ammattiin. Pitkällä aikavälillä turkistarhauksen kieltäminen tuo merkittävät säästöt valtiontalouteen, kun esimerkiksi eläintautilain mukaisia korvauksia ei tarvitse enää maksaa. Vuonna 2024 Ruokaviraston arvion mukaan korvauksia viranomaisen lopettamista turkiseläimistä tulee maksettaviksi yhteensä 50,7 miljoonaa euroa. 

Hallitus vaikeuttaa metsäalan ja elintarvikealan työvoiman saatavuutta 

Hallituksen tekemät koulutusleikkaukset vaikeuttavat ammatinvaihtajien kouluttautumista sekä luonnonvara-alalla että elintarvikealalla. Päätöksillä on merkittävä vaikutus työvoiman saatavuuteen. Ammatinvaihtajien merkitys esimerkiksi koneenkuljettajien kouluttamisessa metsäkonealalle on jatkuvasti noussut. Ammattikouluissa käytössä oleva jatkuva haku onkin tärkeä väylä saada alalle hyvin motivoitunutta työvoimaa kustannustehokkaasti. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallituksen liikennepolitiikan linja tuntuu olevan vaikeiden ratkaisujen siirtäminen seuraaville hallituksille, nyt keskitytään näennäisiin tekoihin ja osaoptimointiin. Toivoisimme hallitukselta kykyä vastata myös tulevaisuuden haasteisiin liikennejärjestelmän rahoituksesta, sähköistymisestä sekä päästövähennyksistä. Liikennejärjestelmän kehittämisen kokonaiskuva tuntuu puuttuvan ja pitkän aikavälin valmistelu on haudattu myöhemmin perustettaviin työryhmiin. Hallitus on mm. hankeyhtiöiden osalta korostanut tekevänsä vain omat ratkaisunsa ja suurhankkeiden tulevaisuuden haasteet kuuluvat seuraaville hallituksille. 

Hallitus esittää yhteensä 100 miljoonan euron leikkausta kehittämishankkeiden rahoituksesta osana julkisen talouden tervehdyttämistä. Orpon hallitus ei aio kuitenkaan itse leikkauksestaan kärsiä, vaan rahoittaa omat liikennehankkeensa investointiohjelmana valtionyhtiöistä saatavan kertarahoituksen turvin. Hallitusohjelman pysyvät leikkaukset koskevatkin vasta tulevia hallituksia. Liikenneverkkojen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta tämä ei ole kestävä ratkaisu, vaan johtaa käytännössä rahoitusongelmien siirtämiseen myöhemmäksi Tämä vaikuttaa kuitenkin olevan hallituksen toimintatapa, oli kyseessä päästövähennystarpeet, liikenteen verotus taikka Länsiradan rakentamisen rahoitusratkaisut. 

Selvää on, ettei hallituksen ajama rahoitusmalli liikennehankkeiden rahoituksesta valtion tuottavaa omaisuutta realisoimalla ole kestävä ratkaisu tulevaisuuteen. Kannustammekin hallitusta palaamaan kehysrahoitukseen. Liikenteen investointivelka kasvaa joka tapauksessa tulevaisuudessa, eivätkä monet edes hallituksen talousarvioesityksessään kasvutoiminakin esittämät investointikohteet pääse käyntiin vuodelle 2025 esitettyjen mitättömien määrärahojen takia kuin vasta vuonna 2026. 

Kiitämme kuitenkin hallitusta siitä, että ainakin käsiteltävän talousarvion yhteydessä esitetyistä investoinneista monet olivat myös Väyläviraston kiireelliseksi ja tehokkaiksi arvioimia parlamentaarisen Liikenne 12 -työn pohjalta. Säätytalolla valmisteltua hallitusohjelman hankelistausta on ilmeisesti arvioitu uudelleen liikennejärjestelmän tarpeiden mukaisesti. 

Hallituksen valtionomaisuudesta rahoitettava investointiohjelman valtuuksien ja määrärahojen yhteissumma on täydentävän talousarvioesityksen myötä noin 3,4 miljardia euroa. Ministeriöltä saamamme selvityksen mukaan näistä liikenneinvestointeja on 2,67 miljardin euron arvosta. Hallitus on siis tehnyt merkittäviä talousarviopäätöksiä lähivuosien rahan käytöstä, mutta itse rahat hallitukselta vielä puuttuvat. Rahoihin hallitus aikoo palata myöhemmissä talousarvioesityksissä, vuoden 2026 loppuun mennessä. Myös väylähankkeiden valtuuksiin nähden ensi vuodelle esitetyt määrärahat ovat pieniä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

SDP on peräänkuuluttanut ja esittänyt aitoja kasvutoimia koko hallituskauden ajan. Varoitimme kasvutoimien puuttumisen ajavan Suomen leikkauskierteeseen. Näin on myös käynyt. SDP:n vaihtoehdossa kasvu rakentuu koulutuksen, TKI:n ja osaavan työvoiman saatavuuden päälle. SDP patistaa hallitusta ryhtymään ripeisiin toimiin kasvun käynnistämiseksi. 

Kasvupolitiikassa hallitus nojaa T&K-panostusten lisäämiseen Marinin hallituksen aikana saavutetun parlamentaarisen yhteisymmärryksen mukaisesti. Parlamentaarisesta sovusta poiketen hallitus suuntaa rahoitusta hyvin voimakkaasti yritystukiin ja vastaavasti perustutkimuksen pitkäjänteinen rahoitus jää sovittua pienempään osaan. Investointeja pyritään vauhdittamaan myös erityisin toimin mm. yhteisöveron huojennuksella vihreille investoinneille, jotka alkavat vuonna 2025. Hyvityksen investointeja vauhdittava vaikutus uhkaa kuitenkin jäädä vähäiseksi liian tiukan aikarajan takia, jonka vuoksi on pelättävissä, että tuki kohdistuu suuressa määrin muutenkin toteutuville jo pitkälle valmistelluille hankkeille. Lisäksi alaraja investoinneille on liian korkea. 

SDP esittääkin omassa vaihtoehtoisessa mallissaan aikarajan pidentämistä ja investoinnin alarajan laskemista siten että aidosti uusia hankkeita saadaan laaja-alaisemmin pitkin Suomea liikkeelle. 

Osa hallituksen kasvutoimista on kannatettavia. Hallitus esimerkiksi siirtää Suomen Teollisuussijoitukselle voimavaroja 300 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tämän sinänsä oikeansuuntaisen toimen vaikuttavuus tulee ratkeamaan Tesin uuden teollisuuspoliittisen tehtävän tarkemman määrittelyn myötä. 

Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uutta kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille. Tätä Suomi todella tarvitsee. Toteutuakseen vihreät investoinnit vaativat kuitenkin johdonmukaista ja ennakoitavaa politiikkaa, eivät tempoilevia ohjauskeinoja ja ailahtelevaa toimintaympäristöä, jonka hallitus on politiikallaan luonut. 

Lisää tutkimusta ja kehitystä, koulutusta sekä työvoimaa kotimaasta ja maailmalta 

Hallitus on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot (T&K-menot) 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin suhteessa BKT:een vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kasvavat 2,67 prosenttiin suhteessa BKT:een. Taustalla on Marinin hallituskaudella hyväksytty rahoituslaki, jota Orpon hallitus ei ole onneksi lähtenyt säästötalkoissaan romuttamaan. T&K panostusten vaikuttava kohdentaminen on hallituskauden tärkeimpiä toimia kasvun ja uudistumisen näkökulmasta. Siinä ei ole varaa epäonnistua. 

Hallituksen T&K-politiikkaa haastaa kuitenkin pula osaajista. T&K-osaajien määrän lisääminen on edellytys kunnianhimoisen T&K-toiminnan kasvattamiselle ja rahoituksen tehokkaalle hyödyntämiselle. Arvioiden mukaan tutkimus- ja kehittämistehtäviin tarvitaan vuosina 2024—2030 vuosittain 2000 uutta tohtoria. Hallitus on käynnistänyt tarpeeseen vastaamiseksi määräaikaisen tohtoripilotin. Pilotin määräaikainen rahoitus on ainut yliopistojen saama erä kasvavasta T&K-rahoituksesta ja siten riittämätön. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on vahvistettava samassa suhteessa muiden T&K-toimijoiden perusrahoituksen kanssa. 

On huolehdittava myös siitä, että työperäinen maahanmuutto on riittävällä tasolla, jotta osaajapula ei muodostu kasvua rajoittavaksi tekijäksi suhdannetaantumasta toivuttaessa. Hallituksen politiikka kuitenkin alleviivaa päinvastaista, etteivät ulkomaiset osaajat olisi tervetulleita Suomeen. Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton vakiinnuttaminen noin 40 000 hengen tasolle vuosittain olisi järkevä tavoite. SDP esittää työperäisen maahanmuuton edistämiseen 10 miljoonaa euroa.  

Viimeistään vuoden 2025 kehysriihessä tarvitaan päätöksiä pitkäjänteisestä ja pysyvästä rahoitustason nostosta yliopistojen toimintaan. Yliopistojen T&K-rahoituksen vahvistaminen on välttämätöntä, jotta tutkimusperusta kaikilla sektoreilla pysyy kunnossa ja T&K-tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Yksinkertaisinta olisi osoittaa lisärahoitusta yliopistojen perusrahoitukseen ja kohdentaa rahoitus T&K-toimintaan budjettikirjauksella. Kasvava TKI-rahoitus kohdistuu nyt tehottomasti. Perustutkimus vaatii lisäresursointia. 

Parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportissa esitettiin, että rahoitusta tulisi kohdentaa myös suoraan korkeakouluille perusrahoituksen kaltaisessa muodossa. T&K- panostusten merkittävä lisääminen TKI-toimintaan ennen koulutustason nostoa johtaa investointien valumiseen palkkoihin tai huonosti toteutettuihin hankkeisiin puutteellisen osaamisen vuoksi. 

Aikuiskoulutustuki 2.0 

Suomi ei pärjää globaalissa kilpailussa nyt eikä tulevaisuudessa ilman osaavaa työvoimaa. Siksi on huolehdittava siitä, ettei koulutusmahdollisuuksia heikennetä ja ihmisten on mahdollista päivittää osaamistaan myös työelämässä ollessaan. Hallituksen päätökset ammatillisen koulutuksen heikentämisestä ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta eivät edistä työntekijöiden mahdollisuuksia menestyä muuttuvassa työelämässä. Lisäksi hallitus poistaa työnantajilta koulutusvähennyksen vuonna 2025. 

Lakkauttamansa aikuiskoulutustuen tilanne hallitus on tarjonnut hyvin heppoista korvaajaa. SDP pitää lakkautus­ päätöstä erittäin huonona. Aikuiskoulutustuen turvin työntekijät ovat pystyneet syventämään osaamistaan ja koulutustaan nykyiseen ammattiin tai opiskelemaan täysin uuden ammatin. Vuonna 2022 tuen saajia oli yli 30 000. 

SDP esittää, että tilalle valmistellaan aikuiskoulutustuki 2.0. Siinä kaikilla on oikeus vähintään kuuden kuukauden kokoaikaiseen opiskeluun, joka tehdään ensisijaisesti työn ohessa, osa aikaisena ja pidemmällä jaksolla. Opiskelu voidaan muuttaa myös kokoaikaiseksi, jos opiskelu tai työharjoittelu niin vaatii. Täysien tukikuukausien kesto on kuusi kuukautta. Matalalla koulutustasolla, eli toisella asteella tai alemmalla, sekä työvoimapula-ammateissa että työvoimapula-aloilla, olisi oikeus 15 tukikuukauteen. Työllisyysrahasto vahvistaisi kyseessä olevat alat työvoimaviranomaisen lausunnosta. Tuki rahoitettaisiin työttömyysvakuutusmaksusta ja hallinnoijana toimisi Työllisyysrahasto. 

Kyllä paremmalle työelämälle 

Suomalainen työelämä tarvitsee yhdessä rakentamista, luottamusta ja sopimista. SDP:n mielestä työelämän muutokset täytyy jatkossakin neuvotella työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä, valtion tukien tätä prosessia omilla toimillaan. 

Hallituksen esittämän niin kutsutun vientivetoisen palkkamallin sijasta sovittelujärjestelmää pitäisi kehittää aidon pohjoismaisen mallin mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että valtakunnansovittelijan toimiston roolia laajennettaisiin niin, että se voisi olla nykyistä aktiivisemmin mukana tukemassa sopuun pääsyä työehtosopimusneuvotteluiden eri vaiheissa. 

Valtakunnansovittelijan toimisto voisi jo alkuvaiheessa auttaa työmarkkinaosapuolia muodostamaan yhteisen tilannekuvan tuottamalla puolueetonta tietoa esimerkiksi talous, palkka- ja tasa- arvokehityksestä. Valtakunnansovittelijan toimiston tuen lisääminen koko työehtosopimusneuvottelujen ajaksi antaisi osapuolille mahdollisuuden hakea sopua mahdollisimman pitkälle keskenään. SDP esittääkin valtakunnansovittelijan toimiston resurssien vahvistamista 0,5 miljoonaa euroa. 

Työsuojeluun ja harmaan talouden torjuntaan on panostettava 

Työsuojeluviranomaisten panos, yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, on merkittävä asia harmaan talouden työperäisten ilmiöiden torjunnassa. Työsuojeluviranomaiset joutuvat Orpon hallituksen päätösten vuoksi toimimaan pienemmillä resursseilla ja pienentyneen henkilömäärän takia, vaikka valvontatehtävien määrä kasvaa. On tärkeää kiinnittää erityistä huomiota työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja työkaluihin alipalkkauksen havaitsemiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallitus jatkaa sosiaaliturvaetuuksien heikentämistä. Työttömien ihmisten toimeentulosta leikataan lopettamalla aktiivitoimien ajalta maksettava korotettu etuus. Haavoittuvimmassa asemassa olevilta nuorilta leikataan kuntoutusetuuksia ja heikennetään osittaista työmarkkinatukea. Ihmisten asuinolosuhteita ja arkista selviytymistä heikennetään leikkaamalla edelleen yleisestä asumistuesta ja suuntaamalla leikkaukset nyt myös kaikkein pienituloisimpiin eläkeläisiin, jotka saavat eläkkeensaajan asumistukea. Lisäksi kansaneläkkeen maksu lopetetaan ulkomaille (EU). Sairaiden maksutaakkaa lisätään nostamalla lääkkeiden alkuomavastuuta ja lääkkeiden arvonlisäveroa sekä leikkaamalla sairaus- ja kuntoutuspäivärahojen tasoa. Myös neljäksi vuodeksi jäädytetyt indeksitarkistukset heikentävät edelleen useiden etuuksien ostovoimaa. Hallituksen leikkausten seurauksena sosiaalinen kestävyysvaje kasvaa ja aiheuttaa jatkossa suurempia kustannuksia. Yhteiskunnan eriarvoistuminen ja terveys- ja hyvinvointierojen syveneminen tulee kalliiksi. Emme hyväksy epäoikeudenmukaisia leikkauksia ihmisten sosiaaliturvaan. 

Osana hallituksen pienituloisille ihmisille kohdistamista valtiontalouden tasapainottamisvaatimuksista useiden sosiaaliturvaetuuksien lakisääteiset indeksitarkistukset ovat jäädytettynä vuosille 2024—2027. Jäädytykset koskevat mm. työttömyysturvaa, yleistä asumistukea, eläkkeensaajan asumistukea, opintorahaa, opintorahan huoltajakorotusta ja oppimateriaalisää sekä vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja ja Kelan kuntoutusetuuksia. Indeksitarkistusten jäädyttäminen on rajattu enintään 10,2 prosenttiin. Valtiovarainministeriön arviointimuistion mukaan indeksijäädytysten työllisyysvaikutus on noin 18 600 työllistä. Kuitenkin ylivoimaisesti suurimmalle osalle etuuksien saajista indeksien jäädytys tarkoittaa pelkkää leikkausta arjen toimeentuloon ja työllisyysvaikutukset loistavat poissaolollaan. Hallituksen esityksen mukaan esitys lisäisi pienituloisten määrää 41 600 henkilöllä, joista lapsia on 3 900. 

Perusturvan riittävyyden arviointiryhmän raportin mukaan Suomen perusturvaetuudet yhdessä asumistuen kanssa eivät riitä kattamaan viitebudjettien mukaista kulutustasoa takuueläkettä lukuun ottamatta. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on toistuvasti arvioinut Suomen perusturvan tason liian matalaksi jo nyt täyttääkseen riittävän vähimmäisturvan tason kriteerit. Suomi on saanut asiasta komitealta useamman huomautuksen. Hallituksen esitys perusturvaetuuksien indeksien jäädyttämiseksi usean vuoden ajalta heikentää merkittävästi ja pysyvästi perusturvan tasoa ja heikentää sitä myös suhteessa viimesijaiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen. Perusturvaetuuksien ostovoimaa turvaava indeksikorotus palautuu suoraan kulutukseen ja turvaa arjen hyvinvointia. Katsomme, että perusturvaetuuksien indeksitarkistukset tulee tehdä normaalin lainsäädännön mukaisesti. 

Hallitus säästää kaikkialta julkiselta sote-sektorilta ja jättää hyvinvointialueet ilman riittävää palveluiden rahoitusta. Samalla hallitus sijoittaa suuria summia yksityiseen terveysbisnekseen, mikä myös entisestään heikentää julkisen sektorin mahdollisuuksia rekrytoida riittävästi osaavaa sote-henkilöstöä. Hallitus hajottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuuta, mikä heikentää palveluiden vaikuttavuutta. Hallituksen toimet eivät edistä sote-uudistuksen tavoitteita ja uhkaavatkin entisestään syventää terveys- ja hyvinvointieroja. Samalla hallitus ei ole tehnyt mitään hillitäkseen hyvinvointialueille kalliiden ostopalveluiden ja vuokrahenkilöstön hintakehitystä ja tarvetta. 

Tarvitsemme vaikuttavia keinoja kalliiden ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käytön hillitsemiseksi hyvinvointialueilla. Vuokratyövoiman käyttöä on vähennettävä vahvistamalla alueiden omaa palvelutuotantoa (esim. rekrytoinnin tehostaminen, joustavammat ja työntekijämyönteisemmät työn teettämisen ehdot) ja säätelemällä vuokratyön hinnoittelua esim. hintakattojen avulla ja rajaamalla lainsäädännöllä vuokratyövoiman hankintojen käyttöä ja kestoa. Tavoitteenamme on toimivat markkinat, joissa yksityinen palvelutuotanto tukee julkista palvelutuotantoa eivätkä ostopalveluiden hinnat pääse nousemaan hallitsemattomasti. 

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syksyllä 2023 verkoston luomaan tilannekuva vuokratyön käytöstä ja palvelujen ostoista ja suunnittelemaan toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi. Verkosto arvioi vuoden 2023 vuokratyövoiman käytön kustannuksien olevan noin 600—700 miljoonaa euroa. 

Tätä taustaa vasten on hämmästyttävää, ettei verkoston esittämiä toimenpiteitä olla hallituksen toimesta edistetty. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallituksen ilmastotoimet eivät ole linjassa ilmastolain mukaisen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan (KAISU) kirjattujen toimenpiteiden kanssa ja hankaloittavat taakanjakosektorin, esimerkiksi liikenteen, päästövähennystoimia. Hallituksen budjettilakiesitys biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nousun hidastamisesta lisää arvioiden mukaan päästöjä merkittävästi suhteessa aiemmin päätettyyn jakeluvelvoiteuran kehitykseen. Lisäksi maankäyttösektorin nielujen romahtaminen uhkaa tuoda Suomelle miljardilaskun, kun joudumme ostamaan tulevaisuudessa päästöyksiköitä muilta Euroopan unionin jäsenmailta. Ilmastovelan kasvaminen ei Orpon hallitusta huolestuta, vaan se jää tulevien hallitusten ja viime kädessä suomalaisten veronmaksajien murheeksi. 

Orpon hallituksen epäjohdonmukainen ilmasto- ja luontopolitiikka heikentää paitsi toimintaympäristöä kotimaassa myös kuvaa Suomesta puhtaiden investointien edistäjänä ja edelläkävijänä maailmalla. Tämän luulisi kiinnostavan kasvua tavoittelevaa hallitusta. 

Suomen kansallisten ja EU:ssa sovittujen ilmastovelvoitteiden saavuttaminen sekä hiilineutraaliustavoitteessa pysyminen edellyttävät määrätietoisia ja johdonmukaisia toimia koko yhteiskunnan tasolla. Lisätoimia tarvitaan erityisesti taakanjakosektorilla ja maankäyttösektorilla. Nykyarvion mukaan Suomi on jäämässä merkittävästi jälkeen kauden 2021—2025 maankäyttösektorin velvoitteista. Lisäksi liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttaminen näyttää haastavalta hallituksen jakeluvelvoitelakiin tekemien muutosten vuoksi. 

Hallinnonalakohtaisten toimien ja määrärahojen lisäksi tarvitaan laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, sitoutumista sekä uutta taloudellisiin ohjauskeinoihin perustuvaa sääntelyä. Hallituksen epäjohdonmukaisuus ja ilmastopolitiikassa tapahtuva jarruttelu heikentävät talouskasvua ja investointeja, samalla vaarantaen tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään, vakauteen ja kestävään elinympäristöön. 

Hallituksen vahtivuorolla ilmasto- ja luontovelka uhkaa kasvaa. Ilman riittäviä panostuksia ilmastonmuutos ja luontokato etenevät ja niiden aiheuttamat haitat kasvavat. Sen takia ilmasto- ja luontokriisin torjumisen sekä vaikutuksiin sopeutumisen kustannukset nousevat entisestään. Puoliväliriihessä mitataan, aikooko hallitus lunastaa lupauksensa ja päättää tosiasiallisesti merkittävistä ilmastopoliittisista toimista. Vaikka uusia päätöksiä saataisiin, ne tulevat pari vuotta liian myöhään. Jokainen hukattu toimintavuosi lämpenevällä maapallolla heikentää mahdollisuuksia saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ja pysäyttää luontokato. 

Mielestämme keskeiset ilmastolain mukaiset suunnitelmat tulee päivittää pikaisesti. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma täytyy uudistaa vastaamaan tätä päivää sekä muuttuneen hiilinielujen tilanteen johdosta, että Orpon hallituksen päästöjä lisäävän politiikan vuoksi. Suunnitelmissa tulee osoittaa päästökuilun koko ja linjattava tarvittavat lisätoimet. Vain näin saamme todenmukaisen kuvan siitä, millaisen perinnön Orpon hallitus jättää ilmastopolitiikassa tuleville hallituksille korjattavaksi. 

Lisäksi ilmasto- ja luontopolitiikkaan tarvitaan vaikuttavampaa päästöohjausta ja uusia ohjauskeinoja. Yksi moneen kertaan selvitetty keino on maankäytön muutosmaksu, jolla hillitään metsäkatoa ja päästöjä. Esitämme, että säädetään maankäytön muutosmaksu ja tehostetaan siten päästöohjausta ja saastuttaja maksaa -periaatteen toteutumista. Mielestämme liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta ei tule alentaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

SDP esittää hyvän verotuksen periaatteiden mukaista uudistavaa veropolitiikkaa, jolla voidaan omalta osaltaan tasapainottaa julkista taloutta. Tavoitteeseen kuuluu tiivis veropohja, joka mahdollistaa kohtuulliset verokannat. Veroja kannetaan sieltä, missä ne vähiten vahingoittavat taloudellista toimintaa, ja verotusta alennetaan sieltä, missä hyödyt työllisyydelle ja kasvulle ovat suurimmat. Hallitus ei ole käyttänyt verotusta työkaluna, jolla tasapainotettaisiin tai uudistettaisiin taloutta. Päinvastoin hallituksen uudistukset uhkaavat vihreää siirtymää ja Suomen ilmastotavoitteita. Hallitus on veropoliittisissa ratkaisuissaan unohtanut hyvän verojärjestelmän keskeisimmät periaatteet: oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden. 

Verotuksessa toteutuu oikeudenmukaisuus parhaiten huomioimalla veronmaksukyky veroratkaisuissa. Taloudellinen tehokkuus toteutuu pitämällä verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. Samalla kaikkein hyödyllisintä toimintaa on verotettava vähiten: tämä koskee sekä ansiotyötä yhteiskunnan perustana, että ekologisesti parhaita vaihtoehtoja ihmiskunnan säilymisen edellytyksenä. Verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta haittojen, kulutuksen ja kertyneen pääoman verotukseen parantaa keskiverron suomalaisen tulotaso, työllisyyttä ja tarjoaa vahvan pohjan laajalle hyvinvointivaltiolle. 

Hallituksen lisäävät tuloeroja, varsinkin kun niitä tarkastelee kokonaisuutena: hallitus on sivuuttanut suurituloisia koskevien verotuksen aukkojen tukkimisen ja luo uusia verokevennyksiä varsinkin suurituloisille, kun se samaan aikaan on päättänyt kiristää pieni- ja keskituloisten verotusta muun muassa arvonlisäveroa korottamalla. Sen sijaan, että veropohjaa tiivistettäisiin, siihen puhkotaan uusia aukkoja tai paisutetaan vanhoja. Neutraliteettiperiaatetta hallitus ei ole osannut noudattaa, vaan se kohdistaa veronalennuksia ja tukia sattumanvaraisesti sen läheisille eturyhmille ja pyrkii suosimaan vanhoja dieselautoja, olutta ja nikotiinipusseja lääkkeiden, kirjallisuuden ja urheilun kustannuksella.  

SDP keventäisi pieni- ja keskituloisten työn ja eläkkeiden verotusta ja siirtäisi verotuksen painopistettä omistamisen sekä ympäristöä rasittavan toiminnan verotukseen ennen kaikkea veropohjan aukkoja tiivistämällä ja veropohjaa laajentamalla yritysverotuksen veropohjaa ja heikentämällä mahdollisuuksia kansainväliseen verosuunnittelun varakkaiden yrityksen ja yksilöiden toimesta. Tasapuolisempi verotus tukee myös talouskasvua vahvistamalla kotimaista ostovoimaa, työllisyyttä ja siten kannustamalla yrittäjyyteen. Kun vapaamatkustajuus vähenee, hyvinvointivaltion oikeutus vahvistuu ja populismin käyttövoima katoaa.  

Sosialidemokraatit eivät ole valmiita kohdistamaan arvonlisäveron korotuksia 10 %-yksikön palveluihin ja tuotteisiin, joiden halvempi hinta on ollut perusteltua. Kulttuuri, taide ja urheilu ovat keskeisiä suomalaisia elinkeinoja, joilla on merkittävä rooli kansalaisten hyvinvoinnissa, minkä lisäksi niissä on merkittävää kasvupotentiaalia sekä niiden kuluttamisessa on arvoa kansalaisten hyvinvoinnille. Lääkkeiden arvonlisäveron korotus kansan vanhetessa on irvokasta, aivan kuten on julkisen liikenteen kallistaminen kesken vihreää siirtymää. Samanaikainen oluen ja autoilun suosiminen veroratkaisuissa ei ole terveys-, hyvinvointi-, talous- tai yleispoliittisesti hyväksyttävää keskellä raskasta sopeutusta.  

SDP:n vaihtoehtobudjetissa pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta kevennetään enemmän kuin hallituksen esityksessä. Painotamme lapsiperheiden ostovoiman parantamista korkean inflaation jälkeen. Kun veropohjaa tiivistetään torjumalla harmaata taloutta ja kansainvälistä veronkiertoa, edistetään reilua kilpailua ja luodaan edellytyksiä talouskasvulle. 

Yritystoimintaa, työllisyyttä ja vientiä edistävät veromuutokset  

SDP tukisi yritystoimintaa ja työllisyyttä keventävällä niistä maksettavaa ansiotuloverotusta merkittävästi. Pieni- ja keskituloisille palkansaajille kohdistettava veroalennus kompensoi heikentynyttä ostovoimaa ja siten parantaa kotimaista kysyntää. Osana tätä kokonaisuutta SDP laajentaisi kotitalousvähennystä hoiva- ja hoitotyön osalta korkeamman korvattavuuden luokkaan, joka lisäisi palveluyrittäjien kysyntää ja helpottaisi tavallisten ihmisten arkea. Lapsiperheiden tulotasoa on hyvä parantaa arjen kustannusten kasvaessa. Eläkeläisille tehtävä veronkiristys on epäoikeidenmukainen ja se tulisi sellaisenaan periä. SDP tekisi tuloverotaulukon indeksitarkastukset täysimääräisinä jo toisena vuotena putkeen toisin kuin hallitus, eikä se siten pyri talouspolitisoimaan tavallista inflaatiotarkistusta. 

Uusien veroporsaanreikien sijaan SDP pitää veropohjat tiiviinä, mikä varmistaa reilun kilpailun. Kansainvälisen veronkierron suitseminen hyödyttää eniten pieniä ja keskisuuria kotimarkkinayrityksiä. Samalla kuitenkin on selvää, että valtiontalouden sopeutustarve on sellainen, ettei ketään voi jäädä pois kyydistä, minkä vuoksi myös suurimpituloisten on osallistuttava. Perintöveron kohtuullinen korotus yli miljoonan euron perinnöille, varakkaiden listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen modernisointi valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaiseksi ja solidaarisuusveron palautus entiselle tasolleen varmistavat laajemman osallistumisen myös suurituloisimmalta väestönosalta.  

Energiaverotuksen osalta tukien rakennetta tulee uudistaa niin, että tuet kohdistuvat energiatehokkuutta, tuottavuutta ja energiaa säästäviä investointeja tukemaan. Sosialidemokraatit esittävät energian käytön tukien runsasta leikkaamista: puun ja turpeen verotukien heikentämistä. Säilyttävät ja saastuttavat verotuet eivät ole kansallinen intressimme, eikä sopeutuksen aikana valtion avaintehtäväksi voida lukea saastutuksen subventointia. 

Harmaaseen talouteen ja aggressiiviseen verosuunnitteluun on puututtava tehokkaasti 

Sosialidemokraattien aloitteesta ja johdolla harmaan talouden torjunnassa on edistytty. On tärkeää ehkäistä verovilppiä ennalta, nostaa kiinnijäämisriskiä ja nopeuttaa viranomaisten valmiuksia puuttua rikosepäilyyn. Entistä vakavammat seuraukset ja rikoshyödyn tehokas takavarikointi lisäävät ohjelman tehoa. Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa harmaan talouden torjunnan resursseja lisätään 2 miljoonalla eurolla. 

Harmaan talouden ja kansainvälisen verosuunnittelun vastaisten toimien vaikutuksia on vaikea ennakoida tarkasti. Aihetta koskevien tutkimusten perusteella, arvioimme, että valtion verotulot kasvavat runsaasti, kun Verohallinnolle taataan riittävät resurssit ja työrauha keskittyä pääasiallisen tehtäväänsä, verojen keräämiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma: 

SEKALAISET TULOT

VALTIONEUVOSTON KANSLIA

01. Hallinto

Keskusta hyväksyy hallituksen esittämän valtionhallinnon tehtävien ja velvoitteiden säästöpaketin. Tuottavuutta on vara etsiä myös ministeriöistä ja erityisesti myös valtion keskusvirastojen hallinnosta, jotka Keskusta kutsuisi mukaan säästöharjoitukseen suuremmalla summalla kuin mitä hallitus on ajatellut. Tällöin rahaa jäisi kohdennettavaksi enemmän asiakas- ja neuvontatyöhön sekä valtion alueellisen läsnäolon varmistamiseen. 

Hallitukseen nähden Keskusta olisi valmis vähentämään ministerien erityisavustajista ja valtiosihteereistä. Hallitusohjelma sisälsi yllättäen kahden miljoonan euron lisäyksen erityisavustajien ja valtiosihteereiden määrärahatasoon verrattuna viime vaalikauden lopun tekniseen kehykseen eli tasoon, jolla erityisavustajien määrärahojen oli virkakunnan toimesta suunniteltu olevan alkavalla vaalikaudella. Erityisavustajien määrä on toki kuluvalla kaudella vähäisempi kuin viime kaudella, kun hallituspuolueitakin on yksi vähemmän. 

Keskusta esittää, että hallitus näyttää esimerkkiä säästämällä hallitustoiminnan poliittisista kustannuksista. Keskusta ei pidä perusteltuna hallitusohjelman mukaista 2 miljoonan euron lisäystä ja esittää menoja vähennettäväksi tällä summalla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisilla (tuomioistuimet, syyttäjälaitos, ulosottolaitos, oikeuspalvelut ja vankeinhoito) on työmäärä lisääntynyt. Vireillä on lukuisia lainsäädäntöhankkeita tai jo voimaan tulleita säädösmuutoksia, jotka lisäävät työtaakkaa. Myös kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos, Venäjään kohdistuvat pakotteet, rikollisuuden kansainvälistyminen, nuoriso-, jengi- ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntyminen, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä haavoittuvuudet kasvattavat työmäärää. 

Oikeudenhoidon ketjun rahoitusta on hoidettu haitariperiaatteella (vähennetty—lisätty—vähennetty). Sama koskee myös ensi vuoden budjettiesitystä, jossa rahoitusta lisätään muun muassa hallitusohjelmakirjausten ja tehtävälisäysten perusteella, mutta samaan aikaan rahoitusta myös leikataan säästö- ja tuottavuusohjelman nimissä. Tämän vuoksi työn ja työkuorman hallinta on koettu kaikissa virastoissa haastavaksi. Määräaikaiset määrärahalisäykset eivät ole mahdollistaneet toiminnan asianmukaista ja pitkäjänteistä suunnittelua, kun perusrahoitus jatkuu edelleenkin puutteellisena. 

Varsinkin tuomioistuimet ja syyttäjälaitos katsovat, että koko oikeudenhoidon ketjun suhteellinen rahoitus ei ole tasapainossa. Hallitus on lisäämässä poliisien määrää tavoiteltuun 8 000 henkilötyövuoteen. Se merkitsee työmäärän lisääntymistä syyttäjillä ja tuomioistuimilla, jota niille osoitettu rahoitus ei tunnista. Käytännössä riskinä on, että juttujen käsittelyt venyvät, syyttäjät ja tuomarit uupuvat sekä rikosten uhrit joutuvat odottamaan oikeudenkäyntejä kohtuuttoman kauan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

01. Ministeriö ja hallinto

Keskusta esittää 130 000 lisämäärärahaa saamenkielilain avustusten turvaamiseksi. Hallitus on tämän summan leikkaamassa ja näin ollen heikentämässä saamenkielisten palveluiden saatavuutta. Tämän lisäyksen turvin kieliavustuksen kokonaissumma pysyisi 250 000 eurossa, jolla turvattaisiin saamen kielen elinvoimaisuus Suomessa. 

Tämä rahoitettaisiin uudelleenkohdentamalla saamelaiskäräjien toiminnasta vastaava summa kyseisille avustuksille. Vaikutuksiltaan toimi olisi siis kustannusneutraali. 

Vuoden 2025 käyttösuunnitelmassa huomioitaisiin tällöin, että vuonna 2025 saa myöntää avustuksia saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen yhteensä enintään 4 895 000 euroa, josta Saamelaiskäräjien toiminta-avustus enintään 4 645 000 euroa ja Saamen kielilain mukaiset avustukset enintään 250 000 euroa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

20. Ulosotto

Nopeiden säästövaatimusten kurimuksessa valtakunnanvoudin virasto on suunnitellut ulosoton toimipaikkojen vähentämistä nykyisestä 64 toimipaikasta vain 27 toimipaikkaan. Lakkautettavaksi esitetyissä 37 toimipaikassa työskentelee yhteensä 164 virkamiestä. Toteutuessaan näin mittavat toimipaikkaverkoston supistukset merkitsevät henkilöstölle pidempiä työ- ja viranhoitomatkoja, jotka eivät voi olla vaikuttamatta perintätulokseen.  

Jo nyt ulosottolaitoksen henkilöstö on kuormittunutta, mikä näkyy kasvavina sairauspoissaoloina. Tarpeellisia lisäpanostuksia ei ole luvassa. Saamiemme arvioiden perusteella pelkästään julkisoikeudellisten saatavien osalta perintätulosta uhkaava lasku olisi lähes seitsenkertainen toimipaikkojen supistamisista tavoiteltuun vuokrasäästöön (1,6 milj. euroa) nähden. Näemme aitona vaarana, että valtio ei tosiasiallisesti säästä, vaikkakin "säästöä" syntyisi ulosottolaitoksen vuokrakustannusten osalta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

40. Rangaistusten täytäntöönpano

Suomen vankiloiden täyttöaste on jopa 108 % eli vankilat ovat jo ylikuormitettuja. Vankimäärän arvioidaan kasvavan nykyisestä muun muassa hallituksen toteuttamien lainsäädäntömuutosten sekä vakavien rikosten kasvun vuoksi.  

Kolme uuden vankilan valmistumisen tuomat 200 uutta vankipaikkaa vuoteen 2026 mennessä tarvitaan ensisijaisesti yliasutuksen purkamiseen sekä tehtyjen lainsäädännön uudistusten aiheuttamiin vankimäärän lisäyksiin.  

Rikosseuraamuslaitos on ennakoinut vankimäärän edelleen kasvavan lähivuosina noin 250 vangilla, vaikka lainsäädäntöön ei tehtäisi uusia vankimäärää lisääviä kiristyksiä. Henkilöstön saatavuuteen ja riittävään henkilötyövuosiresursointiin tulee siksi kiinnittää erityistä huomioita. 

Talousarvioesityksessä rikosseuraamuslaitokselle asetetaan tavoitteeksi valvotun koevapauden kautta vapautuneiden määrän lisäämistä 25 prosenttiin, kun vuoden 2024 arvio oli 23 prosenttia. Lisäksi esityksessä pyritään nostamaan myös avolaitosvankien määrää 46 prosenttiin, kun vuonna 2024 arvio on 44 prosenttia. Tämä herättää kysymyksen, kasvattaako riittävien voimavarojen puuttuminen koevapaus- ja avilaitosvankien määrää.  

Katsomme, että tiukassa taloustilanteessa emme saa tinkiä koevapaus eikä avolaitokseen sijoittamisen kriteereistä, sillä perusteella, että kyseiset sijoitukset olisivat halvempia yhteiskunnalle. Tällä hetkellä avolaitoksissa vankeusrangaistusta suorittavia vankeja on todella paljon, joiden oikea paikka ei tässä vaiheessa vielä olisi avolaitossijoitus. 

Vankien tekemää työtä kansallispuistoissa jatkettava 

Metsähallituksen luontopalvelut ovat voineet hyödyntää vankeja osana kansallispuistojen retkeilyalueiden huoltotöitä. Polttopuiden kuljetukset, käymälöiden tyhjentämiset ja pitkospuiden korvaukset ovat näistä esimerkkejä. Hallituksen säästöt lakkauttavat kuitenkin tämän vangeille merkityksellisen ja monen suomalaisen luonnossa liikkujan retkeilyä kohentaneen toiminnan. 

Keskusta ei hyväksy tätä avolaitostyön lakkauttamista luontopalveluista ja kohdentaa toiminnan jatkamiseksi 1,3 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomen turvallisuustilanne on vakavampi kuin aikoihin maailmanpolitiikan muutosten, kyberuhkien ja huumausainerikollisuuden vuoksi. Turvallisuusviranomaisten työtä vaikeuttavat paitsi laajenevat ja entistä monimutkaisemmat tehtävät myös yleinen kustannustason nousu. Myös Orpon hallitus on osallinen paineiden kasvattamiseen turvallisuusviranomaisiin kohdistuvilla leikkauksillaan. 

Nämä nopeat säästövaatimukset ovat aiheuttaneet muutosneuvottelujen käynnistämiset ainakin Suojelupoliisissa sekä palomiehiä ja hätäkeskuspäivystäjiä kouluttavassa valtakunnallisessa Kuopion Pelastusopistossa. 

Suojelupoliisissa vähennystarpeen arvioidaan olevan jopa 60 henkilötyövuotta eli joka kymmenes työntekijä. Rajavartiolaitoksessa tuottavuusohjelma voi johtaa muun muassa henkilöstövähennyksiin, rajanylityspaikkojen sulkemiseen, tarvittavien materiaalihankintojen karsimiseen sekä polttoainekustannuksissa säästämiseen. 

Jotta turvallisuusviranomaisten toimintakyky sekä henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi voidaan turvata, Keskusta esittää Suojelupoliisille 10 miljoonan euron lisämäärärahaa. Toinen 10 miljoonaa kohdennettaisiin puolestaan rajaviranomaisille. Kuopion pelastusopistolle esitämme 4,5 miljoonan euron lisärahoitusta. 

Harmaan talouden torjunta on otettava vakavasti 

Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus on ensimmäinen hallitus tällä vuosituhannella, joka ei kirjannut hallitusohjelmaansa harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Kuluvan vuoden budjetissa hallitus leikkasikin harmaan talouden torjunnasta yhteensä 3,3 milj. euroa, josta 1,9 milj. euroa kohdistettiin Verohallintoon.  

Viime talvena käydyn julkisen keskustelun päätteeksi hallitus kuitenkin taipui ja se käynnisti harmaan talouden torjunnan ohjelmatyön maaliskuussa 2024. Sille ei ole osoitettu erillisrahoitusta ensi budjetissa.  

Mielestämme harmaan talouden torjunta tulee ottaa vakavasti. Harmaa talous on rikollista toimintaa, jonka seurauksena valtiolta jää verotuloja saamatta ja yritykset joutuvat keskenään eriarvoiseen asemaan. Välinpitämättömyys, mitä hallitus alun perin osoitti, on omiaan rapauttamaan yhteiskuntamoraalia.  

Harmaan talouden torjunta on vilpintekijöiden etsimistä ja löytämistä. Verohallinnon mukaan muun muassa alustataloudessa ilmenee verojen välttelyä, joita tehokas harmaan talouden torjunta voisi havaita. Lisäksi hallituksen leikkaukset kotitalousvähennykseen yhdistettynä arvonlisäverotuksen korottamiseen jopa kasvattavat harmaan talouden riskiä. 

Keskustan valiokuntaryhmä korostaa, että harmaan talouden torjunta on verohallinnon, poliisin, tullin, syyttäjien ja tuomioistuinten saumatonta yhteistyötä, joka tarvitsee riittävän rahoituksen. Aiempien vuosien kokemusten perusteella siihen kohdennettu lisärahoitus on tuottanut valtiolle tuloja moninkertaisesti. Korvamerkityn lisärahoituksen tarvetta kasvattaa se, että hallituksen tuottavuusohjelma pakottaa harmaan talouden torjunnan edellä mainittuja keskeisiä viranomaisia huomattaviinkin säästöihin. 

Harmaassa taloudessa, mukaan lukien rikollinen toiminta ja rahanpesu, pyörii valtavia summia. Verohallinnon arvioiden mukaan pelkästään pimeitä palkkoja maksetaan vuosittain yli miljardilla eurolla, josta koituu valtiolle ja kunnille satojen miljoonien eurojen verotulomenetykset.  

Kun verottajalta jäävät tuotot saamatta, niitä kuuliaisesti maksavat ihmiset tuntevat sen nahoissaan kiristyvinä veroina. Harmaasta taloudesta kärsivät myös rehelliset yrittäjät epäreiluna kilpailuna. 

Keskusta haluaa torjua harmaata taloutta kaikin mahdollisin tavoin. Toisin kuin hallitus, menopuolelle Keskusta esittää 20 miljoonaa euroa osoitettavaksi poliisille, tullille, verohallinnolle, ulosottolaitokselle, tuomioistuimille ja syyttäjille harmaantalouden torjuntaan. Tällä saavutetaan ennaltaehkäisevänä vaikutuksena sekä harmaantalouden toimien suoran vaikutuksen myötä 120 miljoonan euron tuotto valtiontalouteen, jolloin nettovaikutus on 100 miljoonaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

10. Poliisitoimi

Keskusta tukee hallituksen tavoitetta jatkaa viime vaalikaudella aloitettua poliisien voimavarojen vahvistamista 8 000 henkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä. Tähdennämme myös, että poliisien määrän lisääntyessä uusia virkoja pitää ohjata myös harvemman asutuksen alueille. 

Viime vaalikaudella tehtiin perinpohjaista selvitystyötä poliisihälytysten enimmäisvasteajan määrittämiseksi tavoitteella, että kenttäpoliisin heikompia palvelualueita vahvistetaan. Sisäisen turvallisuuden nimissä kannustamme hallitusta ohjaamaan Poliisihallitusta lisävirkojen tasapuolisemmassa jakamisessa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Asiantuntijakuulemisten perusteella kaikki turvallisuusviranomaisemme (poliisi, Suojelupoliisi, Rajavartiolaitos, pelastustoimi ja hätäkeskukset) ovat enemmän tai vähemmän hankaluuksissa rahoituksensa riittävyyden kanssa suhteessa kasvaneeseen työmäärään ja vaikeutuneisiin työtehtäviin.  

Hallituksen budjettiriihen päätös kohdistaa niin sanotun tuottavuusohjelman puitteissa kaikille sisäministeriön hallinnonalan turvallisuusviranomaisille suuriakin säästövaatimuksia vuosille 2025—2028 uhkaa jo niiden suorituskykyä. Huomautamme, että tuottavuusohjelma on käytännössä leikkaus kunkin turvallisuusviranomaisen perusrahoituksesta, joita ei korvaa määräaikaiset lisäykset. Niin sanottu haitarirahoitus estää turvallisuusviranomaisten pitkäjänteistä kehittämistyötä. 

Nopeat säästövaatimukset ovat jo aiheuttaneet yt-neuvottelujen käynnistämiset ainakin Suojelupoliisissa, mutta siellä suunnitellut säästöt voidaan tällä erää toteuttaa ilman irtisanomisia ja lomautuksia. 

Alun perin henkilöstöön kohdistunut säästötavoite oli 4,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti 60 henkilötyövuotta. Suojelupoliisille myönnettiin kuitenkin vuoden 2024 kolmannessa lisätalousarviossa viisi miljoonaa euroa. Sen myötä henkilöstöön kohdistunut säästötavoite pieneni 1,4 miljoonaan. Neuvottelut koskivat vuoden 2025 rahoitusta.  

Suojelupoliisin mukaan rahoitustilanne vuodesta 2026 eteenpäin on vielä vaikeampi. Riskinä on, että henkilöstön vähennystarve ilman lisärahoitusta olisi vuodelle 2026 jopa 100 henkilötyövuotta, mikä ei voi olla vaikuttamatta vakavasti Suojelupoliisin tiedonhankintakykyyn ja kerätyn tiedon analysoimiseen. Näin vaikea rahoitusvaje tekee Suojelupoliisin pitkäjänteisen kehittämistyön vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi. 

Keskustan mielestä Suojelupoliisin resurssit tulevat olla asianmukaiset ja vakaat sekä niiden tulee vastata Suojelupoliisille asetettujen uusien tehtävien tarvetta. Keskusta lisäisi Suojelupoliisin rahoitusta 10 miljoonalla eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitoksessa tuottavuusohjelma voi johtaa muun muassa henkilöstövähennyksiin, rajanylityspaikkojen sulkemisiin, tarvittavien materiaalihankintojen karsimisiin sekä polttoainekustannuksissa säästämisiin. Lisäksi jokaisessa turvallisuusviranomaisessa haasteeksi tulee henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi. Rajavartiolaitokselle on syytä osoittaa 10 miljoonan euron lisäys määrärahaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Kuopion pelastusopiston rahoitusvaikeuksien taustalla on hallituksen päätös alkaa rahoittaa valtion budjetista Helsingin pelastuskoulua, joka kuluvaan vuoteen asti toimi Helsingin kaupungin rahoituksella sekä koulutti palomiehiä pääkaupunkiseudun tarpeita varten.  

Kuopion Pelastusopistolle varatusta lisärahoituksesta osa ohjattiin Helsingin pelastuskoululle. Kummallakin kouluttajalla on oma hallintonsa, vaikka vähintä mitä pitäisi tehdä on yhdistää huomattavasti pienempi Helsingin pelastuskoulu osaksi valtakunnallista Kuopion Pelastusopistoa, jolloin hallintokuluissa säästettäisiin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

40. Maahanmuutto

Toivotetaan työtä pelkäämättömät maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen.  

Huoltosuhteen heikkeneminen voidaan pysäyttää, kun Suomeen tulee 40 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain. 

Tämä vastaa Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen arviota. Valtiovarainministeriön arviona on ollut, että kestävyysvaje supistuu 0,3 %/BKT, kun nettomaahanmuutto kasvaa 7 500 hengellä. VM:n oletuksena kestävyysvajelaskelmassa on, että kasvaneen nettomaahanmuuton myötä väestön keskimääräinen tulotaso, julkisten palveluiden ja etuisuuksien käyttö ja työllisyysaste eivät muutu. 

Aiemmassa vuoden 2021 väestöennusteessa oletus nettomaahanmuutosta oli 15 000 henkilöä vuosittain. Kun maahanmuuton oletetaan kasvavan 25 000 hengellä aiempaan arvioon verrattuna, niin vaikutus kestävyysvajeeseen olisi noin 1 prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa noin kolmea miljardia euroa. Jäljellä olevasta VM:n arvioimasta 2,0 %:n kestävyysvajeesta voitaisiin näin ollen kattaa noin puolet työperäisellä maahanmuutolla. 

Maahanmuuttajien tulee työllistyä yhtä hyvin, samanlaisiin tehtäviin ja samanlaisella palkalla kuin kantaväestön. Käyttöön tulee ottaa Kanadan ja Australian mallia mukaileva pisteytysjärjestelmä, jotta varmistamme maahanmuuton tervehdyttävän julkista taloutta. 

Siirrytään yrityskohtaiseen tarveharkintaan eli yritys itse paikallisesti arvioi, tarvitseeko se ulkomaista työvoimaa. Sen sijaan, että virkamiehet ja poliitikot arvioisivat. 

Ulkomaisille erityisosaajille ja heidän perheilleen tulee tarjota ja varmistaa kahden viikon palvelulupaus siitä hetkestä, kun hakija jättää hakemuksensa järjestelmään. Lupaus sisältää tunnistautuminen, työluvan saamisen ja kaikki muut käytännön toimet pankkitilin avaamisesta henkilötunnukseen ja lasten hoitopaikkaan. 

Peruutetaan työperäistä maahanmuuttoa hankaloittava kolmen kuukauden sääntöä koskeva hallituksen esitys. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Valtiovarainministeriö on todennut, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistamisen ja oleskelulupamenettelyn tehostamisen kautta voisi olla saavutettavissa noin 100 miljoonan euron säästö. 

Keskustan mielestä hallituksen tulisi ottaa vakavasti tämä mahdollisuus ja toteuttaa vastaanottopalveluiden tehostamista. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi lisäämällä majoitusta kuntien vuokra-asunnoissa tai yksityismajoituksessa kalliiden vastaanottokeskusten sijasta. 

Hallituksen linja vaikuttaa olevan päinvastainen, sillä hallitus on vuonna 2024 jopa pyytänyt lisää rahaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin ja vastaanottorahan maksamiseen. Ukrainalaisten tilanteen keskusta ymmärtää ja heitä on autettava, mutta suosien kustannustehokkaita majoitusratkaisuja.  

Hallitus pyysi vuoden 2024 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä lisää (velka)rahaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin ja vastaanottorahan maksamiseen, koska Ukrainan sodan pitkittyessä turvapaikan saaneita ollaan siirtämässä yksityismajoituksesta kustannuksiltaan kalliimpiin vastaanottokeskuksiin. Tämä on erikoinen suuntaus. 

Tämän perusteella Keskusta esittää vaihtoehtobudjetissaan yhteensä 110 miljoonan euron säästöä turvapaikanhakijoiden majoituskustannuksista ja pakolaiskiintiöstä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Varmistetaan julkisen hallinnon sinänsä perusteltujen säästöjen toimeenpanossa, ettei niiden vuoksi aiheudu millään sektorilla viivästyksiä tai muuta haittaa yritysten toimintaan. 

Pelastetaan palvelut 

Ihmisillä on perustuslain mukainen oikeus lakisääteisiin peruspalveluihin asuinpaikasta riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäleikkausten suhteen hallitus on kuitenkin huijaamassa itseään ja suomalaisia. Hyvinvointialueiden talousahdinkoa ne eivät helpota mitenkään, koska hallitus imuroi kaikki laskennalliset säästöt valtion talouden paikkaamiseksi. 

Suomessa kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat ihmisten tarvitsemista peruspalveluista. Kunnilla on myös merkittäviä alueen elinvoimaan liittyviä tehtäviä, kuten kaavoitus, liikenneinfra ja asukkaiden vapaa-ajan palvelut. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustilanne on monistakin syistä vaikea, jota hallituksen epäonnistunut talous- ja työllisyyspolitiikkaa, rahoitusleikkaukset sekä suoranainen välinpitämättömyys turvata ihmisten tarvitsemat palvelut ovat kärjistäneet. 

Perustuslakimme nojalla valtiovallalla on viimesijainen vastuu turvata jokaiselle lakisääteiset peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Niin sanotun rahoitusvastuun periaatteen nojalla kunnille ja hyvinvointialueille on varmistettava riittävät voimavarat lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. 

Keskusta ei näe kuntien ja hyvinvointialueiden tilannetta toivottamana. Tarjoamme vaihtoehdon hallituksen lyhytnäköisille sekä suomalaisia varallisuuden ja asuinpaikkansa perusteella eriarvoistavalle politiikalle. Kuntien eriarvoistuminen ja kuntalaisten eriarvoistaminen on pysäytettävä. 

Ei leikata sosiaali- ja terveyspalveluista 

Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen tulee inhimillisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Toisin kuin hallitus, Keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista - ei nyt eikä tulevaisuudessa. Tämä on arvo- ja linjavalinta. 

Annetaan alueille aikaa laittaa talous kuntoon 

Annetaan hyvinvointialueille paremmin aikaa laittaa taloutensa kuntoon. Pidennetään alijäämien kattamisen aikaa kahdella vuodella. Hallituksen linja pakottaa hyvinvointialueet ajamaan lähipalveluja lyhytnäköisesti alas. 

Toteutetaan kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen peruspalvelut turvaten 

Kuntien valtionosuusuudistus toteutetaan tavoitteella, että jokaisella on oikeus kunnallisiin peruspalveluihin kohtuullisella vero- ja maksurasituksella asuinpaikastaan riippumatta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

89. Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus

Hallitus on ottanut ihmisten tarvitsemat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut säästöjensä kohteeksi. Toteutetuilla hyvinvointialueiden rahoituslain muutoksilla ei ole ollut mitään tekemistä kustannusten kasvun hillinnän eikä rahoituksen kannustavuuden ja ohjaavuuden hallitun parantamisen kanssa puhumattakaan siitä, että esitettyjä muutoksia oltaisiin toteuttamassa hallitusti ja ennakoitavasti perustuslain mukaiset palvelut turvaten. 

Hallitus on omaksunut huonon lainsäädäntökulttuurin tuoda samaa asiakokonaisuutta tarkoittavia lainmuutosesityksiä sirpalemaisesti eduskunnan käsittelyyn, jolloin eduskunnalla on mahdotonta muodostaa kokonaiskuvaa hyvinvointialueiden rahoituksen kiristämisen vaikutuksista perustuslain 19.3 §:n näkökulmasta, jossa julkisen vallan eli kulloisenkin hallituksen on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. 

Hämmästystä herättää myös hallituksen jatkuva into lisärahoittaa yksityislääkärikäyntejä myymällä valtion omaisuutta, kun se samalla on romuttamassa rahoitusleikkauksillaan julkisia sote-palveluita ja pakottamassa hyvinvointialueiden sote-työntekijöitä jatkuviin muutosneuvotteluihin. 

Lyhytnäköisellä säästövimmallaan hallitus tulee aiheuttaneeksi pitkäaikaista vakavaa vahinkoa palveluja tarvitseville ihmisille ja julkiselle taloudelle sekä mahdollisesti myös oikeudellisia ongelmia, joiden selvittely oikeudenkäynteineen kestäisi pitkään. 

Hyvinvointialueiden rahoituksen lähtötilanne 

Lokakuussa 2024 pääministerin ilmoituksessa (PI 4/2024) käydyssä eduskuntakeskustelussa pääministeri Orpo ja hallituspuolueet pitivät hyvinvointialueiden menokasvun arvioinnin lähtötasona kunnilta siirrettyä rahoitusta 22,5 miljardia. Kuitenkin jo aiemmin on käynyt ilmi, että se ei ole ollut oikeudenmukainen eikä kohtuullinen lähtökohta hyvinvointialueille. 

Näyttää siltä, että hallitus on joko unohtanut, ei ole ymmärtänyt tai ei halua ymmärtää, että palkkojen, korkojen, energian ja tarvikkeiden hintojen raju nousu varsinkin vuosina 2022—2023 on koskenut myös hyvinvointialueita. Lisäksi lääkkeiden ja terveysteknologian menot kasvavat historian valossa kaksi kertaa nopeammin kuin muut menot. Väestön ikääntyminen lisää menoja noin yhden prosentin joka vuosi. Näistä hallitus ei puhu sanallakaan. 

Siksi tosiasiassa vuodelle 2023 varatussa hyvinvointialueiden valtionrahoituksessa oli jo lähtötilanteessa miljardiaukko. Siitä ei voi syyttää ketään, koska vääristymän syyt ovat tapahtuneet kesäkuun 2021 jälkeen, jolloin eduskunta hyväksyi hyvinvointialueita sekä sote- ja pelastustoimen uudistuksia koskevan yhteensä 52 lakia sisältäneen yli 1 600-sivuisen lakipaketin. 

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asiantuntijoiden kanssa talvella 2024 teettämän selvityksen (O 17/2024 vp) yksimielinen johtopäätös oli, että kustannusnousun sekä alijäämien syyt kiteytyivät erityisesti Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan alkaneeseen voimakkaaseen inflaatioon, kalliiseen sote-palkkaratkaisuun sekä keikkalääkärifirmojen rahastukseen. 

Kustannuskehitystä vääristi myös koronapandemia, jolloin valtio maksoi koronasta aiheutuvia menoja kunnille. Tuona aikana ei-kiireellisiä sote-palveluja ei annettu. Näiden summana kuntien maksamien sote-menojen nettokasvu hidastui vuosina 2021—2022. 

Edellä kerrotuin syin ja tilastotarkastelun perusteella nettokäyttökustannusten kasvu koronapandemia-aikana jäi 290—350 miljoonaa alle palvelutarpeen kasvun. Hyvinvointialue-indeksi, jolla tarkistettiin menoja vuodelle 2023, oli alimitoitettu oikaisemaan näin voimakkaita ja samanaikaisia kustannusten nousuun liittyviä tekijöitä. Asiantuntijoiden arvion mukaan hyvinvointialueindeksi kattoi vain 17 % hyvinvointialueiden kustannustennousun todellisesta muutoksesta. 

Sote-palveluiden siirtymävaiheessa kunnilta uusille hyvinvointialueille vuonna 2023 inflaatio oli kaikkia ennusteita korkeampi. Kuluttajahinnoissa se oli 6,3 %, mutta sote-menoja nostettiin puolta pienemmillä prosenteilla. Lisäksi hyvinvointialueita koskevan lain mukaan alueiden on vuokrattava kaikki sote-kiinteistöt vähintään kolmeksi vuodeksi vuoden 2025 loppuun saakka. Kiinteistöille vahvistetut vuokraperusteet nostivat hyvinvointialueiden kuluja sadoilla miljoonilla vuoteen 2022 verrattuna. 

Edellä mainituista syistä hyvinvointialueiden valtionrahoitus vuodelle 2023 jäi vähintään miljardi euroa alle todellisen rahoitustarpeen. Tähän tilanteeseen hyvinvointialueet eivät voineet mitenkään vaikuttaa. Nyt niiden vastuulle on sälytetty rahoitusvajeen umpeen kurominen, joka on näkynyt jokaisella hyvinvointialueilla suurina alijääminä. Hallitus on vastannut hätään lähinnä moittimalla hyvinvointialueita ja syyllistämällä edellistä hallitusta tekemättä itse yhtään mitään. 

Riittävän rahoitusarvioinnin lähtötasoksi tulisi ottaa vuoden 2023 toteutuneet nettomenot eli 24,6 miljardia, kun hallitus käyttää lukemaa 22,5 miljardia, joka edellä perustelluin syin on virheellinen. 

Hyvinvointialueiden rahoituksen kehitysnäkymä 

Tämän hetken ennusteen mukaan kuluvana vuonna hyvinvointialueiden nettomenot ovat 25,6 miljardia. Jos se toteutuu, niin nettomenojen kasvu on 4,1 prosenttia. Se on hyvä saavutus huomioiden sote-menojen kasvuhistoria ja myös siitä näkökulmasta, että suurten uudistusten toimeenpano uudistuksineen vie normaalisti aikaa ainakin viisi vuotta. Tilastojen mukaan sote-menojen reaalikasvu ennen sote-uudistusta ja koronapandemiaa vuosina 2010—2018 oli 2,1 %. Vuosittainen inflaatio huomioiden kasvu oli siten keskimäärin 4 %:n luokkaa. 

Jos hyvinvointialueet saavat puristettua vuonna 2025 menokasvun alle 3 prosenttiin, päästään valtion vuoden 2025 budjettiin varattuun 26,2 miljardiin eli tasapainoon valtakunnan tasolla. Se on vielä epävarmaa, mutta ei mahdotonta. Tasapaino edellyttää, että ne alueet, jotka ovat lähteneet myöhemmin mukaan voimakkaisiin saneerauksiin, saavuttavat tavoitteensa. Alueiden väliset erot jäävät silti edelleen suuriksi, josta pitäisi myös olla huolissaan. Keskusta on, mutta hallitus ei näyttäisi olevan. 

Edellä kerrotuin syin hyvinvointialueiden taloustilanne on ollut jo alun perinkin vaikea ja hoitamattomana siitä on tulossa vakava palveluja tarvitsevien ihmisten kannalta. Olemme huolissamme myös ammattitaitoisen sote-henkilöstön jaksamisesta jatkuvien muutosneuvotteluiden kierteessä. 

Normaalisti hallitukset tekisivät vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseksi toimenpideohjelman, jollainen taas kokoomuksen ja perussuomalaisten johtamalta hallitukselta puuttuu. Näyttäisi siltä, että hallitus on takertunut kesäkuussa 2023 sopimaansa hallitusohjelmaan ja sen kirjauksiin eikä osaa elää ajassa eikä reagoida kulloisenkin eteen tulevan tilanteen vaatimuksiin. Tämä taas johtuu siitä, että hallitukselta puuttuu kokonaisvaltainen ote johtamisessa, missä kovakorvaisuudesta on tehty hyve. Hallituksen toiminta näyttäytyy pääosin keskittyvän suuriin sanoihin ja katteettomiin lupauksiin sekä muiden syyllistämisiin, mutta tekojen osalta toiminta on kamreerimaista puuhastelua, pölhöpopulismia (esim. puheet hyvinvointialueiden liian suuresta lukumäärästä ja aluevaltuustojen lakkauttamisista) ja satunnaisia kokeiluideointeja, joilla pyritään häivyttämään varsinainen asia taka-alalle. Toisaalta se ei ole uutta kokoomusjohtoisille hallituksille, kun historiaa tarkastellaan. 

Hallitus on kuitenkin todistettavasti tälläkin esityksellä tehnyt arvovalinnan, jossa valtiontalouden lyhytaikaiset säästöt ohittavat täysin sote-palvelujen turvaamisen ja hallitun uudistamisen, vaikka ne eivät olisi osaavammissa käsissä toisilleen vaihtoehtoisia. Tästä esimerkkinä hyvinvointialueiden ohjausvalta on keskitetty valtiovarainministeriölle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluohjauksen kustannuksella. 

Ymmärrämme hyvin, että tilanne ei ole hallitukselle helppo. Se ei kuitenkaan helpotu sillä, että hallitus nostaa kädet pystyyn ja hokee kaikkeen "ei käy", leikkaa rahoitusta leikkaamasta päästyään ja vierittää vastuuta hyvinvointialueille tai edelliselle hallitukselle tekemättä itse mitään. Haasteisiin aina löytyy ratkaisut, jos vain löytyy halua ja tahtoa. Tähän mennessä tahtoa ei ole ollut. 

Hallitus on toki päättänyt hyvinvointialueiden kannalta yksittäisistä helpotuksista (esim. hoitotakuun ja vanhuspalvelumitoituksen väljentämiset), mutta samalla se on imuroinut siitä saadut säästöt itselleen. Sama pätee myös asiakasmaksujen pakkokorotuksiin. 

Asiakasmaksujen korotus 

Orpon hallitus on päättänyt jopa 45 prosenttia korotuksesta terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Arvioiden mukaan noin joka toisen suomalaisen asiakasmaksut nousevat korotusten vuoksi ensi vuonna. Korotukset kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin, pienituloisiin ja naisiin, koska he käyttävät keskimäärin enemmän julkisia terveyspalveluja. Poliklinikkakäynnin, päiväkirurgian, sarjahoitojen ja fysioterapian asiakasmaksujen enimmäismäärät nousevat 45 prosenttia. Terveyskeskuksen lääkärikäyntien, suun terveydenhuollon, lyhytaikaisen laitoshoidon ja tilapäisen kotisairaanhoidon maksujen enimmäismäärät nousevat 22,5 prosenttia. 

Asiakasmaksujen pakkokorotukset eivät helpota hyvinvointialueiden rahoitushaasteita tai luo niille toiminnallisia kannusteita. Asiakasmaksujen raju korotus tulee näkymään palveluja tarvitsevien ihmisten maksuvaikeuksina sekä hyvinvointialueille koituvina luottotappioina. Parhaimmassakin tapauksessa korotus näkyisi asiakasmaksutuloissa viiveellä, mutta hallitus haluaa imuroida korotusta vastaavan summan itselleen välittömästi. 

Keskusta pitää asiakasmaksujen korotuksia kohtuuttomina. Kaikki kustannukset ovat nousseet viime vuosina merkittävästi ja asiakasmaksujen näin suuri korotus voi johtaa siihen, että kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta hakeutua hoitoon riittävän ajoissa. Tällöin kokonaiskustannukset voivat kohota, kun vaivat pahenevat ja niiden hoito hankaloituu ja tulee kalliimmaksi. Riskinä on myös, että asiakasmaksuja siirtyy yhä enemmän perintään, vaikka hyvinvointialueiden pitäisi lain mukaan huolehtia siitä, että maksuista myönnetään alennusta ja maksu jätetään kokonaan perimättä, jos asiakkaan pitäisi hakea maksun maksaakseen toimeentulotukea. 

Keskusta kohdentaa 150 miljoonaa euroa hyvinvointialueille tämän hallituksen esityksen perumiseksi. 

Hyvinvointialueiden rahoituksen nykytilanne 

Hallitus on myös kehunut tekevänsä ensi vuodelle 2,2 miljardin lisäyksen hyvinvointialueiden rahoitukseen kertomatta, että siitä on noin 1,5 miljardia lainmukaista vuoden 2023 rahoitusalijäämän korvausta ja loput indeksikorotusta. Käytännössä hallitus ei ole antamassa hyvinvointialueille euroakaan aitoa lisärahaa, vaan on oikaisemassa voimassa olevaan rahoituslakiin perustuen vuoden 2023 alimitoitettua lähtötason rahoitusta. Sama kaava toistuu myös 2026 ja siitä eteenpäin, tosin jälkikäteisrahoitusta leikaten, jos puheena oleva esitys hyväksytään. 

Edellä esitetyn perusteella on selvää, että vuosien 2023 ja 2024 alijäämiä, arviolta yhteensä noin 3 miljardia euroa, ei pystytä kattamaan lakiin säädetyssä kahden vuoden määräajassa kuin korkeintaan muutamien hyvinvointialueiden osalta. Jokaisen, myös hallituksen, pitäisi osata päätellä, että siinä ajassa on mahdotonta kääntää vuosien 2025 ja 2026 tuloslaskelmat niin ylijäämäisiksi, että niillä voitaisiin kattaa kahden ensimmäisen vuoden alijäämät. Aika on aivan liian lyhyt varsinkin, kun hallitus tässä esityksessä leikkaa hyvinvointialueiden jälkikäteisrahoitusta ja imuroi itselleen takaisin kaikki hyvinvointialueille lainsäädäntömuutoksilla koituvat taloudelliset helpotukset. Hallitus tekee juuri päinvastoin mitä tilanne vaatisi. 

Siksi alijäämien kattamisvelvollisuuden tilapäinen muutos niin, että se tulisi voimaan vasta vuodesta 2025 alkaen, olisi välttämätön toimenpide. Sille ei olisi estettä julkisen talouden suunnitelman kannalta, koska määräaikainen pidennys ei lisäisi valtion rahoituksen yhteismäärää vuosina 2023—2027. Keskustan eduskuntaryhmä on jättänyt tästä lakialoitteen jo reilu vuosi sitten (LA 6/2023 vp). 

Ellei hallitus osallistu aktiivisemmin hyvinvointialueiden vuosien 2023 ja 2024 alijäämäongelman ratkaisemiseen, vaan jatkaa rahoitusleikkauksia eikä suostu kattamisvelvollisuuden siirtämiseen määräajaksi olettaen, että hyvinvointialueet karsivat menojaan niin, että alijäämät tulevat katetuksi, joudutaan suurimmalla osalla alueita perustuslain vastaiseen tilaan. 

Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialue on joutumassa alijäämien kattamisajan takia vähentämään sote-henkilöstöään 40 prosentilla ja HUS on aloittamassa 800 sote-henkilön vähentämiseen tähtäävät muutosneuvottelut. Ongelma siis koskee niin suuria kuin pieniäkin alueita. Tämäkään ei ole saanut hallituksessa herätyskelloja soimaan. 

Väistämättä näin rajuissa henkilöstön vähennyksissä eteen voi tulla tapauksia, missä kansalainen ei ole saanut perustuslaissa hänelle kuuluvia sote-palveluja. Hyvinvointialueiden päättäjät joutuisivat silloin puun ja kuoren väliin samalla kun hallitus seisoo vieressä tumput suorina. Alijäämien kattamisaikaa koskevaa lakia noudattaakseen hyvinvointialueet joko joutuvat ajamaan sote-palveluja liian alas joutuen siitä vastuuseen tai heidän voi olla vaikeaa saada tili- ja vastuuvapautta, jos on menty ihmisten tarvitsemat palvelut edellä eikä alijäämiä ole saatu katettua lakiin kirjatussa määräajassa. Viime kädessä sormi kohdistuu aina valtiovaltaan eli vastuussa olevaan hallitukseen. Pahimmassa tapauksessa voi syntyä noidankehä ja kaaos sekä oikeudenkäyntien sarja, joka ei olisi kunniaksi kenellekään. 

Mihin hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota, ja mikä on hyvinvointialueiden rahoitusongelmien juurisyy, on vuoden 2023 rahoituksen alimitoitus, joka näkyy kertyneenä alijäämänä. Ja kuinka alijäämät saataisiin katettua ihmisten tarvitsemia sote-palveluita vaarantamatta. Alijäämät taas johtuvat useampien kustannuksia voimakkaasti nostaneiden tekijöiden samanaikaisuudesta, josta kerroimme perustellusti aikaisemmin. Tilanne on siltä osin rauhoittunut, joskin kustannukset ovat jääneet korkeiksi. Toki hallituksen toimintatavoillaan aiheuttama jännite työmarkkinoilla voi aiheuttaa hyvinvointialueille uusia rahoitushaasteita tulevan palkkakierroksen jälkeen. 

Keskusta pidentäisi hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaikaa, kuten on esittänyt jo syksyllä 2023. Tämä mahdollistaisi hyvinvointialueiden talouden vakauttamisen hallitusti ilman lähi- ja peruspalveluiden äkkiväärää alasajoa. 

Keskustan linja sotepalveluiden pelastamiseksi 

Keskustan ja Orpon hallituksen isoin näkemysero löytyy suomalaisten sote-palveluista. Keskusta ei leikkaisi lakimuutosten laskennallisia säästövaikutuksia pois hyvinvointialueiden rahoituksesta. Keskustan perusperiaatteena on, että tarkoituksenmukaiseksi arvioituja hyvinvointialueiden kustannuspainetta hillitseviä lakimuutoksia voidaan toteuttaa, mutta hyvinvointialueiden annettaisiin pitää näihin tehtäviin ja velvoitteisiin varattu rahoitus, eikä sitä imuroitaisi valtiolle. Kun Orpon hallitus esimerkiksi keventää hoitotakuuta ja laskee hoitajamitoitusta, se vie samalla alueilta rahat. Keskusta sen sijaan purkaisi sääntelyä, mutta antaisi alueiden pitää rahat palveluiden parantamiseksi. 

Tämän perusteella Keskusta kohdentaa vaihtoehtobudjetissaan 165,7 miljoonaa euron lisäyksen hyvinvointialueille hallituksen esitykseen verrattuna. Rahoituslakia tulee muuttaa siten, ettei tehtävien ja velvoitteiden karsiminen automaattisesti vähennä hyvinvointialueiden rahoitusta, jotta ne voivat saada alijäämänsä katetuksi. 

Keskustan mielestä hyvinvointialueet voivat uusia toimintatapoja hyödyntämällä löytää kustannussäästöjä, mutta hallituksen aikataulu ja tavoitetaso hyvinvointialueiden omille säästöille on täysin epärealistinen. 

Keskustan eduskuntaryhmä on tehnyt konkreettisen toimenpideohjelman hallituksen tueksi. Se sisältää yhteensä noin viisitoista konkreettista toimenpide-ehdotusta. Valitettavasti yksikään ehdotuksemme ei ole kelvannut hallitukselle, vaikka suurin osa niistä ei maksaisi mitään. Vastalauseen sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa on käsitelty sote-palveluihin liittyviä ehdotuksia. 

Pistetään vuokratyön villi länsi kuriin 

Suitsitaan villinä rehottavaa, koko ajan kalliimmaksi käyvää vuokralääkäribisnestä. Yhtenä ratkaisuna lääketieteen opiskelijat voitaisiin velvoittaa olemaan töissä vain joko sairaalassa tai terveyskeskuksessa, koska veronmaksajat maksavat heidän koulutuksensa. 

Tarjotaan lisää palveluja sähköisesti 

Yhä useampi terveysasia pitää pystyä hoitamaan sähköisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla se vapauttaa kasvokkaista asiointiaikaa sitä tarvitseville. Aina pitää kuitenkin olla mahdollisuus myös fyysiseen asiointiin hoitajan, lääkärin tai muun ammattilaisen luona. 

Otetaan nopeasti käyttöön ammatinharjoittajamalli koko maassa. 

Ammatinharjoittamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö ei ole julkisessa virassa eikä muussakaan palvelussuhteessa, vaan tuottaa palvelut itsenäisesti suoraan asiakkaalle. Ammatinharjoittajamallin tavoitteena on sitouttaa yksityissektorilla toimivia lääkäreitä pitkiin hoitosuhteisiin hyvinvointialueen järjestämisvastuun piirissä. 

Käynnistetään toimenpideohjelma sääntelyn sujuvoittamiseksi ja normien purkamiseksi ja hukkajahdiksi hyvinvointialueilla 

Hyvinvointialueet toimivat nyt valtion vahvassa säädös- ja rahoitusohjauksessa, joten alueille voi ja tulee antaa toimintavapautta palveluiden järjestämistapaan. 

Periaatteena tulisi olla, että valtio asettaa tavoitteet ja hyvinvointialue saa joustavan sääntelyn puitteissa itse etsiä tarkoituksenmukaisia ja kyseiselle alueelle parhaiten sopivia keinoja. 

Palautetaan sosionomien pätevyysvaatimus varhaiskasvatuksen mitoitusuudistusta edeltävälle tasolle. Luovutaan alle tuhannen synnytyksen sairaaloissa poikkeusluvan hakemisvelvoitteesta. Helpotetaan vainajien siirtokuljetusten toteuttamista. Toteutetaan viime vaalikaudella pitkälle valmisteltu lainsäädäntö alihankinnasta. 

Sosiaali- ja terveyspalveluissa käynnistetään kansallinen hukkajahti. Tässä tarkastellaan, mitä pykäliä tai säännöksiä voidaan poistaa, keventää tai automatisoida. Palvelunohjaus pitää saada toimivaksi ja hoitopolut ehyeksi. Vaikuttamattomia hoitoja karsitaan ja levitetään tehokkaasti hyviä käytäntöjä hyvinvointialueelta toiselle. 

Keskusta pitää oikeana toimena kohdentaa Kela-korvauksia suunterveyteen, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin, ja osoittaisi hallituksen Kela-korvausrahat vain näihin toimenpiteisiin. Historiallisen alhaisen syntyvyyden aikoina tarvitaan kaikki keinot käyttöön, jotta suomalaisten lapsitoiveet pystyttäisiin toteuttamaan. 

Keskusta ei ota tässä vaiheessa kantaa hallituksen kaavailemaan yli 65-vuotiaiden Kelakorvausmalliin, koska sen yksityiskohdista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Keskusta varoittaa kuitenkin hallitusta luomasta ihmisille katteettomia odotuksia mallia kohtaan. Vuonna 2023 hyvinvointialueilla oli yhteensä noin 6,2 miljoonaa yleislääkärin vastaanottokäyntiä (4,5 miljoonaa kasvotusten ja 1,6 miljoonaa etäasiointia). Näistä vähän reilut 2,4 miljoonaa käyntiä (39 %) oli yli 65 vuotta täyttäneiden käyntejä (1,65 miljoonaa kasvotusten ja 779 206 etäasiointia). 

Helpotetaan teknologian käyttöä mm. huomioimalla se hoitajamitoituksessa. Hyvinvointialueilla on rohkeasti etsittävä keinoja tuottavuuden vahvistamiseksi. Tämä tehdään uusin toimintatavoin, esimerkiksi tekoälyä ja robotiikkaa ennakkoluulottomasti hyödyntämällä. Myös sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä säätelevä toisiolaki on saatava ketterämmäksi. Sähköisen asioinnin ja digitalisaation käyttöönotto vapauttaa aikaa kohtaamisille ja myös nopeuttaa terveysongelmien havaitsemista ja niihin tarttumista. 

Soten palvelulupaus 

Keskustan mielestä suomalaisilla on oikeus tietää yhteiskunnan palvelulupaus siitä, mitkä palvelut julkinen terveydenhoito pystyy laadukkaasti ihmisille tarjoamaan. Kyse on siitä, mitä palveluita suomalaiset voivat odottaa saavansa verorahojensa vastineeksi.  

Avataan keskustelu siitä, mitä palveluita julkinen sote tuottaa ja mitkä palvelut siirretään osin tai kokonaan ihmisten omalle vastuulle. Tosiasia on, että sen enempää veroeurot kuin työvoimakaan eivät riitä kattamaan nykyisiä vastuita.  

Yhteiskunnan palvelulupausta voitaisiin tarkentaa esimerkiksi siten, että matkailijoiden rokotukset otettaisiin pois hyvinvointialueiden tehtävistä, ajokorttien vaatimat lääkärintodistukset siirrettäisiin kokonaisuudessaan yksityiselle sektorille ja luovuttaisiin aselupaan liittyvien lääkärintodistusten julkisrahoitteisuudesta.  

Lisäksi palvelulupauksen toteuttamiseksi tarvitaan systemaattinen tapa kartoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta sekä priorisoida näitä veronmaksajien rahoittamiin palveluihin ja ihmisten itsensä hankkimiin palveluihin. Luokittelua tehtäisiin asiantuntijatyönä ja sitä päivitettäisiin säännöllisesti. 

Keskusta haluaa pelastaa suomalaisten sotepalvelut, jotka yhteisillä veroeuroilla kustannamme. Aikaa ei ole hukattavaksi, vaan hallituksen on toimittava nyt. 

Lisäksi Keskusta ei hyväksy hallituksen kaavailevia leikkauksia vammaisten palveluihin. Oli Orpon hallitukselta alun alkaen kestämätöntä lykätä jo vuonna 2023 eduskunnassa hyväksyttyä lakia, jota on valmisteltu useiden vaalikausien ajan. Lain lykkääminen eteenpäin heikensi vammaisten ihmisten asemaa ja perusoikeuksia, eikä ollut inhimillistä vammaisten ihmisten näkökulmasta. Tämä hallituksen linja vetää surulliseksi. 

Nyt vuoden 2025 alusta voimaantuleva laki saa kuitenkin osakseen myös hallituksen leikkaukset. Keskusta lisäisikin vammaispalveluihin 30 miljoonaa euroa enemmän hallituksen esitykseen nähden. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

90. Kuntien tukeminen

Sivistyksemme perustasta ja alueellisesta elinvoimasta vastaavien kuntien eriarvoistuminen on pysäytettävä. Erityisesti ongelma näkyy taloudellisen eriytymisen syvenemisessä. Suunnan muuttaminen edellyttäisi talouskasvun edellytysten luomista koko maahan, mutta tämän Orpon hallitus laiminlyö. 

Kuntataloudessa kaikkein huolestuttavinta on, että kuntien taloudellinen eriytyminen syvenee. Se näkyy selvimmin kuntien kantamissa tuloveroprosenteissa. Vuonna 2024 kuntien väliset erot kunnallisverorasituksessa mitattuina ovat jo yli kuusi prosenttiyksikköä. Ääripäät ovat 4,4 % ja 10,8 %.  

Ensi vuodelle melkein kaikki Suomen kunnat ovat kertoneet paineista kohtalaisille tai huomattavilla sopeutustoimille, joko palveluiden leikkauksille tai verojen korotuksille. Toisin kuin aiemmissa kriisitilanteissa, tällä kertaa valtiovalta ei ole auttanut kuntia millään tavalla. 

Kuntien rahoitusjärjestelmä 

Tehokkain ja nopein lääke kaventaa kuntien välisiä taloudellisia eroja on kuntien peruspalvelujen valtion-osuusjärjestelmä. Tätä hallitus olikin uudistamassa, mutta ilmeisesti lähestyvien kuntavaalien takia uudistaminen lykkääntyi vaalikauden loppupuolelle. On kestämätöntä, että kymmenen suomalaista kuntaa joutuu maksamaan negatiivisia valtionosuuksia järjestääkseen julkisia palveluita tämän takia entistä kauemmin. Hallitus ei ole tehnyt mitään vääryyden korjaamiseksi, vaan päinvastoin jopa pitkittää tilannetta siirtämällä kuluvan vaalikauden kunnille tärkeintä lainsäädäntöhanketta, kuntien peruspalveluiden valtionosuusuudistusta, yhdellä vuodella eteenpäin. 

Kunnat ovat olleet myös suuren muutoksen keskellä. Vuonna 2023 toimeenpantu sote-uudistus, joka oli välttämätön, muutti merkittävästi kuntien tehtäviä ja rahoitusta. Kuntien väestörakenne on myös eriytynyt ja kasvavilla kunnilla ja väestöä ja tulopohjaa menettävillä kunnilla on toisistaan poikkeavia haasteita. Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen olisi kiireellinen ja välttämätön. Hallitus ei tätä ohjelmassaan lupaamaansa kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamista ole kuitenkaan toteuttamassa. 

TE-uudistus ja kuntien tehtävät 

Toinen kuntiin vaikuttava suuri muutos on vuonna 2025 toimeenpantava TE-uudistus. Käytännössä henkilöasiakas-, työnantaja- ja yrityspalvelut tuodaan lähelle kuntalaisia lähipalveluina. Sinne, missä tunnetaan parhaiten alueen työnhakijat ja yritykset. Parempi työllisyys on tärkeää paitsi työnhakijalle ja hänen perheelleen, myös kuntien elinvoiman ja talouksien kannalta. Hallitus on TE-uudistuksen tavoitteiden vastaisesti kuitenkin heikentänyt sen toimeenpanomahdollisuuksia muun muassa tiukentamalla työssäoloehtoa, lakkauttamalla koulutustuen ja leikkaamalla kuntien rahoitusta. 

Hallitus leikkaa kunnilta samalla kun työllisyys- ja elinkeinopalveluiden siirtäminen valtiolta kunnille astuu 1.1.2025 täytäntöön. Hallituksen olisi pitänyt keventää kuntien tehtäviä rahoitusleikkauksien ohessa, mutta nyt toimitaan päinvastoin. 

Hallitus ei myöskään toimi ripeästi kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi, vaikka kunnat ovat antaneet noin 500 normien purkuehdotusta sekä noin 60 ehdotusta kokeiluiksi. Toimettomuudellaan hallitus syventää kuntien ja kuntalaisten välisiä eroja. 

Hallitusohjelman kirjaukset kuntien kannalta olivat vielä lupaavia. Hallitus lupasi turvata muun muassa kasvavien kaupunkiseutujen investointikyvyn sekä huolehtia taantuvien alueiden kyvystä tuottaa palveluja. Valitettavasti hallitusohjelman toimeenpano ontuu pahasti. 

Sen sijaan hallitus on nakertamassa kunnallista itsehallintoa. Hallitus haluaa sanella kunnille, kuinka niiden pitää tuottaa palvelut ja mitä ne saavat omistaa. Parhaillaan selvityksessä oleva peruskoulu-uudistus sekä perusopetuksen järjestämispohjavaatimukset antavat viitteitä tulossa olevista minimioppilasrajavaatimuksista, jossa kunnille opetetaan sanelemalla myös oikeita ja vääriä tapoja järjestää palveluja. Kummassakaan esimerkissä ei ole hallitusohjelmassa luvatusta erilaisten kuntien tunnustamisesta tietoakaan. 

Kuntien keskeisimmän palvelutehtävän, perusopetuksen ja sen turvaamisen jokaiselle lapselle ja nuorelle, hallitus on siis haudannut kahteen eri selvityshankkeeseen. On täysin epäselvää, saako hallitus tässäkään mitään aikaan. Pitkien etäisyyksien kunnissa lapset joutuvat istumaan pitkiä aikoja päivittäin koulukuljetuksissa, kun lähikouluja on säästöpaineiden ja lasten vähenemisen vuoksi lakkautettu. Todellisia säästöjä koulujen lakkautuksista ei ole kaikin paikoin saatu aikaan tai kyetty todentamaan. 

Lupaukset ovat jäämässä pelkäksi sananhelinäksi. Puolentoista vuoden hallitustaipaleen aikana hallitus on pakottanut kunnat korottamaan kiinteistöverojaan, josta ovat hyötyneet varsinaisesti vain sellaiset kunnat, joissa on arvokkaita kiinteistöjä ja joiden kiinteistövero on ollut nykyisen alarajan alapuolella. 

Yhteenveto kuntataloudesta 

Yhteenvetona voidaankin todeta, että kunnat on jätetty hallituksen toimesta oman onnensa nojaan. Hallitus ei ole toteuttamassa ohjelmassaan lupaamaansa kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamista, luvattu kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen kangertelee pahasti sekä hallitus lipsuu lupauksestaan rahoittaa uudet tehtävät ja velvoitteet täysimääräisesti. 

Hallitus leikkaa ensi vuonna kuntien yleistä valtionosuutta 145 miljoonalla eurolla ilman vastaavia tehtävävähennyksiä. Sen sijaan valtiontalouden säästötoimena hallitus siirtää maahanmuuttajien kotouttamiskustannuksia kuntien maksettavaksi. 

Näyttääkin siltä, että hallitus on valmistautumassa huhtikuun puoliväliriiheensä tilanteessa, missä hallitusohjelman kaikki kirjaukset ja lupaukset kuntien kannalta on toteuttamatta. Vain säästötoimena toteutettava yhden prosenttiyksikön indeksijäädytys on toteutunut. 

Edellä olevan perusteella on todettava, että tilanne kuntien kannalta on käymässä kestämättömäksi. Tekemättömyys kertoo joko hallituksen johtamisongelmista, osaamattomuudesta tai välinpitämättömyydestä taikka niistä kaikista. Viime kädessä hallituksen tekemättömyys koituu kuntien asukkaiden tappioksi joko korkeampana verotuksena tai heikentyvinä palveluina. 

Siksi on perusteltua syytä epäillä, että kokoomuksen johdolla hallitus on toteuttamassa kokoomuksen ikiaikaista ja itseisarvoista ideologista tavoitetta vähentää kuntien lukumäärää sekä keskittää asumista, palveluja ja päätöksentekoa. Emme voi hyväksyä sitä, että päähallituspuolue yksin sanelee ja toinen päähallituspuolue katsoo sivusta sitä, missä ihminen saisi elää, asua ja yrittää. Kun yli 200 suomalaisen kunnan vähentämistavoite ei toteutunut edellisen kokoomusjohtoisen hallituksen aktiivisilla lainsäädäntötoimilla vaalikaudella 2011—2015, yrittää hallitus piirtää nyt kuntakarttaa uusiksi olemalla passiivinen ja tekemättä yhtään mitään. Pidämme tätä vastuuttomana, koska viime kädessä siitä kärsii palveluja tarvitsevat ihmiset heikompina palveluina tai korkeampina veroina. Kuntien tehtävät huomioiden erityisesti nuoret ja lapset. 

Hallituksesta poiketen Keskusta arvostaa suomalaisia kuntia ja niiden asukkaita. Kunnallinen itsehallinto on ollut koko itsenäisyytemme historian tae erilaisista kriiseistä selviytymisessä. Kunnat ovat kyenneet ihmetekoihin. Keskusta puolustaa päätöksentekoa lähellä ihmistä ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään ja lähiympäristöään koskeviin asioihin ja osallistumiseen. 

Valitettavasti hallitusohjelman lupauksista huolimatta päähallituspuolueiden ideologinen asumisen, palveluiden ja päätöksenteon keskittämispolitiikan vimma näkyy myös kuntapolitiikan toimeenpanossa. 

Kovakorvainen ja ylimielinen hallitus on kaventamassa kunnallista itsehallintoa. Se on muun muassa tuomassa eduskuntaan lakiesityksiä esim. siitä, kuinka kuntien pitäisi tuottaa palveluja asukkailleen. Sen sijaan hallitus on sallimassa luonnollisen monopolin myynnit sijoittajille, kuten esim. vesihuollon kohdalla. 

Keskustalaisia ratkaisuja kuntapalveluiden turvaamiseksi 

• Kuntien koko rahoitusjärjestelmän uudistaminen on käynnistettävä viipymättä. 
• Kuntien valtionosuusuudistus toteutetaan tavoitteella, että jokaisella on oikeus kunnallisiin peruspalveluihin kohtuullisella vero- ja maksurasituksella asuinpaikastaan riippumatta. Huomiota on kiinnitettävä tulopohjan sekä olosuhde- ja palvelutarve-erojen tasaamisiin. 
• Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuodelle 2025 on korotettava. 
• Kuntia on tuettava TE-uudistuksen toimeenpanossa turvaamalla niiden edellytykset palvella työnhakijoita ja yrityksiä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Koulutus on ihmisen tärkein pääoma, varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin ja elinikäiseen oppimiseen saakka. Mahdollisuus laadukkaaseen ja tasa-arvoisesti saavutettavaan koulutukseen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille koko Suomessa perheen varallisuudesta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Opetuksen ja tutkimuksen lisäksi koulutuksella ja sen saavutettavuudella on tärkeä merkitys alueiden yritystoiminnalle, työllisyydelle ja elinvoimalle koko maassamme. 

Keskustan tavoitteena on saada inhimillisen pääoman reippaalle kasvu-uralle. Inhimillisen pääoman saamiseksi pitkäaikaiselle kasvu-uralle tehdään puolueiden välinen vastaava parlamentaarinen sopimus kuin mitä TKI-satsausten osalta on tehty. 

Lisäpanostuksia nuorten ikäluokkien koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, sekä osaajien maahanmuuttoon. Näiden koulutusinvestointien rahoittamiseksi voidaan myös osin luopua valtion muusta kuin strategisesta omaisuudesta, kun sille arvioidaan saatavan koulutuksen kautta parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä. 

Vahvistetaan peruskouluissa perustaitojen opiskelua sekä nostetaan luonnontieteen sekä matematiikan osaamistasoa. Toimeenpannaan LUMA-strategia 2030 toimenpiteitä. Toteutetaan yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutustasoilla mm. ottamalla mukaan yrittäjyyskummit koulun toimintaan. 

Valmistellaan lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle välittömästi uudenlainen kannustin aikuisopiskeluun, eikä toteuteta leikkausta ammatilliseen koulutukseen. Arvioidaan osaamistilin käyttöönottoa jatkuvan oppimisen edistämiseksi, jonne kertyvän pääoman avulla voisi hankkia koulutusta. 

Vahvistetaan yrittäjyyskasvatusta ja -kolutusta kaikilla oppiasteilla. Näin vahvistetaan suomalaisen yhteiskunnan yrittäjämyönteisyyttä sekä tuetaan yrittäjyyttä uravaihtoehtona. 

Rakennetaan Suomeen tuleville kansainvälisille opiskelijoille kannustimet jäädä opintojen jälkeen Suomeen työskentelemään. 

Perustetaan maailmalle suomalaisia kieli- ja kulttuurikouluja, joissa suomen kieltä ja kulttuuria oppineille voitaisiin antaa oleskelulupa Suomeen työskentelemään. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäviksi seuraavat lausumat:  

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

Keskusta ehdottaa, että selkokielinen oppimateriaalituotanto kehitysvammaisille ja muille runsaasti tukea tarvitseville lapsille säilytetään. Vuoden 2025 osalta rahoitus varmistui vasta täydentävän talousarvion yhteydessä suomenkielisen materiaalin osalta ja eduskunnan lisäyksenä ruotsinkielisen materiaalin osalta. Tämä ehti jo aiheuttaa huolta monissa ennen kuin rahoitus lopulta varmistui. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Kirkoille korvattava hautauksista koituvat kulut 

Kirkkojen ja valtion suhde on erityislaatuinen sisältäen järjestelyn, jossa kirkot hoitavat yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten kaikkien ihmisten hautaamisen. Tämä järjestely on merkityksellinen myös uskonnonvapauden ja uskonnollisten yhteisöjen autonomian kannalta. 

Orpon hallituksen noin 20 miljoonan euron leikkausesitys kajoaa kirkkojen ja valtion sopimukseen yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksesta yksipuolisesti. Esitys johtaa tilanteeseen, jossa yhä useampi kirkon jäsen joutuisi rahoittamaan maksamallaan kirkollisverolla esimerkiksi kirkkoon kuulumattomien henkilöiden hautauskuluja. Tilanne on ongelmallinen uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.  

Vähennys jakautuu karkeasti evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kesken valtion vuoden 2025 talousarviossa kirkollisverotuottojen jakosuhteen perusteella. 

Keskusta ei hyväksy tätä hallituksen leikkausta, ja varaa vaihtoehdossaan 20 miljoonaa tämän leikkauksen perumiseksi. 

Keskustan mielestä kirkkoon kuulumattomien hautauskulut tulisi toteuttaa kokonaisuudessaan omakustannusperiaatteella niin, että niitä ei kateta lainkaan kirkollisveroja maksaneiden seurakuntaan kuuluvien kustannuksella. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Suomalainen peruskoulu on ollut menestystarina. Se on tasa-arvoistanut lasten ja nuorten lähtökohtia elämälle ja tukenut kotien kasvatustyötä. Peruskoulu on myös luonut vahvaa pohjaa Suomen menestykselle kansakuntana. Tällä hetkellä kaikki ei ole kuitenkaan kouluissa ja oppimisessa kunnossa. Oppimistulokset ovat laskeneet. Tuoreiden Pisa-tulosten mukaan oppilaiden väliset erot ovat myös kasvaneet ja oppilaiden sosioekonomisen taustan ja oppimistulosten välinen riippuvuus on vahvistunut. Koulutus periytyy varsin vahvasti 2020-luvun Suomessa. Erot koulujen välillä kasvavat. Nuorten aikuisten koulutustaso on laskenut. Osa lapsista ja nuorista voi huonosti koulussa. 

On välttämätöntä arvioida, missä peruskoulu on onnistunut ja missä on parannettavaa. Tämän pohjalta on tehtävä välttämättömiä korjaavia toimia. Hyvä koulu ja koulutus voivat ratkaista oikean suunnan loppuelämälle. 

Peruskouluja ja niissä annettavaa opetusta ei saa päästää eriytymään. Koulupudokkuutta pitää ehkäistä ajoissa. Kodin ja koulun yhteistyötä on kehitettävä edelleen. Lasten ja nuorten hyvinvointia pitää tukea laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisten osaamista tunnistaa varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten ongelmia pitää vahvistaa ja parantaa keinoja auttaa lapsia ajoissa. Opettajille on annettava mahdollisuus perustehtävänsä hyvään hoitamiseen. Kouluihin tarvitaan työrauhaa jatkuvien uudistusten sijaan. 

Koulukiusaamisesta ja -väkivallasta on tehtävä loppu. Kiusaamisen ehkäisyn ohjelmien käyttö ja toimivuus pitää varmistaa kaikissa oppilaitoksissa. Opetuksen sisällöissä pitää vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista. 

Opettajille on annettava yhteiskunnan muutoksien mukana oleva koulutus ja mahdollisuus perustehtävänsä hyvään hoitamiseen. Kouluihin tarvitaan työrauhaa jatkuvien uudistusten sijaan. 

Ikäluokkien pieneneminen luo haasteita koulutuksen palveluverkolle. On kuitenkin löydettävä ratkaisuja, joilla inhimillisestä pääomasta ja tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista huolehditaan koko maassa. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota koulutuksen nivelvaiheisiin sekä koulutuksen perustehtävään - sivistykseen. 

Peruskoulu ja lähikoululisä 

Keskustan tavoitteena on, että koulutuksen saavutettavuutta parannetaan. Olemme huolissaan erityisesti pienempien koululaisten pidentyneistä koulumatkoista. Päivittäisiin koulumatkoihin käytettävä aika ei saa nousta kohtuuttomaksi ja kuormittaa lasta. 

Esitämme lähikoululisän käyttöönottoa osaksi perusopetuksen rahoitusta. Lähikoululisä vahvistaisi pienempien koulujen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että perusopetus kyetään järjestämään kaikille lapsille yhdenvertaisena lähipalveluna ympäri Suomen. Pienessä kouluyksikössä pystytään rakentamaan yhteisöllisyyttä, pitämään ryhmäkoot pienempinä ja ottamaan jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet huomioon. 

Keskusta osoittaa pienten koulujen lähikoululisälle 3 miljoonaa euroa. Rahoitus tähän on uudelleenkohdennettava osana lisätalousarviota etsimällä OKM:n sisältä vastaavat säästöt muualta kuin koulutuksesta. 

Varhaiskasvatusmaksujen kokonaisuudistus 

Keskusta esittää varhaiskasvatusmaksujen kokonaisuudistusta ja asiakasmaksujen määräytymisperusteiden uudistamista. Keskusta esittää kaikista suurituloisimpien perheiden lasten varhaiskasvatusmaksujen korottamista osana julkisen talouden vaikeaa säästöharjoitusta. Samalla yhden tulonsaajan perheiden maksuja tulisi kohtuullistaa suhteessa kahden tulonsaajan perheiden lasten varhaiskasvatusmaksuihin. 

Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on ajanut julkisen talouden tilanteeseen, jossa yhä harvempi perhe enää maksaa lastensa varhaiskasvatuksesta, vaikka lompakko siihen antaisi myötä ja lapset olisivat kokopäiväisesti julkisessa varhaiskasvatuksessa. 

Viime vuonna jo 53,6 %:sta varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ei peritty lainkaan maksua. Vaikka osallistumisaste varhaiskasvatukseen on monessa kunnassa noussut, se ei näy kunnille tulevassa maksutuotoissa. Maksujen periminen voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia suhteessa maksutuottoon. 36 kuntaa tarjosi jo kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta kaikille lapsille. Suurin osa näistä kunnista on alle 5 000 asukkaan kuntia. Korottamalla varhaiskasvatusmaksuja Keskusta hakee arviolta 50 miljoonan euron lisätuottoa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 

Keskustan linja on sivistys-Suomen linja. Inhimillinen pääoma on kilpailuvalttimme, jota on varjeltava tämä maan pärjäämiseksi. Ellemme pidä huolta osaamispääomastamme kouluttamalla jokaiselle suomalaiselle vähintään toisen asteen tutkintoa ja valtaosalle vielä korkea-asteen tutkintoa, kääntyy inhimillinen pääomamme laskuun Suomen Pankin mukaan jo 2040-luvulla. 

Keskusta ei hyväksy hallituksen esittämiä 120 miljoonan euron leikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliset osaajat ovat maamme osaamisen kivijalka, joita tarvitaan suuresti niin suomalaisen vientiteollisuuden tarpeisiin, palvelualoille ja sosiaali- ja terveysalan töihin. On käsittämätöntä ja kestämätöntä, että aikuiskoulutustuen leikkaamisen jälkeen Orpon hallitus vaikeuttaa edelleen aikuisten kouluttautumista ja alanvaihtoa ammatillisesta koulutusta ja muiden kuin oppivelvollisuuskoulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta leikkaamalla. 

Hallitus perusteleekin leikkauksia kohdentamalla ne jo tutkinnon suorittaneiden kouluttamisesta leikkaamiseen. Todellisuudessa tällä on vaikutuksia myös nuoriin oppivelvollisuuden alaisiin opiskelijoihin, koska vähentyvät resurssit tulevat vaikuttamaan koulutuksen tarjontaan sekä saavutettavuuteen ja opetuksen määrään sekä laatuun ja opetuksessa tarvittavien laitteiden ja koneiden investointimäärärahoihin. Oppilaitokset ovat jo käyneet isoja YT-neuvotteluja, irtisanoneet henkilöstöä ja lakkauttaneet kokonaisia koulutusaloja, jolloin koulutuksen alueellinen saavutettavuus heikkenee ja työvoiman saanti vaikeutuu ko. aloilla oppilaitoksen alueella. 

Kaiken kaikkiaan näin suuri leikkaus heikentää kohtuuttomasti niiden koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä, joiden koulutus keskittyy aikuisiin työelämässä pätevyyttä tai uutta koulutusta tarvitseviin. Esitetyillä leikkauksilla heikennetään erityisesti pienten koulutuksen järjestäjien toimintamahdollisuuksia ja ammatillisen koulutuksen saavutettavuutta kasvukeskusten ulkopuolella. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset osuvat erikoistuneisiin koulutuksen järjestäjiin siten, että osalla oppilaitoksista ammatillisen koulutuksen budjetista leikataan yli 10 prosenttia. 

Keskusta peruisi nämä leikkaukset eli kohdentaa 120 miljoonaa ammatilliseen koulutukseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma: 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus

Ammattikorkeakoulut ovat aiemmin maksaneet korvausta harjoittelusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen palveluiden järjestäjille siitä, että nämä ovat ottaneet opiskelijoita harjoitteluun. Näiden sote-harjoittelukorvausten maksu (12 M€) siirrettiin vuoden 2023 talousarviossa maksettavaksi valtion varoista. Orpon ja Purran hallitus leikkasi tämän korvauksen pois tämän vuoden budjetissa ammattikorkeakouluilta. Leikkaus heikentää sote-koulutusten rahoitusta ja siten koulutuksen laatua ja vähentää aloituspaikkoja. 

Keskusta lisää ammattikorkeakoulujen rahoitusta 12 miljoonalla eurolla, joka vastaa hallituksen sote-harjoittelukorvausten siirtymisen perusteella tekemää ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen kohdistunutta leikkausta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma: 

70. Opintotuki

Keskusta esittää, että jokaisen lapsen tulisi nostaa opintolainahyvitystä eli opintolainasta anteeksiannettavaa osuutta 10 prosenttiyksikköä. Perheelliselle opiskelijalle on myös oltava mahdollisuus suorittaa opinnot pidennetyssä ajassa ilman opintolainahyvityksen menettämistä. Keskusta osoittaa tähän vaihtoehtobudjetissaan 5 miljoonaa euroa.  

Keskusta esittää alueellisen opintolainahyvityksen kokeilua. Kokeilun tarkoituksena on saada tietoa alueellisen opintolainahyvityksen vaikutuksista esityksen mukaisen kokeilualueen työvoiman saatavuuteen ja elinvoimaisuuteen. Kokeilu toteutettaisiin Itä- ja Pohjois-Suomessa osana kymmenen vuoden erityistalousaluekokeilua. Toimenpidekokonaisuudella luotaisiin Venäjän sodankäynnin seurauksista kärsiville itärajan maakunnille kasvunäkymiä ja aloitettaisiin niin sanotun Pohjoisen ohjelman toteuttaminen. 

Esitämme, että kokeiluryhmään valituille korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille, jotka asuvat kokeilualueella, myönnettäisiin säädettyjen edellytysten täyttyessä hakemuksesta alueellinen opintolainahyvitys. Alueellista opintolainahyvitystä voitaisiin myöntää enintään kolme erää, ja se olisi määrältään yhteensä enintään 8 800 euroa, mutta kuitenkin yhteensä enintään 60 prosenttia opintolainansaajan alueelliseen opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamislukukauden viimeisen päivän lainamäärästä. Alueellinen opintolainahyvitys olisi saajalleen verovapaata tuloa. 

Alueellisen opintolainahyvityksen tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja elinvoiman kohentaminen harvaan asutulla maaseudulla. Kokeilulla ja tavoitteella on parlamentaarinen yhteisymmärrys. Valtioneuvoston asettama harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (HAMA) on pohtinut konkreettisia ratkaisuehdotuksia harvaan asuttujen alueiden ongelmiin Suomessa, joista yhtenä ratkaisuehdotuksena työryhmä esitti lokakuussa 2019 julkaisemassaan loppuraportissa Norjassa käytössä olevaa alueellista opintolainahyvitysmallia. Hyvityksen saamisen edellytyksenä on asuminen ja riittävä työskentely tai siihen rinnastettavan toiminnan harjoittaminen tietyn kunnan alueella. 

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltiin viime vaalikaudella hallituksen esitys laeiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. 

Keskusta osoittaa vaihtoehdossaan 6 miljoonaa euroa alueellisen opintolainahyvityksen kokeilulle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Keskusta tavoittelee ihmisten lapsilukutoiveiden toteutumista. Ihmisiä on tuettava perheellistymään ja saamaan niin monta lasta kuin he itse toivovat. Keskustalle jokainen lapsi on arvokas. Kunnioitamme ihmisten valinnanvapautta perhesuunnitteluun ja lapsettomuuteen. Pidämme tiukasti kiinni naisten ja lasten ihmisoikeuksista. Tunnistamme perheiden moninaisuuden. 

Keskusta haluaa rakentaa hyvää Suomea. Se ei onnistu, ellei lasten kasvatustyötä ja perheitä arvosteta nykyistä enemmän niin politiikassa, työelämässä kuin taloudessakin. Perheiden lapsitoiveiden toteutumisella on miljardiluokan merkitys Suomelle. Lapseton Suomi on näivettyvä Suomi, mutta perheiden Suomi on tulevaisuuden Suomi. 

Siksi Keskusta esittää vaihtoehtobudjetissaan taloudellisia toimia perheellistyneiden tueksi. Puheet perheellistymisen tukemisesta eivät saa jäädä selvitysten tasolle. 

Opintotuen huoltajakorotus 

Sipilän hallitus palautti 2018 opintotukeen huoltajakorotuksen, joka oli poistettu opintotuesta vuonna 1994. Huoltajakorotus tukee perheellisiä opiskelijoita ja edistää mahdollisuutta keskittyä opiskeluun päätoimisesti. Tällä hetkellä huoltajakorotus maksetaan perheelliselle opiskelijalle yksinkertaisena. 

Opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulujen tulisi tarjota perheystävällistä opiskelukulttuuria, joustavia opiskelun tapoja sekä tukea lastenhoitoon. Riittävä perusturva ja joustavuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotta perheestä uskalletaan haaveilla myös opiskeluaikana. 

Perheellistymisen taloudellisia kannusteita jo opiskeluaikana lisätäkseen Keskusta esittää, että opintotuen huoltajakorotus maksetaan jatkossa jokaisesta opiskelijan lapsesta. Tämä tarkoittaisi 10 miljoonan euron panostusta valtion budjettiin vuositasolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraava lausuma: 

Keskusta ei kannata koulumatkatuen rajaamista vain maksuttoman oppivelvollisuuskoulutuksen osallistuviin opiskelijoihin. Hallituksen esityksen mukaan koulumatkatuki loppuu noin 12 000 toisen asteen opiskelijalta. Tuen lakkauttaminen lisää riskiä, että muiden kuin maksuttomaan koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja mahdollisuus opiskella heikkenevät. Koulutuksen saavutettavuus heikkenee erityisesti alueilla, joilla ihmisten koulutustaso on jo nyt keskimäärin matalampi.  

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset tulevat harventamaan oppilaitosverkkoa ja koulutusaloja sekä pidentämään välimatkoja ja heikentämään koulutuksen saavutettavuutta. On huomioitava, etteivät kaikki koulumatkatuen piiristä poistuvat pysty muuttamaan lähemmäs opiskelupaikkakuntaa. 

Puuttuvat tai heikot joukkoliikenneyhteydet pakottavat haja-asutusalueiden opiskelijat järjestämään koulukyydityksen itse, eli käyttämään koulumatkoilla pääsääntöisesti omaa autoaan. Tukea on saanut korkeintaan 100 kilometrin yhdensuuntaiseen koulumatkaan, eli tukioikeus ei ole ollut tälläkään hetkellä rajaton. 

Keskusta esittää koulumatkatukeen 8 miljoonan euron lisämäärärahaa hallitukseen nähden. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma: 

80. Taide ja kulttuuri

Keskusta pitää tärkeänä kansalaisia yhdistävää kulttuuritoimintaa ja saavutettavaa kansansivistystä. Tarvitsemme toimintaa, joka edistää aineettoman ja aineellisen kulttuuripääoman siirtymistä uusille sukupolville. Kulttuuriperintöä ylläpidetään ja kehitetään maassamme pitkälle kuntien ja järjestöjen sekä vapaata sivistystyötä tekevien opistojen piirissä. 

Kulttuurin kautta voimme parantaa ratkaisevasti esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumista, nuorten koheesiota ja poistaa erityisesti ikääntyneiden yksinäisyyttä. Kulttuuritoiminta edistää eri-ikäisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Erilaisilla toimintamalleilla voidaan vahvistaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien mahdollisuuksia päästä kulttuuripalveluiden piiriin. Kulttuurin alueellisuudesta ja saavutettavuudesta on pidettävä huolta joka puolella Suomea sekä myös kaupunkien sisällä. Kulttuuriin kohdistetut leikkaukset ja alimman arvonlisäverokannan korotus, joka nostaa kulttuuritapahtumien ja -tilaisuuksien lippujen hintoja heikentävät kulttuurin saavutettavuutta ja asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan. Kulttuuri kuuluu kaikille riippumatta asuinpaikasta tai varallisuudesta. 

Hallituksen jo toteutetut ja vielä kaavailemat säästötoimet heikentävät kulttuurialan toimintaedellytyksiä ja ovat nelinkertaiset suhteessa toimialaan opetus- ja kulttuuriministeriön sisällä. Kulttuurialan leikkaukset ja arvonlisäveron korotus tulevat romuttamaan ja sulkemaan kaupunkien teattereita, lopettamaan orkesteritoimintaa, museoita ja kuihduttamaan yleisesti kaikkia kulttuurin muotoja. Vapaan kentän toimijat tulevat olemaan erittäin hankalassa tilanteessa. Ryhmien toiminta tulee vaikeutumaan ja osin varmasti myös loppumaan taloudellisen tuen vähentyessä. 

Keskusta on huolissaan kulttuuri- ja taidealan toimijoiden lakkautusaallosta, joka tulee toteutumaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Taiteen edistämiskeskuksessa tehtävillä päätöksillä. Kunnilla ei tässä taloustilanteessa ole mahdollisuutta tukea kulttuuri- ja taidealan toimijoita valtiontuen vähentyessä. Tällä kaikella on suuri vaikutus koko suomalaisen kulttuurin tulevaisuuteen, alan vetovoimaan sekä työllistymismahdollisuuksiin alalla ja kulttuuripalveluiden tarjontaan. 

Keskusta kohtuullistaisi Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisten järjestöjen leikkauksia. Nyt Orpon—Purran hallituksen leikkuulaudalle ovat joutumassa esimerkiksi niin maakuntien kuin kaupunkien teatterit, orkesterit ja museot. 

Keskusta varaa tähän 5 miljoonaa euroa enemmän hallituksen esitykseen nähden. Lisäys on kohdistettu tässä vaiheessa momentille 29.80.50, mutta lisäys on tarkoitettu laajemmin OKM:n avustusten kohtuullistamiseen. Hallituksen on syytä alkuvuodesta lisätalousarvion yhteydessä kohdistaa tämä valmistelun jälkeen OKM:n alaisten järjestöavustusten leikkausten kohtuullistamiseen niin taiteen, kulttuurin, liikunnan kuin nuorisotyön osalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

90. Liikuntatoimi

Liikunnan hallinnonalalta tullaan leikkaamaan liikuntapaikkarakentamisesta, mikä vähentää liikuntaedellytyksiä niillä paikkakunnilla, joissa peruskorjaaminen tai uusien liikuntapaikkojen rakentaminen olisi välttämätöntä. 

Hallitus satsaa Suomi liikkeelle hankkeeseen 20 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan järjestöjen toimintamenoista joudutaan säästämään. Keskusta panostaisi hyvää vakiintuneeseen perustoimintaan hankkeen sijaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma: 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Lupauksista huolimatta maataloustulo ja maatalouden kannattavuus eivät ole Orpon hallituksen aikana kääntynyt kasvu-uralle. Kannattavuus on suurimalla osalla maatiloista edelleen heikkoa, eivätkä hallituksen toimet luo näkymää paremmasta. Hallituksen talousarvioesityksestä puuttuvat tarvittavat toimet maatalouden kannattavuuden vahvistamiseksi. 

Konkreettiset maatalouden kustannuksia vähentävät esitykset, kuten tuotantorakennusten kiinteistöveron poisto, loistavat edelleen poissaolollaan. Maatalouden kustannukset tulevat hallituksen päätösten myötä nousemaan. Hallitus on päättänyt kansallisesti laajentaa päästökaupan koskemaan myös maa- ja metsätaloutta. 

Heikko kannattavuuskehitys näkyy hälyttävästi vähenevissä sukupolvenvaihdosten määrässä. Kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi keskusta vauhdittaisi sukupolvenvaihdoksia lisäämällä verotuksessa huomioidut maatalouden sivutulot yrittäjätulon laskentaan nuoren viljelijän yrittäjätulosta ja laajentamalla korkotukilainat ja valtiontakauksen myös osakeyhtiömuotoisille maatiloille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

01. Hallinto ja tutkimus

Keskustan mielestä on välttämätöntä puuttua maataloushallinnon pitkään jatkuneisiin ongelmiin. 

Tietojärjestelmien toimimattomuus vaarantaa viljelijän oikeusturvan toteutumisen. Esimerkiksi Hyrrä-järjestelmän käsittämättömän toimimattomuuden aiheuttamat kustannukset eivät saa langeta viljelijän maksettavaksi. Viljelijän on voitava luottaa hallinto kantaa aina vastuun tietojärjestelmävirheistä. 

Keskusta vaatii maataloushallinnon sääntelyn keventämistä ja tarpeettoman byrokratian poistoa. Ylisääntely aiheuttaa haittaa merkittävästi maatalouden harjoittamiselle. Luomutuen epäloogisuudet ja epäoikeudenmukaisuudet tulee korjata viipymättä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä luomutuotannon lisääntyneeseen byrokratiaan ja tarkastusmaksujen merkittäviin korotuksiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vahvistetaan elintarvikealan vientiedellytyksiä. Keskusta näkee elintarvikeviennin mahdollisuutena tuoda lisäarvoa koko suomalaiseen ruokaketjuun. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla tulee ottaa entistä vahvempi rooli ja vastuu elintarvikeviennistä, etenkin viennin koordinoinnista, elintarvikealan toimijoiden kesken. Tällä hetkellä panostukset vientiin ovat sekä euromääräisesti, että toimenpiteiden osalta liian vaatimattomia. 

Keskusta edellyttää hallitusohjelman mukaista rahoitusta vientiponnisteluihin sekä vaatii vientitoiminnan uudelleenorganisointia ja tehostamista. Paremman maan sisäisen koordinoinnin lisäksi maamme lähetystöt ja konsulaatit ulkomailla pitää valjastaa vientitoimiin, kuten on menestyksekkäästi toimittu esimerkiksi Irlannissa ja Tanskassa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma: 

10. Maaseudun kehittäminen

Suomalainen maaseutu tarvitsee maa- ja metsätalouden rinnalle uutta kasvua luovaa elinkeinotoimintaa. Keskusta näkee uusiutuvan energiantuotannon ja aivan erityisesti biokaasutuotannon kasvattamisen merkittävänä koko suomalaisen maaseudun elinvoiman kannalta. 

Keskusta ei pidä kannatettavana biokaasuhankkeiden rahoituksen heikentämistä, eikä biokaasutuotannon byrokratiaa lisääviä päätöksiä, esimerkiksi vaatimusta kalliista todentamisvelvoitteesta. Hallituksen esitys jakeluvelvoitteen lisävelvoitteen alentamisesta puolestaan lisää epävarmuutta biokaasutuotannon toimialalla. Investointiympäristö ei näyttäydy tällä hetkellä houkuttelevana. Lupausten vastainen politiikkaa on vahingollinen niin kestävien polttoaineiden markkinoiden kehittymisen kuin huoltovarmuudenkin kannalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

20. Maa- ja elintarviketalous

Keskustan mielestä on välttämätöntä puuttua maataloushallinnon pitkään jatkuneisiin ongelmiin. Ruokaviraston henkilöstöön kohdistuu merkittäviä irtisanomisia, eikä se pysty jatkossa tarjoamaan kaikkia palveluitaan. Henkilöstöresurssien heikkenemisen lisäksi keskusta kiinnittää huomiota maataloushallinnon käytössä olevien tietojärjestelmien uudistamistarpeeseen. 

Elintarvikemarkkinavaltuutetun resurssit on turvattava. Keskusta peräänkuuluttaa elintarvikemarkkinoiden reiluuttamista rakenteellisilla uudistuksilla. Maatalouden kannattavuuden ytimessä on kotimaisen ruokaketjun epätasapainon korjaaminen.  

Keskusta vaatii elintarvikemarkkinalain kakkospaketin kiirehtimisen lisäksi kilpailu- ja hankintalakien uudistamista. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltuuksia ollaan laajentamassa, mutta samalla tulee huolehtia siitä, että valtuutetun johtamalla toimistolla on riittävät resurssit valvontatyöhön. 

Keskusta kohdentaisi elintarvikemarkkinavaltuutetulle lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

40. Luonnonvaratalous

Keskusta katsoo, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys tulee jälleen mahdollistaa. Korkeimman oikeuden laintulkinnan vuoksi kannanhoidollinen metsästys on käytännössä estynyt. Kannanhoidollisen metsästyksen salliminen edellyttää kansallisen lainsäädännön uudistamista. 

Keskusta on pettynyt maa- ja metsätalousministerin asettaman suurpetotyöryhmän raportissa esittämiin toimenpiteisiin. Lupauksista huolimatta esitystä suurpetojen suotuisan suojelustason kirjaamista lakiin ei esitetä. Keskusta muistuttaa, että petovahinkokorvaukset ovat kasvussa ja korvausmäärä lähentelee jo EU:n myöntämän maksuvaltuuden ylärajaa. Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen vähentäisi merkittävästi valtiontalouden kustannuksia petokorvausten pienentymisen sekä erilaisten susihankkeiden vähentyneen tarpeen myötä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot

Säästötoimenpiteenä hallitus on asettanut hallinnonaloittain kaikille virastoille suuret säästövaatimukset vuosille 2025—2028. Ne ovat luonteeltaan perusrahoituksen leikkauksia. 

Liikenne- ja viestintäviraston hallinnonalan virastojen säästövaatimus ensi vuodelle olisi yhteensä 20,4 milj. euroa. Näin lyhyellä varoitusajalla säästötoimenpiteet eivät voi olla poikimatta muutosneuvotteluja, henkilöstön irtisanomisia ja kielteisiä vaikutuksia lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. 

Hallitus on tekemässä isoja virastokohtaisia säästövaatimustavoitteita ajassa, jossa se itse lisää lainsäädäntömuutoksilla virastojen tehtäviä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla tällaisia ovat muun muassa sähköpotkulautoihin ja takseihin ensi vuonna tulossa olevat muutokset sekä epävakaasta maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuva turvallisuustehtävien kasvu ja vaikeutuminen erityisesti kyberturvallisuudessa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella eniten haasteita liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla olisi koitumassa erityisesti Liikenne- ja viestintävirastolle sekä Ilmatieteen laitokselle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma: 

Hallituskauden aikana Suomen maanteiden korjausvelka kasvaa noin 500 miljoonalla eurolla vuoden 2027 loppuun mennessä. Samalla kun nykyiset raiteet ja tiestö rapistuvat, rahaa tuntuu hallituksella edelleen riittävän tunnin junan edistämiseen. Tätä ei voi kuin ihmetellä.  

Hallitus on ehdottamassa, että liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan allekirjoittamaan Länsirata Oy:n rakentamisvaihetta koskeva osakassopimus siten, että valtion rahoitusosuus hankkeen kustannuksista on enintään 400 miljoonaa euroa edellyttäen, että muut omistajat rahoittavat hanketta vähintään 400 miljoonalla eurolla. Yksinomaan tällä vaalikaudella veronmaksajien rahaa hankkeeseen kiinnitettäisiin 800 miljoonaa euroa, josta puolet valtiolta. Keskusta ei hyväksy tätä. Keskusta ei näe edellytyksiä ns. tunnin junaa eli Länsiradan toteuttamiselle. 

Hallitus on laiminlyönyt itäisen Suomen auttamisen, vaikka Venäjän laiton sota Ukrainaan vaikuttaa Suomen itärajan läheisyydessä oleviin alueisiin voimakkaimmin. Keskusta helpottaisi itäisen Suomen tilannetta 130 miljoonalla eurolla ja osoittaisi 30 miljoonaa euroa Pohjois-Suomeen. Toimenpidekokonaisuudella luotaisiin Venäjän sodankäynnin seurauksista kärsiville itärajan maakunnille kasvunäkymiä ja aloitettaisiin niin sanotun Pohjoisen ohjelman toteuttaminen. Rahoitus saadaan perumalla Turun tunnin junaan kaavailtu 400 miljoonan euron pääomitus. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

10. Liikenne- ja viestintäverkot

Suomalaisen väyläpolitiikan kannalta suuri haaste on ollut sen poukkoilevuus. Voimassa olevassa Liikenne 12-suunnitelmassa on pyrkimyksenä ollut tehdä väyläpolitiikasta pitkäjänteisempi ja ennustettavampi sekä turvata suomalaisten väylien kehittämiseen, kunnossapitoon ja korjaamiseen riittävä rahoitus. Valitettavasti hallitus ohjelmassaan vesitti Liikenne 12-suunnitelman toteuttamisen. 

Huonokuntoisten liikenneväylien (tiestö, radat ja satamat) korjausvelkaa hallitus on hoitamassa alentamalla perusväylänpidon menokehystä, jota se yrittää paikata valtion omaisuudesta saatavilla myyntituloilla. Kertaluonteinen panostus vaalikauden aikana olisi yhteensä 520 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta perusväylänpidon kokonaisrahoitus on jäämässä vuosien 2019—2023 rahoitustasosta laskujemme mukaan noin 110 miljoonalla eurolla. Se on myös huomattavasti vähemmän kuin valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on kirjattu. 

Parhaimmillaankin huonokuntoisten väylien korjaaminen jatkuu tempoilevana. Hallitus on kahtena ensimmäisenä varainhoitovuotenaan käyttänyt 520 miljoonan euron erillisrahoituksen huonokuntoisten väylien korjaamiseen miltei kokonaan. Raha on määrä käyttää kokonaan tiestön päällystämisiin kohteena vilkasliikenteisimmät väylät. Niin sanottu alempiasteinen tieverkko, joka on tärkeä elinkeinoelämän kuljetuksille ja huoltovarmuudelle, annetaan rapistua. 

Lisärahoituksesta huolimatta korjausvelka pysyy samana kuluvana vuonna. Ensi vuonna se kasvaa noin 100 miljoonalla eurolla. Ja vaalikauden kahdelle viimeiselle vuodelle lisärahoitusta ei olisi enää lainkaan, jolloin tiestön korjausvelka kääntyisi voimakkaaseen kasvuun. Väyläviraston arvion mukaan vuoden 2027 lopulla tiestön korjausvelka olisi 3,1 miljardia euroa, joka on 500 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen aloittaessa. 

Keskusta tähdentää, että hallituksen investointiohjelmansa kautta päättämät ja käynnistämät väylien investointi- ja kehittämishankkeet tulevat lisäämään automaattisesti perusväylänpidon rahoitustarvetta, koska uusien huollettavien väylien määrä tulee kasvamaan. Hallitus ei ole varautunut tähän millään tavalla julkisen talouden suunnitelmassaan. Päinvastoin perusväylän rahoituskehys laskee.  

Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen väyläpolitiikan perintö seuraavalle hallituskaudelle tulee olemaan karmea: väylärahoituksen leikatut kehykset sekä huimaan kasvuun kääntynyt korjausvelka. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Yksityisteiden rahoitustaso turvattava  

Suomessa on yksityisteitä noin 370 000 kilometriä. Niiden varsilla on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilayritystä, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä sekä suuri määrä metsätilojen palstoja.  

Orpon hallitus on jo leikannut yksityistieavustuksia. Nyt avustuksia ehdotetaan leikattavaksi entisestään, jolloin vuonna 2025 määräraha on enää 6,2 miljoonaa euroa. Edellisen hallituksen päättämänä vuonna 2023 yksityisteiden valtionavustus oli vielä 25 miljoonaa euroa puuhuollon turvaamiseksi. 

Tarve panostaa yksityisteihin ei ole hävinnyt mihinkään. Sen sijaan hallitus on määrätietoisesti heikentämässä huoltovarmuuden kannalta kriittistä infrastruktuuria ja maksattamassa tiekuntien osakkailla valtiovallan keskeistä velvollisuutta vahvistaa ja ylläpitää koko Suomen huolto- ja toimintavarmuudelle tärkeitä yksityisteitä. 

Venäjän vastaisten pakotteiden ja vastapakotteiden vuoksi on entistäkin tärkeämpää huolehtia toimivista kuljetusyhteyksistä. Esimerkiksi maa- ja metsäteollisuuden tarvitsemat raaka-aineet sijaitsevat usein yksityisteiden varsilla. Suomalaisen metsäteollisuuden haastava tilanne huomioiden tarve jatkuu tulevaisuudessakin vähintään yhtä suurena. 

Keskusta osoittaa yksityistieavustuksiin 1,8 miljoonaa euroa enemmän hallitukseen nähden. 

Liikenneturvallisuutta parannettava kävelyä ja pyöräilyä edistämällä 

Kunnille on myönnetty hakemuksesta valtionavustusta kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin ja muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin. Kunnat ovat olleet aktiivisia käyttämään tukea. 

Hallitus esittää ensi vuodelle 0,5 miljoonan euron rahoitusleikkausta, vaikka hallitus on ohjelmassaan sitoutunut liikkumisen edistämiseen. 

Hallitus on kuitenkin leikannut jo tästäkin, ja vaarana on, että rahoitus jo lähes puolittuu vuodelle 2025. Näin ollen määräraha olisi enää 1,8 miljoonaa euroa. 

Keskusta esittääkin ihmisten turvallisen liikkumisen takaamiseksi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen 1 miljoonan euron lisäystä hallituksen esityksen päälle. Kevyen liikenteen väylät ovat tärkeä osa turvallista arkea ja kestävän liikkumisen edistämistä. 

Toinen ongelma on ollut, että kevyen liikenteen väylien rakentamistukea on voitu myöntää vain kunnan omistamille liikenneväylille. Suomessa on kuitenkin paljon erityisesti maaseutumaisia kuntia, jotka sijaitsevat valtion omistaman tieverkon varrella. Tällaisille alueille ei ole voitu tukea myöntää, vaikka liikenneturvallisuuden parantaminen sekä liikkumismahdollisuuksien edistäminen sitä vaatisi. Myös näille pitäisi pystyä myöntämään tukea.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Hallitus on nimennyt hallitusohjelmassaan sekä kehys- ja talousarvioesityksissään uusia investointi- ja kehittämishankkeita sekä hankkeita, joiden suunnittelua on kiirehdittävä. Päätökset investointiohjelman ja normaalin kehysbudjetoinnin kautta toteutettavista ovat lähes kokonaan tehty.  

Suurin investointihanke on tehdyssä selvityksessä kaikin puolin hukkainvestoinniksi todettu Turun tunnin juna, jota hallitus on pääomittamassa 400 miljoonalla eurolla. Kuuden osakaskunnan osuus olisi kutakuinkin samansuuruinen. Lisäksi hankeyhtiö ottaisi 500 miljoonan euron lainan. EU ei myöntänyt hankkeelle lainkaan rahoitusta. Osakaskunnat ovat pitänet maksuosuuksiaan liian suurena.  

Keskustan mielestä pitkäjänteisen väyläpolitiikan kannalta on erittäin ongelmallista käynnistää laskevan rahoituskehyksen ja nousevien kustannusten olosuhteissa näin suuressa määrin uusia ja suuria investointihankkeita, joiden loppurahoitusta ei voida pitää miltään osin varmistettuna. Investointiohjelman kautta päätetyt yhteensä noin kolmen miljardin euron väylähankkeet rahoitetaan pääosin valtion omaisuuden myyntituloilla normaalin budjettirahoituksen jäädessä hyvin pieneksi. Hallitus on siten kasaamassa seuraaville hallituksille väyläverkon kehittämishankkeiden rahoitusongelman. 

Tässä tilanteessa on suorastaan jopa vastuutonta laittaa huomattavia summia rahaa asiantuntija-arvioissa hukkainvestoinniksi luokiteltuun Turun tunnin junaan (nykyisin Länsirata), kun samalla rahalla olisi ollut kansantaloudellisesti huomattavasti hyödyllisempää hoitaa väylien korjausvelkaa koko Suomessa. Turun tunnin junan kohdalla on myös syytä huomata, että hallitus edistää ja on rahoittamassa vasta uusien raiteiden rakentamista Turku-Salo- ja Lohja-Espoo-väleille. Hallitus ei ole aikeissa edistää lainkaan hankkeen kalleinta osuutta (1,9 mrd. euroa) Salo-Lohja-oikorataa, joka vasta tekisi hankkeesta Turun tunnin junan. 

Keskusta kiinnittää vakavaa huomiota uusien kehittämishankkeiden kohdentumiseen vain eteläisen Suomen suurille kaupunkialueille sekä läntiseen Suomeen. Koko laajalle ja huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta entistäkin tärkeämmälle itäiselle Suomelle hallituksella on ollut osoittaa vain yksi tiehanke Pohjois-Savoon, yksi tiehanke Kaakkois-Suomeen, yksi siltahanke Pohjois-Karjalaan, yksi ratahanke Etelä-Karjalaan ja suunnitteluraha pitkälle Savonradalle. Hallitus ei ole edistämässä ulkomaankaupan ja huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä vaihtoehtoisia reittejä, jos laivaliikenne Itämerellä häiriintyy tai katkeaa kokonaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

20. Liikenteen ja viestinnän palvelut

Varustamotuki kohdistettava vain varsinaiseen merenkulkuun liittyvään työhön  

Keskusta esittää varustamotuen leikkaamista viihdepalveluiden osalta, koska kyseinen tuki vääristää kilpailua, koska manner-Suomen hotelli- ja ravintola-ala ei vastaavaa tukea saa. Tuki säilytettäisiin varsinaisen merenkulkuun liittyvien tehtävien osalta. 

Valtiovarainministeriön menokartoituksen mukaan säästö olisi 30 miljoonaa euroa, jos tuki kohdistettaisiin vain varsinaiseen merenkulkuun liittyvään työhön. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Kokoomuksen ja Perussuomalaisten hallitus lakkautti kuluvana vuonna valtakunnallisen laajakaistaohjelman. Päätös oli täysin järjetön ajassa, jossa toimiva netti on yksi arjen perusturvaa luova palvelu ja digitalisaation vauhti yhteiskunnassa vain kiihtyy. Päätös tehtiin samaan aikaan, kun 3G-verkkoa alettiin ajaa alas uudemman sukupolven verkkojen tieltä. 

Hallitus siis käytännössä päätti lakkauttaa kuluvalle vuodelle laajakaistarakentamisen valtiontuen ja poistaa sitä koskevan avustusmomentin talousarvioesityksestä, jolloin määrärahoitusta on mahdotonta esittää jatkossa. 

Keskustan mielestä hallitus on toiminut räikeästi omaa ohjelmaansa vastaan. Se tehtiin ennen kuin hallitus oli teettänyt arvion tekeillä olevan selvityksen pohjalta. Lisäksi hallitus on ohjelmansa mukaan edistämässä julkisten palveluiden digitalisaatiota. Käynnissä olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa on paljon laskettu digitalisaation varaan. Myös viranomaisviestintää ollaan digitalisoimassa. 

Keskusta muistuttaa, että 3G-verkkoa on ajettu alas uuden rakenteilla olevan 5G-verkon vaatimien taajuuksien tieltä. Tämän myötä ihmisten päätelaitteet ja puhelimet lakkaavat toimimasta ilman, että hallitus osoittaisi minkäänlaista kiinnostusta paitsi edistää toimivien laajakaistayhteyksien ulottamista yhä useamman saataville niin myös turvata laajakaistayhteydet heille, joiden päätelaitteet ovat lakanneet toimimasta 3G-verkon lakkauttamisen myötä. Tuen jatkaminen on olennaista myös ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta. 

Hallitusohjelmaan kirjattu laajakaistaselvitys valmistui maaliskuussa 2024. Jälkiarvioinnin perusteella aiemmat vuosina 2010—2023 käytössä olleet tukiohjelmat olivat onnistuneita. Selvityksessä myös todetaan, että tukiohjelmien ei ole katsottu häiritsevän markkinaehtoista rakentamista. Tuet on onnistuttu kohdistamaan alueille, joille verkot eivät olisi markkinaehtoisesti rakentuneet. Selvityksessä sanotan suoraan, että kaikista harvimmin asutuilla seuduilla ei tietoliikenneverkkoja nouse markkinaehtoisesti. Yhteiskunnallisesti katsottuna ne ovat kuitenkin erittäin tärkeitä muun muassa matkailijoille, mökkeilijöille, Suomen turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. 

Toisin kuin liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa 13.3.2024 luvattiin, ei julkisuuteen ole lausuttu mitään, mihin johtopäätökseen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen johtamassa yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmässä 15.3.2024 päädyttiin selvityksen pohjalta. Sen sijaan pitkin vuotta on saatu viestejä eri puolilta Suomea toimimattomista puhelinverkoista ja tietoliikenneyhteyksistä. Ihmiset ovat muun muassa joutuneet kiipeämään talojensa katolle puhumaan puhelimessa. Hädän sattuessa hätäkeskuksiin ei ole saatu puhelinyhteyttä. Tästä huolimatta vastuuministeri on kuitannut asian lyhyesti, että Suomessa olisi kaikki hyvin. 

Keskustalle tällainen linja ei käy. Ei ole oikein, että asuinpaikan perusteella murennetaan tavallisten ihmisten arjen toimivuutta. Palauttaisimme laajakaistatuen takaisin ja varaamme vaihtoehtobudjetissa tähän 5 miljoonaa euroa. 

Saman aikaisesti Orpon hallitus päätti stopata junakuuluvuutta parantavan hankkeen, jonka edellinen hallitus oli saattanut alulle. Kaikki junassa töitä tehneet tietävät, että netin toimivuudessa on paljon parantamisen varaa. Puhelutkaan eivät toimi katkeamatta. Tämän ongelman hallitus on sysännyt VR:n vastuulle, vaikka ongelma liittyy toimimattomiin laajakaistaverkkoihin eikä verkkoyhteyksien rakentaminen ole VR:n vastuulla. 

Keskusta esittääkin 5 miljoonan euron lisämäärärahaa junakuuluvuuden parantamiseen. Olemme pendelöijien ja julkisen liikenteen toimivuuden puolella. 

Kuuluvuusongelmat ovat siis vain pahentuneet hallituksen linjan myötä. Valtakunnallisessa laajakaistaselvityksessä sanotaan suoraan, että kaikista harvimmin asutuilla alueilla verkkoja ei todennäköisesti rakennu markkinaehtoisesti, vaan niiden rakentamiseksi tarvitaan lisätoimia. Tasa-arvoiset mahdollisuudet viestiä ja käyttää digitaalisia palveluita eivät näytä olevan hallitukselle tärkeitä. Siksi Suomi tarvitsee jatkossakin valtakunnallisen laajakaistaohjelman. 

Keskusta kohdistaisi valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen yhteensä 10 000 000 euroa, josta 5 miljoonaa euroa toimivien laajakaistayhteyksien rakentamiseen ja 5 miljoonaa euroa junakuuluvuuden parantamiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Julkisen talouden tervehdyttäminen edellyttää työmarkkinoiden uudistamisen sekä sopeuttamisen lisäksi myös talouskasvun edellytysten vahvistamista. Keskustan ajattelussa talouskasvu ei tarkoita luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä, vaan kasvu on kestävää ja vihreisiin teknologioihin pohjautuvaa luonnon kantokyvyn huomioivaa kasvua. 

Keskusta tukee hallituksen linjaa kasvattaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksia määrätietoisesti edellisellä vaalikaudella parlamentaarisesti eduskuntapuolueiden kesken sovitun mukaisesti. Samoin hallituksen linja luvituksen sujuvoittamisesta on oikea. TKI-toiminnan vaikuttavuutta tulee lisätä, ja tukien on kohdistuttava laajasti koko Suomeen. Tämä edellyttää, että yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on tiivistä kaikkialla Suomessa. T&K-toimintaan satsaaminen yksinään ei kuitenkaan riitä, jollei hallitus samanaikaisesti varmista sitä, että osaavaa työvoimaa on saatavilla.  

Inhimillisen pääoman kasvattamisen lisäksi Suomen on lisättävä yritteliäisyyttä kaiken ikäisten keskuudessa. Keskusta vaatii parannusta yrittäjyyden aloittamiseen pienten lasten kanssa ja hallitukselta tukitoimenpiteitä lapsiperheellisille yrittäjille. 

Suomessa on tehtävä tuottavuusloikka tekemällä maastamme tekoälyn hyödyntämisen ja soveltamisen suurmaa. Tavoitteena on näyttää muulle maailmalle mallia tekoälyn eettisessä hyödyntämisessä. 

Työelämässä on varmistettava, että esimiehille ja johtajille on tarjolla koulutusta kansainvälisistä työyhteisöistä ja että suomalaisilla työpaikoilla ja yhteiskunnassa ei ole rasismia. 

Biokaasutuotantoa vauhditettava 

Hallitusohjelmassa luvataan edistää biokaasutuotannon kehittämistä ja käynnistämistä sekä biokaasun monipuolista käyttöä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan samanaikaisesti toimia sekä biokaasun tuotannon että käytön edistämiseen. Vuoden 2025 talousarvio ei tuo parannusta biokaasuntuotannon kannustimiin.  

Hallituksen on olennaista varmistaa, että talousarvioon varatuilla määrärahoilla saadaan todella toteutettua uusia biokaasulaitos- ja kierrätyslannoitetuotantoinvestointeja Suomeen. Keskusta on peräänkuuluttanut biokaasuntuotannon ja käytön tarkastelua kokonaisuutena. 

Biokaasutuotantoa on vauhditettava ja varmistettava, että sähköverkot mahdollistavat hajautetun uusiutuvan energiantuotannon koko maassa. 

Alueiden elinkeinoelämän erityispiirteet huomioitava 

Hallituksen tulee perua tukialuekartan muutos ja rakentaa kestävämpi malli aluetukien jakoon. Suomen tulee vaikuttaa Euroopan unionissa tavalla, joka lopettaa tukialuekartan nollasummapelin ja tunnustaa alueiden erityispiirteet väestökehityksen, elinkeinoelämän tarpeiden ja rakennemuutoksen osalta. 

Nyt hallitus poistaa tukialueesta II seuraavat kunnat: Alavus, Kuortane, Ähtäri, Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Vimpeli, Hartola, Heinola, Sysmä, Padasjoki ja Juupajoki. Nämä kunnat ovat lisätty II tukialueeseen vuonna 2022. Hallituksen poukkoileva linja ei mahdollista yrityksille ja haasteellisessa ympäristössä toimiville kunnille pitkäjänteistä elinkeinotoiminnan näkymää ja siten heikentää alueiden mahdollisuuksia entisestään. 

Kunnianhimoa luvituksen vauhdittamiseen 

Tehdään luvituksesta Suomen kilpailukykytekijä asettamalla tavoitteeksi, että Suomessa on Euroopan nopein luvitusprosessi vuoteen 2027 mennessä (takuuajat käsittelyille ja yhden luukun palvelumalli). Käynnistetään suursiivous hallinnon tehostamiseksi ja turhan sääntelyn purkamiseksi. 

Kasvualoille tarvitaan tiekartat 

Tehdään parlamentaarisesti kasvualojen pitkän tähtäimen tiekartat, jotta kasvualojen ekosysteemien toimijat voivat luottaa julkiseen taustatukeen ja yli vaalikausien ulottuvaan tahtotilaan alojen vauhdittamiseksi. Yrityskehittämistä on vaivannut vaalikausittain vaihtuva ohjelmatyö ja samalla jo toimivaksi havaittujen yhteisöjen hajoaminen sekä työn valuminen hukkaan. 

Laaditaan kunnianhimoinen matkailualan kasvustrategia. Tavoitteeksi asetettava matkailun tuplaaminen v. 2030 mennessä ja matkustustaseen saaminen tasapainoon, jolloin matkailusta tulisi tuloja Suomeen saman verran kuin mitä suomalaiset vievät matkailueuroja maailmalle. Suomen matkustustaseen alijäämä oli 1,6 miljardia euroa vuonna 2023. 

Keskusta ei hyväksy leikkausta matkailun edistämiseen rahoitukseen Business Finlandin toimintamenoihin, koska tämä haittaisi yhden kasvualamme näkymää. Emme hyväksy myöskään alennetun ALV-kannan korotusta. Matkailun vahvistaminen tuo alueelle ja ihmisille laaja-alaisesti tuloja, myös sivutuloja. Matkailualan kokonaisuuksia voitaisiin myös paketoida laajemmiksi tuotteiksi. 

Käynnistetään puurakentamisen ja erityisesti hirsirakentamisen kasvuohjelma, koska näin autetaan samalla pienentämään päästöjä ja saadaan kasvavaa vientiteollisuutta Suomeen. Samalla myös rakentaminen kotimarkkinoilla saadaan elpymään kasvuun.  

Toteutetaan luovien alojen tiekarttaa ja vaikutetaan EU:ssa järkevään sääntelyyn, jotta myös pienet eurooppalaiset yritykset pärjäävät markkinoilla kilpailussa isoja monikansallisia yrityksiä vastaan, mm. luovat alat, some- ja digijätit. 

Harmaa talous 

Orpon hallitus heräsi harmaan talouden torjuntaan vasta kesken vaalikauden. Työ- ja elinkeinoministeriöön on asetettu työryhmä torjuntaohjelman päivittämiseksi, mutta se antaa vielä odotuttaa itseään. On huolestuttavaa, että tämä työ on viivästynyt. Keskusta esittää harmaan talouden torjuntaohjelman jatkamista edelleen. Silloin on tärkeää osoittaa vastuuviranomaisille riittävät voimavarat, jotta vilpintekijät saadaan kiinni ja heiltä perittyä takaisin rikollisella toiminnalla saatu hyöty. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

01. Hallinto

Matkailun edistäminen koko Suomessa kannattaa. 

Matkailu on ala, joka pitäisi saada koko Suomessa kasvuun merenrannoilta järviseudulle, Lappia unohtamatta. Keskusta ei hyväksy hallituksen esitykseen sisältyvää Visit Finlandin matkailun edistämisrahoituksen leikkausta, vaan osoittaa tähän vaihtoehdossaan 2 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

20. Uudistuminen ja vähähiilisyys

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta kasvun kannattelijaksi 

Toimeenpannaan määrätietoisesti TKI-satsausten lisäämisiä. Kohdistetaan niitä tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäksi myös innovaatioihin, jotta kehitystyön tuloksia saadaan konkretisoitua kasvuksi kaupallistamalla.  

Suunnataan T&K-rahoituksesta nykyistä merkittävämpi osa pienillä ja keskisuurille yrityksille. Tuodaan starttirahoitus osaksi korkeakouluyhteisöjen toimintaa. Vahvistetaan elinvoimakeskusten roolia pk-yritysten kasvun mahdollistamisessa. 

T&K-satsauksia suunnataan murrosteknologioiden soveltamiseen eri aloille, kuten vety, uusiutuvat energialähteet ja kiertotalous, kvantti, bioteknologia, tekoälyn hyödyntäminen ja avaruus. Varataan rahoitusta demojen ja pilottien tukemiseen. 

Kohdistetaan T&K-rahoitusta maamme sosiaali- ja terveyshaasteiden ratkaisemiseen kustannustehokkaasti tutkimuksen ja kehityksen avulla hyvinvointialueilla ja varmistetaan ratkaisujen käyttöönotto ympäri Suomen. 

Julkisissa hankinnoissa tulee nykyistä vahvemmin huomioida tutkimuksen-, tuotekehityksen- ja innovaatioiden edistäminen. Suomessa julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja kymmenillä miljardeilla euroilla, joten on merkittävä kysymys, että millaista hankintapolitiikka näissä harjoitetaan.  

Innovaatioita hyödyntämällä julkinen sektori voi tuottaa kansalaisille parempia palveluja pienemmillä kustannuksilla. Siten myös palveluiden ja tuotteiden toimittajilta tulee vaatia nykyistä enemmän uusia innovaatioita. Parhaimmillaan julkinen sektori voi olla mukana luomassa uusia markkinoita tukemalla innovaatioiden syntymistä tarjoamalla kehitysympäristön ja toimimalla ratkaisun ensiostajana. 

Business Finlandin päätös Innovaatioseteli ja Group Explorer -rahoituspalvelujen hakujen sulkemisesta on tuntuva heikennys etenkin pk-yritysten mahdollisuuksiin käynnistää innovaatiotoimintaa. Päätöksellä varaudutaan Business Finlandin rahoitusvaltuuden painopisteen muutokseen vuoden 2025 alusta. Keskusta ei pidä järkevänä pk-yritysten TKI-työn unohtamista. TKI-panostukset tulisi mahdollistaa kaiken kokoisille yrityksille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

30. Työllisyys ja yrittäjyys

Alueellisella kuljetustuella alennetaan harvaan asutuilla alueilla toimivien pk-yritysten jalostamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia rahtikustannuksia. Näin parannetaan yritystoiminnan edellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä. Tukea myönnetään valtaosin pitkien matkojen Itä- ja Pohjois-Suomessa. 

Keskusta ei hyväksy alueellisen kuljetustuen leikkaamista, koska tämä vaikeuttaisi pitkien etäisyyksien maassa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä kasvattamalla kuljetuskustannuksia. 

Keskusta kohdentaisi tukeen 1 miljoonan euron lisäyksen, jolla tuki säilytetään vuoden 2024 tasolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Neuvolat, perhekeskukset, terveysasemat, hoivakodit, vuodeosastot ja muut suomalaisille tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisille tärkeitä arjen turvaa tuovia lähipalveluita. Keskusta puolustaa ihmisten oikeutta niihin, ja haluaa pelastaa palvelut. 

On tärkeää, että palveluja hoitavat yhdessä niin julkinen puoli kuin etenkin pienet ja keskisuuret hoito- ja hoiva-alan yritykset ja järjestöt. Lopulta vastuu tasa-arvoisista palveluista on maan hallituksella.  

Hyvinvointialueilla onkin odotettu hallitukselta konkreettisia tekoja, jotka auttaisivat alueita selviytymään tiukasta taloustilanteesta, jotta palveluita päästään kehittämään. Näitä tekoja ei näytä tulevan. Sen sijaan hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta. Rahoituksen leikkaus johtaa hyvinvointialueilla kurjistumisen kierteeseen, kun hyvinvointialueet joutuvat lakkauttamaan toimipisteitä, rajoittamaan palveluihin pääsyä ja vähentämään arvokasta henkilökuntaa. 

Tämän myötä hoitoon pääsyä joutuu odottamaan entistä kauemmin, kun hoitojonot pitenevät ja hoitoon pääsyn määräaikoja pidennetään. Monen ihmisen sairaudet pahenevat ja hoidot tulevat kalliimmaksi. Kun hoitoon ei pääse ajoissa ja ongelmat vaikeutuvat odotteluaikana, erikoistason palveluiden tarve kasvaa.  

Palveluihin pääsy myös hankaloituu, kun lähipalveluja lakkautetaan nopeiden säästöjen aikaansaamisen toivossa ja ihmisten matkat palvelupisteisiin pitenevät. Osa apua tarvitsevista ei pitenevien matkojen vuoksi hakeudu riittävän ajoissa hoitoon, jolloin ongelmat vaikeutuvat ja niiden hoito on entistä kalliimpaa. Osa vaivoista jää hoitamatta kokonaan. Hoitoon pääsy viivästyy myös, kun päivystyksiä lakkautetaan ja akuuteissa tilanteissa potilaiden matkat pitenevät. 

Samoin palveluiden tuotantotapojen uudistaminen vaikeutuu, kun investointeihin ei ole mahdollista varata riittävää rahoitusta. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden ja liikkuvien palveluiden käyttöönotto vaatii merkittäviä alkuinvestointeja. Niillä olisi kuitenkin mahdollista sekä uudistaa että parantaa palveluja ja viedä palvelut lähemmäksi ihmistä ajasta ja paikasta riippumattomasti käytettäviksi. Näin voisi syntyä myös merkittäviä säästöjä pidemmällä aikavälillä. 

Keskustalle tämä hallituksen kurjistava sotelinja ei käy. Keskusta on esittänyt hallitukselle vaalikauden alusta lähtien lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joilla turvattaisiin hyvinvointialueiden riittävä rahoitus, vastattaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäpulaan sekä annettaisiin hyvinvointialueiden työntekijöille ja luottamushenkilöille työrauha ja edellytykset uudistaa palveluita. Ehdotuksillemme on tullut vastakaikua myös hyvinvointialueilta. Hallituksen leikkaus- ja keskittämispolitiikalle on vaihtoehto. 

Siirrytään Suomessa perhelääkärimalliin — tehdään omalääkäreistä totta 

Otetaan käyttöön omalääkärit ja -hoitajat. Omalääkärille pääsee nopeasti, hoitoon saadaan jatkuvuutta ja ihminen tietää, kuka lääkäri häntä hoitaa silloin, kun lääkäriä tarvitaan. Siksi hyvinvointialueiden lääkärien pitäisi pääosin olla virkasuhteessa. 

Keskustan tavoitteena on, että jokainen suomainen voi valita oman perhelääkärinsä seuraavan aluevaltuustokauden aikana. Kela-korvausten lisäämiseen varatut rahat on käytettävä perhelääkärijärjestelmän käyttöönottamiseen valtakunnallisesti. 

Kevennetään sääntelyä  Helpotetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sääntelyä. Se tuo taloudellista liikkumatilaa hyvinvointialueille. Annetaan alueille samalla lisää päätösvaltaa esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelujen hoitamiseen. 

Parannetaan perusterveydenhuoltoa Laitetaan yksityisten terveysjättien tukemisen rahat julkisen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon parantamiseen. Näin voidaan lyhentää hoitojonoja ja helpottaa päivystysten ruuhkia.  

Valjastetaan eläkerahaa kiihdyttämään kansantalouden kasvua Suomessa vahvistamalla niiden edellytyksiä sijoittaa kasvuvaiheen yrityksiin.  

Tällä hetkellä suomalaiset eläkeyhtiöt ovat niin isoja toimijoita, että suomalaiset kasvuyritykset ovat liian pieniä sijoituskohteiksi. Pääomien kohdistamiseksi edes hieman nykyistä suuremmalla painolla suomalaisten start up-yritysten ja muiden kasvuyritysten tueksi tulee etsiä toimivat välineet yhdessä eläkeyhtiöiden kanssa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Keskusta esittää, että kansankunnan pitkäjänteisen vaurastumisen kiihdyttämiseksi toteutetaan sijoitustili, jollainen avataan jokaiselle syntyvälle lapselle ja jonne valtio kanavoi alkupääoman. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma: 

Yleistä asumistukea uudistettava 

Yleinen asumistuki kaipaa kokonaisuudistamisesta, jossa tukimenoja lasketaan huomioiden tukea eniten tarvitsevat pienituloisimmat. Tällä Keskusta hakisi 125 miljoonan euron lisävähennyksen tukeen. Lisäksi Keskusta siirtäisi kuntaryhmän I kuntaryhmän II tasolle, jolla saataisiin aikaan 36 miljoonan euron säästöt. Keskusta ei kohdistaisi leikkausta lapsiperheiden asumistukeen. 

Eläkkeensaajien asumistukea uudistettava 

Eläkkeensaajien asumistuen uudistaminen varakkaimpien eläkeläisten osalta sekä yleinen tasoleikkaus 75 miljoonaa euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

30. Sairausvakuutus

Useimmat korkeita lääkekustannuksia maksavat ja lääkekaton saavuttavat henkilöt joutuvat käyttämään runsaasti myös erilaisia terveyspalveluja. Siten hallituksen päätös korottaa terveydenhuollon asiakasmaksuja osuu samoihin ihmisiin. Moni pienituloinen pitkäaikaissairas ihminen on joutunut tinkimään jo nyt kustannusten noustessa lääkkeiden ostamisesta. Osa paljon lääkkeitä käyttävistä voi joutua valitsemaan lääkkeiden ostamisen ja muiden välttämättömien hankintojen tai laskujen maksun välillä, kun hallitus vielä samanaikaisesti nostaa lääkkeiden arvonlisäverotusta. Keskusta ei korottaisi lääkkeiden alennettua arvonlisäverokantaa. 

Keskustan tavoitteena on, että jokainen suomainen voi valita oman perhelääkärinsä seuraavan aluevaltuustokauden aikana. Kela-korvausten lisäämiseen varatut rahat on käytettävä perhelääkärijärjestelmän käyttöönottamiseen valtakunnallisesti. 

Keskusta paheksuu hallituspuolueiden tapaa suunnata rahoitusta yksityisille lääkärikeskuksille nostamalla näiden Kela-korvauksia sen sijaan, että se vahvistaisi hyvinvointialueiden rahoitusta. Tämä on tietoinen arvovalinta suosia yksityistä palvelutuotantoa julkisen palvelutuotannon kustannuksella. Toisin kuin hallitus suunnitteli käyvän, hoitojonot eivät ole helpottaneet eivätkä yksityiskäynnit lisääntyneet. Kohonneesta korvauksesta huolimatta kaikilla ei ole varaa yksityislääkäriin. 

Lisätään Kela-korvauksien vaikuttavuutta kohdennetusti  

Keskusta toteuttaisi yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukseen rakenteellisen muutoksen siten, että olemassa oleva rahoitus kohdennettaisiin hammashoitoon, naistentauteihin ja hedelmöityshoitoihin, joiden korvaustaso nousisi ja muut palvelut poistuisivat Kela-korvattavuuden piiristä. 

Vähennetään taksirallia ja pidetään palvelut lähellä  

Keskusta siirtäisi Kelan matkakorvaukset hyvinvointialueille. Kontrolloimaton taksiralli käy kalliiksi. On kaikin tavoin parempi pitää palvelut ihmisten lähellä kuin kuljettaa heitä pahimmillaan satojen kilometrien päähän hoitoon. 

Apteekkiverkosto turvattava 

Hallitusohjelmassa on sovittu apteekkisääntelyn uudistamisesta vastuullisesti ja asteittain turvaten laadukkaat ja turvallisesta apteekkipalvelut koko Suomessa. Apteekkiverkosto on tällä hetkellä Suomessa varsin kattava. Keskusta on huolissaan hallituksen tavasta tuoda eduskuntaan apteekkisääntelyä koskevia erillisiä esityksiä, jolloin kokonaisvaikutukset uhkaavat jäädä arvioimatta ja kattavan apteekkiverkoston säilyminen voi vaarantua.  

Apteekkitalouteen tehdyt leikkaukset ovat johtamassa siihen, että osa apteekeista ei pysty suorittamaan niille lainsäädännössä säädettyjä velvollisuuksia. Toimiva apteekkijärjestelmä ja lääkkeiden saatavuus on turvattava myös jatkossa koko Suomessa, myös harvaan asutuilla alueilla niin normaalitilanteissa kuin mahdollisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Hallituksen apteekkeihin kohdistamista leikkauksista ja apteekkitoimintaa koskevista säädösmuutoksista tulisi tehdä kokonaisvaikutusten arviointi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

40. Eläkkeet

Suomessa on onnistuneesti päätetty eläkeiän nostamisesta, mutta joitain varhaisen eläköitymisen mahdollisuuksia on yhä jäljellä. Ensinnäkin työkyvyttömyyseläkepäätöstä tehtäessä 60 vuotta täyttäneiden yksityisen sektorin työntekijöiden työkykyä arvioidaan nuorempia ikäryhmiä lievemmin ehdoin. 

Poistamalla ikääntyneitä koskevat työkyvyttömyyseläkkeen erityissäännökset voitaisiin työllisyyttä kasvattaa noin 2 800 hengellä valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen mukaan. Keskusta esittää vaihtoehtobudjetissaan tätä, mikä vahvistaa julkista taloutta vajaalla 80 miljoonalla eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma: 

90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Keskusta kantaa huolta myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin kohdistuvista isoista leikkauksista, jotka tulevat heijastumaan hyvinvointialueille palvelutarpeen kasvuna järjestöjen joutuessa lakkauttamaan tai karsimaan palveluita. 

Keskusta kohtuullistaisi tätä vaikeaa leikkausta ja kohdentaisi järjestöille 15 miljoonaa euroa lisää rahoitusta vuonna 2025. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Hallitus ei ole huomioinut, mikä vaikutus julkiseen velkaantumiseen on ollut sillä, että rakennusala on vajonnut lamaan. Keskusta esittää, että rakennusalaa lähdetään elvyttämään korkotukilainoituksella. 

Kymmenen vuoden korkotukilainoituksella eli niin sanotulla välimallilla aloitettiin vuosina 2009—2010 yhteensä 7 400 uuden vuokra-asunnon rakentaminen. Uudistetaan tämä ratkaisu rakentamisen nopeaksi elvyttämiseksi.  

Välimallin vuokra-asuntoja ryhtyivät rakentamaan muun muassa työeläke- ja vakuutusyhtiöt, jotka eivät investoi perinteiseen ARA-tuotantoon. Lisäksi välimalli edisti asuntoihin sijoittavien kiinteistörahastojen perustamista ja laajentumista. Malli antoi mahdollisuuden rakentaa valtion tuella vuokra-asuntoja ilman vuokraan ja asukasvalintaa liittyviä rajoituksia. 

ARA-välimallin avulla vuosina 2009—2010 saatiin 7 400 asuntoa liikkeelle. Tämän vaikutus julkisen talouteen voisi olla noin 500—600 miljoonaa euroa veroina ja veronkaltaisina tuloina, kun arvioidaan, että 45 m2 keskikoolla rakentuisi 330 000 asuinneliötä. Tämän mittaluokan rakentamisinvestointi olisi noin 1,3 miljardia euroa. Siitä veroina ja muina maksuina palautuisi julkiselle sektorille 40—46 prosenttia. Rakentaminen ollessa miljardi euroa, tuottaa tämä noin 10 000 henkilötyövuoden verran työpaikkoja rakennusalalle. 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) tasapuoliseksi kehittämiseksi on tarpeen uudelleen tarkastella valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä. Keskusta esittää, että otetaan käyttöön seutukuntakohtaiset kasvusopimukset korvaamaan ainoastaan muutamien kaupunkiseutujen kanssa tehtävät MAL-sopimukset. Silloin valtio osallistuisi tasapuolisemmin koko Suomen kehittämiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraavat lausumat: 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Talouden tasapainotus maltillisilla, kestävillä ja inhimillisillä verosopeutuksilla - Keskusta sanoo ei hallituksen arvaamattomalle tavallisten ihmisten himoverotuslinjalle 

Vuosi sitten talousarviota laadittaessa Orpon-Purran hallitus julisti, ettei sen tarvitse tehdä suurta verosopeutusta osana julkisen talouden tasapainottamista. Sen sijaan hallitus piti tärkeänä jopa alentaa oluen verotusta ja keventää suurituloisimpien tuloverotusta. 

Nuo puheet eivät vanhentuneet arvokkaasti. Kului muutama kuukausi ja valtiovarainministeri joutui syömään sanansa, ettei veropolitiikalla vaikutettaisi negatiivisesti taloudelliseen toimeliaisuuteen. Suomalaisille annettu kuva on synkkä, eivätkä kotitaloudet ole uskaltaneet kuluttaa. Toimet talouskasvun eteen ovat jääneet miljardisaksien viuhuessa sivuun. 

Hallitus siis etsi kesken budjettivuoden kolmen miljardin euron säästöt, joissa osa verojen kiristyksistä astui jopa kesken vuoden voimaan. Moni yrittäjä ja suomalainen pöyristyi: tätäkö on kokoomuksen ja perussuomalaisten talouspolitiikka?  

Hallituksen paniikkinappulan painaminen onkin vienyt Orpon hallituksen kansan verokukkarolle vastoin heidän alkuperäisiä tavoitteitaan. Arvonlisävero nousi yhdeksi Euroopan suurimmista kesken vuoden, kun 1.9.2024 yleinen alv-kanta nousi 25,5 prosenttiin. Suhteellisesti raskaimman taakan tästä korotuksesta kantavat pienituloiset suomalaiset sekä mikro- ja pk-yritykset. 

Pääministeri Orpon hallituksen sekoittama verococktail on erityisen kova paikka pienille ja keskisuurille yrityksille. Veropäätösten yhteisvaikutukset esimeriksi työllisyyteen voivat olla arvaamattomia, kun hallitus pitää edelleen kiinni päätöksestään korottaa roimasti majoitusten, taksien ja joukkoliikenteen, kulttuurin, liikunnan, kirjojen sekä lääkkeiden verotusta. 

Keskusta osoitti jo keväällä, että valittavana olisi myös reilun kasvun tie. On selvää, että valtiontalous vaatii toimia niin meno- kuin verotoimin. Tämä hallituksen suomalaisten peruspalveluita ja maamme yrittäjyyttä näivettävä linja käy kuitenkin arvaamattomuudessaan vielä kalliiksi. 

Keskusta kantaa vastuun valtion talouden tasapainotuksesta ja käyttäisi maltillista verosopeutusta yhtenä työkaluna kroonisesti alijäämäisen julkisen talouden tasapainottamisessa. Veropolitiikan on kuitenkin oltava vakaata ja ennakoitavaa. Siksi osana vaihtoehtobudjettia Keskusta ei esitä enää yleiseen alv-kantaan muutosta, sillä hallituksen ajama muutos on jo astunut voimaan. 

Suomen ollessa tienristeyksessä Keskustan valinta on työn ja kasvun tie. 

Pidennetään tappioiden vähennysaikaa 

Pidennetään tappioiden vähennysaikaa nykyisestä 10 vuodesta esimerkiksi 20 vuoteen. Suomen 10 vuoden raja on nykyisellään verrattain tiukka vertailumaihin verrattuna.  

Tappiontasauksen rajaukset ovat epäedullisia yrityksille, joiden tulokset vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen, koska niiden efektiivinen verotus muodostuu käytännössä kireämmäksi kuin tasaista voittoa tekevien yritysten. Riittämätön tappiontasausjärjestelmä voi siis ohjata investointeja vakaisiin yrityksiin ja vakaille toimialoille riskipitoisempien yritysten ja toimialojen sijaan. 

Verovapaus yleishyödyllisten yhteisöjen ky-muotoisiin pääomarahastoihin 

Toteutetaan välittömästi yleishyödyllisten yhteisöjen ky-muotoisiin pääomarahastoihin tekemien sijoitus verovapaus, jolla helpotetaan sijoittamista pörssin ulkopuolisiin kasvuyhtiöihin. 

Tällä hetkellä suomalaiset yleishyödylliset yhteisöt eivät pysty sijoittamaan kotimaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomasijoitusrahastoihin rahastoihin veroneutraalisti.  

Tämä heikentää suomalaisten yleishyödyllisten tahojen mahdollisuutta rahoittaa suomalaisten yritysten kasvua.  

Ky-muotoisiin rahastoihin sijoitettaessa peritään sijoituksen tuotosta 20 prosentin elinkeinotulovero, kun sen sijaan muihin sijoitusrahastoihin sekä listattuihin ja listaamattomiin yhtiöihin sijoittaessa tätä ei tapahdu.  

Ultrapikamuoti ja halpatavarakrääsä verolle 

Selvitetään pikamuodille (Ranskan malli) ja Kiinan halpatavaratuonnille ympäristöveroa (ns. krääsävero tai Temu-vero) ja vastaavasti kevennetään uudelleenkäytettävien tuotteiden verotusta, kuten, vaatteiden ja kenkien korjauspalveluiden sekä käytettyjen tuotteiden arvonlisäveroa.  

Lisäksi kiellettäisiin ultrapikamuotiyritysten, kuten Sheinin ja Temun, mainonta verkossa. Tavoitteena on suojella suomalaista vaateteollisuutta ja edistää vastuullisempia kulutusvalintoja. 

Nämä toimenpiteillä pyritään rajoittamaan pikamuodin haitallisia vaikutuksia ympäristölle ja kotimaan taloudelle. 

Turismiveron kokeilu 

Otettaisiin kokeiluna halukkaille kunnille käyttöön muualta maailmalta tuttu turismimaksu, jonka tuotto käytettäisiin paikallisen matkailuinfran kehittämiseksi.  

Maksu voisi olla esimerkiksi neljä euroa yötä kohden.  

Esimerkinomaisesti Lapissa rekisteröitiin vuonna 2023 yli 3,3 miljoonaa yöpymistä, jolloin maksun tuotto voisi olla yhteensä noin 13 miljoonaa euroa Lapin kunnille matkailun kehittämiseksi, jos ne haluavat maksuun siirtyä. Tarkoituksena olisi käyttää kertymä paikallisen matkailuinfran kehittämiseen. Myös Norjassa ollaan ottamassa vastaavan tapaista maksua käyttöön. 

Harmaa talous ja alustatalouden tehostettu verotus 

Harmaassa taloudessa, mukaan lukien rikollinen toiminta ja rahanpesu, pyörii valtavia summia. Verohallinnon arvioiden mukaan pelkästään pimeitä palkkoja maksetaan vuosittain yli miljardilla eurolla, josta koituu valtiolle ja kunnille satojen miljoonien eurojen verotulomenetykset. Kun verottajalta jäävät tuotot saamatta, niitä kuuliaisesti maksavat ihmiset tuntevat sen nahoissaan kiristyvinä veroina. Harmaasta taloudesta kärsivät myös rehelliset yrittäjät epäreiluna kilpailuna. 

Siksi onkin erikoista, että kokoomuksen ja perussuomalaisten johtava hallitus oli ensimmäinen hallitus tällä vuosituhannella, joka ei kirjannut hallitusohjelmaansa harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Julkisen paineen takia Orpon hallitus kuitenkin taipui ja käynnisti harmaan talouden torjunnan ohjelmatyön maaliskuussa 2024. Sille ei ole kuitenkaan osoitettu erillisrahoitusta hallituksen toimesta vuodelle 2025. Tämän lisäksi hallituksen leikkaukset kotitalousvähennykseen yhdistettynä arvonlisäverotuksen korottamiseen jopa kasvattavat harmaan talouden riskiä. 

Keskusta haluaa torjua harmaata taloutta kaikin mahdollisin tavoin. Toisin kuin hallitus, menopuolelle Keskusta esittää 20 miljoonaa euroa osoitettavaksi poliisille, tullille, verohallinnolle, ulosottolaitokselle, tuomioistuimille ja syyttäjille harmaantalouden torjuntaan.  

Tällä saavutetaan ennaltaehkäisevänä vaikutuksena sekä harmaantalouden toimien suoran vaikutuksen myötä 120 miljoonan euron tuotto valtiontalouteen, jolloin nettovaikutus on 100 miljoonaa euroa. Harmaan talouden lausumaehdotusta käsitellään pääluokan 26 yhteydessä. 

Alustatalouden toimijoilta olisi lisäksi kerättävissä arviolta 100 miljoonan euron verotuotot. Keskusta esittää tätä varten raportointivelvollisuuden parantamista lainsäädäntömuutoksin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Valtiontalouden sopeuttamiseksi hallinnonalalle esitetään yhteensä 115 milj. euron lisäsäästöt vuodelle 2025. Säästöt kohdennetaan toimintamenoihin, talonrakennuksiin, kehitysyhteistyöhön, siviilikriisihallintaan, Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön sekä hallinnonalan vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin kansainvälisille organisaatioille. Kun rauha järkkyy Euroopassa ja maailmalla turvallisuutta vahvistettaisiin myös aktiivisen diplomatian ja kansainvälisen politiikan keinoin. Leikkaussuuntaa ulkoasiainhallintoon ei tulisi jatkaa. 

Talousarvioesityksen mukaisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen alueelliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Euroopan unioni ja puolustusliitto Nato muodostavat Suomen ulkopolitiikan yhteistyövaraisen ytimen. 

Suomi toimii vuonna 2025 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj), Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä Pohjoismaiden N5-yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Lisäksi Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2029—2030. Vihreät pitää tärkeänä näiden kausien hyvää valmistelua ja hoitamista sekä riittävää resursointia niiden tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien maksimoimiseksi. 

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Oikeusministeriön hallinnonalalle kohdistuu yhteensä 19,8 milj. euron säästö, josta 1,9 milj. euroa on erillistä avustussäästöä, joka tulee perua.  

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja. Vakaa ja luotettava oikeusjärjestelmä on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. On keskeistä, että jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen lain edessä sekä oikeusprosessien sujuvuuteen. Resursointiin on panostettu selonteon mukaisesti ja oikeusministeriön alaa on suojattu mittavilta säästöiltä. On tärkeää, että käsittelyaikojen lyhentämiseen panostetaan jatkossa vielä vahvemmin etenkin nuorten kohdalla. 

01. Ministeriö ja hallinto

Harmaalla taloudella viitataan lailliseen yritystoimintaa, jossa kuitenkin laiminlyödään lakisääteisiä maksuja ja veroja. Harmaa talous aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle, kun veroja ja veroluonteisia maksuja jää saamatta. Arviot näistä menetyksistä vaihtelevat muutamasta sadasta miljoonasta eurosta viiteen miljardiin euroon vuodessa. 

Harmaan talouden torjumiseksi tulisi laajentaa veronumeron käyttöä kiinteistö- ja ravintolapalvelualoille, ottaa käyttöön fiskaalinen kassajärjestelmä ja tehostaa harmaan talouden torjuntaa muun muassa lisäämällä resursseja harmaan talouden selvitysyksikön toimintaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Rauhantyöllä edistetään kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen ja kansainvälisen oikeuden tunnettavuutta, aseidenriisuntaa ja luottamusta lisääviä keinoja sekä ennen kaikkea koulutetaan suomalaisia osaksi laajan ja inhimillisen turvallisuuden toimintaa. Merkittävin osa suomalaisten rauhanjärjestöjen rahoituksesta on tullut valtion "rauhanrahoista". Hallitus kuitenkin leikkaa näitä rahoja. 

Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi edistää kaikessa toiminnassaan demokratian, kansalaisyhteiskunnan, perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion periaatteita. Hallitusohjelmassa sitoudutaan edistämään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvien käytäntöjen kehittämistä. Rauhantyön sekä ihmisoikeuksia edistävän rahoituksen leikkaus on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. 

Kiinnitämme huomiota rikoksen uhrien tukemisen sekä perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn tärkeyteen. Rikosuhripäivystyksen (RIKU), Nollalinjan ja Naisten Linjan avustukset pitää suojata sopeutuksilta. RIKU on rikoksen uhreille keskeinen tuen ja neuvonnan tarjoaja kuormittavien oikeusprosessien keskellä. RIKU:lle talousarvioesityksessä kohdennettu rahoitustaso ei kuitenkaan tulisi riittämään nykyisen palvelutason ylläpitämiseen vuonna 2025 kustannusten kasvusta ja asiakasmääristä johtuen. Myös RIKU:n todistajan tukitoiminnan erillinen avustus loppuu ja RIKU:n ihmiskaupan uhrien erityistukipalvelun rahoitusnäkymät ovat epävarmat. Pidämme tärkeänä myös muun muassa ihmiskaupan uhrien auttamisen avustuksia, jotka hallituksen esityksessä lakkaavat nyt kokonaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Ulosotto

Harmaa talous aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle. Veroja ja veroluonteisia maksuja jää puuttumatta vähintään usein satojen miljoonien eurojen edestä. 

Tuloksellisen toiminnan kannalta olennaista on turvata kaikkien harmaan talouden torjuntaan osallistuvien tahojen, kuten Tullin, Verohallinnon, poliisin ja Ulosottolaitoksen, resurssit. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

40. Rangaistusten täytäntöönpano

Kannamme huolta siitä, kuinka vankipaikkamäärän haasteet saadaan ratkaistuksi. Vankilarakentaminen vaatii taloudellisten resurssien lisäksi aikaa, mikä on syytä huomioida ratkaisuista päätettäessä. Myös henkilöstön saatavuuteen ja riittäviin henkilöresursseihin tulee kiinnittää huomioita niin henkilöstön työhyvinvoinnin kuin vankilaturvallisuuden varmistamiseksi. Pidämme tärkeänä, että syitä vankien määrän taustalla selvitetään. 

Rikosseuraamusviraston tulee jatkaa yhteistyötä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa niin, että vankityötä hyödynnetään kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden retkeilyrakenteiden rakentamisessa, huollossa ja muussa vastaavassa työssä. Työ edistää vankien kuntoutumista ja lisää luontopalvelujen mahdollisuuksia retkeilyinfran ylläpidossa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallitus esittää sisäministeriön pääluokkaan yhteensä 2,2 mrd. euroa, joka on noin 356,1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Vähennykset aiheutuvat lähinnä kertaluonteisten lisäysten poistosta, maahanmuuton määrärahojen alentamisesta sekä hallituksen linjaamista säästöistä. Suurimmat lisäykset esitetään poliisille ja Rajavartiolaitokselle. Rahoitusta maahanmuuton lupaprosesseihin tulisi leikkausten sijaan vahvistaa ja poliisin, pelastuslaitoksen, hätäkeskuksesn ja rajavartiolaitoksen riittävistä resursseista pitää huolta jatkossakin. 

10. Poliisitoimi

Eläinsuojelulain ja eläinten kaltoinkohtelun valvontaan liittyy merkittäviä puutteita. Tarkastuksia tiloilla tekevien valvontaeläinlääkärien resurssit ovat puutteelliset ja eläinlääkäreiden työkuorma valtava. 

Eläimillä on oikeus hyvinvointiin ja arvokkaaseen kohteluun. Eläinsuojelupoliisin toiminnan laajentaminen olisi askel oikeaan suuntaan. Poliisin resurssien ohjaaminen eläinsuojelupoliisitoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen eri alueille on ensiarvoisen tärkeään sujuvan ja tuloksellisen eläinsuojelun turvaamiseksi ja eläinten kärsimyksen vähentämiseksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Momentille esitetään noin 75,2 milj. euroa, joka on noin 8,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahasta 10,0 milj. euroa aiheutuu uuden toimitilan ICT-varustautumiseen osoitetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista. Hanke viivästyi ja vastaava määräraha vähennettiin momentilta vuoden 2024 kolmannessa lisätalousarviossa. Suojelupoliisin taloudellinen tilanne on haastava, koska suorituskyvyn ylläpito ja viime vuosina lisääntyneiden tehtävien edellyttämä henkilöstömäärä sekä kustannustason nousu vaativat määrärahalisäyksiä. Lisäkustannuksia aiheutuu myös mm. Nato-yhteistoiminnasta, toimitilahankkeen viivästyksestä ja sen tulevista käyttömenoista. Suojelupoliisin riittävä rahoitus tulee pikaisesti turvata aikana, jolloin moninainen hybridivaikuttaminen lisääntyy. 

20. Rajavartiolaitos

Momentille esitetään noin 312,7 milj. euroa, joka on noin 21,0 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Vähennykset aiheutuvat mm. määräaikaisten lisäysten poistoista, joista merkittävin on vuosille 2023—2024 myönnetty valmiuspaketti (29,6 milj. euroa). Yhdessä tuottavuustoimenpiteiden ja toimintameno? säästöjen (2,8 milj. euroa) kanssa vähennys aiheuttaa toiminnan merkittävän sopeuttamistarpeen tilanteessa, jossa toimintaympäristö edellyttää rajaturvallisuuden riittävää resursointia ja suorituskykyä. Rajavartiolaitoksen riittävät resurssit turvallisuuden vahvistamiseen pitää turvata. 

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Momentille esitetään noin 2,4 milj. euroa, joka on lähes puolta vähemmän kuin vuonna 2024. Rahoituksella vahvistetaan hyvinvointialueiden vastuulla olevan pelastustoimen kykyä toimia kaikissa olosuhteissa paikallisena, alueellisena ja valtakunnallisena yhtenä kokonaisuutena. Suuri huoli on siitä, että pelastustoimen yleiskatteellinen rahoitus ei toteudu asetettujen kriteerien mukaisesti hyvinvointialueilla ja onkin tarpeellista, että sisäministeriö seuraa tarkasti pelastustoimelle alueilla osoitettuja resursseja. Tarvittaessa tilanteeseen on puututtava. 

Saadun selvityksen mukaan Hätäkeskuslaitos ei tule saavuttamaan sille asetettua 630 henkilötyövuoden tavoitetta nykyisillä koulutusmäärillä, koska henkilöstön poistuma on ollut arvioitua suurempi. Vuosittain toteutettavan kahden hätäkeskuspäivystäjäkurssin vahvuus tulisi nostaa 24:stä 30 opiskelijaan. 

Suomea vaivaa pelastajapula, ja se näkyy jo pelastustoimen arjessa. Pelastuslaitoksilla on haasteita uuden henkilöstön rekrytoinnissa, ja paikoin palvelutaso ei ole enää lain edellyttämällä tasolla. 

Pelastajapula voidaan ratkaista ainoastaan pelastajien koulutusmäärän kasvattamisella. Pelastajapulaan vastaaminen on perusteltua myös varautumisen kannalta. Kriittisillä toiminnoilla, kuten pelastustoimella, on oltava riittävät materiaaliset edellytykset ja osaaminen tehtävien hoitamiseen kaikissa oloissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

40. Maahanmuutto

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Suomen väestö ikääntyy ja työvoimapula kasvaa. Pula työvoimasta uhkaa niin yritystoiminnan edellytyksiä kuin hyvinvointipalveluiden turvaamista Suomessa. 

Kasvavalla työhön johtavalla maahanmuutolla olisi merkittävä vaikutus niin talouden suotuisalle kehitykselle kuin julkisen talouden kestävyydelle. Työhön johtava maahanmuutto ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se vaatii aktiivisia toimia. Nyt Orpon hallitus liikkuu täysin päinvastaiseen suuntaan. 

Maahanmuuttajien kotoutumista on tuettava ja paperittomuuden aiheuttamaa osattomuutta on vähennettävä. On tärkeää, että täällä asuvat ovat aidosti osa yhteiskuntaa, voivat opiskella, työllistyä ja kokea olevansa tervetulleita. 

Samalla on luotava enemmän laillisia reittejä hakea turvaa. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista tavoista auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi lapsia, nuoria ja vähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Samalla se on tehokas keino auttaa maita, joihin kohdistuu suurin tulijoiden paine. 

Työhön johtavaa maahanmuuttoa jarruttavista hankkeista ja pakolaiskiintiön laskemisesta historiallisen alas tulee luopua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Aseelliset konfliktit, väkivaltaisuudet ja ympäristökriisit pakottavat ihmiset hakemaan turvaa muualta. Pakolaisten määrä on tällä hetkellä maailmassa korkeampi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. 

Laillisia maahantuloreittejä, kuten pakolaiskiintiötä, tulisikin vahvistaa. Laillisia maahantuloreittejä vahvistamalla voidaan samalla torjua rikollisuutta, kuten ihmiskauppaa ja salakuljetusta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä ovat Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin sekä suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Naton jäsenmaana Suomi ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä kaikissa olosuhteissa sekä varautuu tukemaan muita Nato-jäsenmaita velvollisuuksiensa mukaisesti. 

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 6,5 mrd. euroa, joka on noin 534,196 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu lähinnä F-35 hävittäjähankinnan maksuprofiilin muutoksesta (251 milj. euroa), hinta- ja kustannustasotarkistuksista (286 milj. euroa) ja Naton läsnäolosta Suomessa (67 milj. euroa). Hallituksen linjaamia säästötoimenpiteitä hallinnonalalle kohdistetaan noin 22 milj. euroa. Puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta arvioidaan olevan noin 2,5 prosenttia. Saadun selvityksen mukaan puolustusmenojen osuuden ennakoidaan säilyvän Naton suositusten mukaisesti yli 2 prosentin tasolla koko kehys? kauden. Naton jäsenmaat ovat myös sitoutuneet käyttämään 20 prosenttia puolustusbudjetistaan materiaalihankintoihin. Suomi ylittää reilusti myös tämän tavoitteen. 

Riittävä ja osaava henkilöstö on Puolustusvoimien suorituskyvyn edellytys materiaalisen valmiuden ohella. Puolustusvoimien henkilöstön työssä jaksamisen haasteet ovat olleet esillä jo usean vuoden ajan työtehtävien kasvaneiden vaatimusten ja laajenemisen myötä. 

Reserviläisten omaehtoisella toiminnalla on keskeinen rooli reservin sotilasosaamisen ja toimintakyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä. Puolustustahdon säilyttämiseksi on asepalvelusta uudistettava tasa-arvoiseen suuntaan. 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomen menestys on aina nojannut tasa-arvoiseen koulutukseen - siihen että saamme kaikki mukaan. Koulutus on hyvinvointivaltion peruskivi, jonka kautta jokainen lapsi ja nuori saa tarvittavat välineet tavoitella unelmiaan. 

Hallitus ei kuitenkaan tunnu tätä tunnistavan, vaan tekee koulutukseen merkittäviä leikkauksia. Erityisesti hallitus leikkaa opiskelijoiden toimeentulosta sekä ammatillisesta koulutuksesta. Merkittäviä leikkauksia kohdentuu myös opettajien täydennyskoulutukseen ja kuntien rahoitukseen. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että moni norminpuruksi verhoiltu toimi on käytännössä koulutusleikkaus. Hallitus ei myöskään tunnista kulttuurin ja luovien alojen potentiaalia. 

Vihreät peruisi kaikki hallituksen koulutusleikkaukset. Samalla panostaisimme koulutukseen laajasti aina päiväkodeista yliopistoihin. Koulutustason nosto ja osaamisen kehittäminen on kriittistä tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja osaajapula riivaa koko maata. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

Opettajien täydennyskoulutus on ensiarvoisen tärkeää opettajien ja opetusalalla työskentelevien jatkuvalle osaamisen kehittämiselle sekä koulutuksen laadun ylläpitämiselle. Leikkaus vaarantaa sekä koulutuksen laadun että opettajien ammatillisen kehittymisen edellytykset, mikä voi heikentää oppimistuloksia ja koulutusjärjestelmän toimivuutta pitkällä aikavälillä. 

Leikkausten konkreettiset vaikutukset ovatkin laajat ja pitkäkestoiset, ja niillä on vaikutuksia niin opettajien työssäjaksamiseen kuin oppimistuloksiinkin. 

Leikkaukset uhkaavat opettajien mahdollisuutta ylläpitää ammattitaitoaan. Täydennyskoulutuksen puute heikentää opettajien kykyä vastata nykypäivän oppijoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin. Leikkauksella voi olla negatiivisia vaikutuksia opettajien työssä jaksamiseen ja sitoutumiseen. Jotta oppimistuloksia voidaan parantaa, on opettajien jatkuva osaamisen kehittäminen välttämätöntä. 

Samalla kyseessä on investointi aineettomaan pääomaan, kun osaamistaso nousee. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Hallitus kuitenkin heikentää merkittävästi jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Hallituksen tekemät leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön yhdistettynä aiemmin lakkautetun aikuiskoulutustuen kanssa jopa estävät osalta aikuisista kouluttautumismahdollisuudet. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Hallituksen esityksessä esitetään, että valtion rahoitusta evankelis-luterilaiselle kirkolle yhteiskunnallisiin tehtäviin vähennetään 19,6 miljoonaa euroa. Myönnettävää määrärahaa saa käyttää valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain (430/2015, rahoituslaki) mukaiseen rahoitukseen. Rahoituslain mukaisina kirkon yhteiskunnallisina tehtävinä pidetään hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyviä laissa säädettyjä tehtäviä. Vähennys liittyy esityksen mukaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen poistamiseen ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta aiheutuvaan kirkollisverotuottojen kasvuun. Kirkollisverotuottoja ei saa kirkkolain mukaan käyttää kuin seurakunnan, seurakuntayhtymän ja kirkon tehtävien rahoittamiseen. Saman kirkkolain mukaan näihin tehtäviin ei kuulu kirkon yhteiskunnallisia tehtäviä. Tämä leikkaus kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä tulee korjata. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö

Vihreiden tavoite on, että Suomen jokainen päiväkoti ja koulu on maailman paras. Meidän tulee varmistaa, että jokainen oppilas tai opiskelija voi kouluttautua juuri niin pitkälle kuin hän itse toivoo ja haluaa. 

Kuntatalouden tilanne on kokonaisuutena haastava ja eriytynyt. Ikäluokkien pieneneminen näkyy valtionosuuksissa ja väestönmuutos haastaa opetuksen järjestämistä niin pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa kuin myös suurissa kaupungeissa, joskin eri syistä. Valiokunta toteaa, että siltä osin, kun perusopetuksen lisärahoitus kohdentuu kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen, on rahoitus kunnille yleiskatteista ja kunnilla on harkintavalta rahoituksen kohdentamisessa. Näin ollen on tärkeää seurata sitä, että oppimisen tuen uudistus saadaan jalkautettua kunnissa ja kouluissa uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Myös vuosiviikkotuntimäärän kehitystä tulee seurata. 

Päiväkodissa tai kouluissa muurataan joka päivä hyvinvointivaltion peruskiveä, jonka kautta jokainen lapsi ja nuori on saanut tarvittavat välineet tavoitella unelmiaan yhdessä muiden kanssa. On pettymys, ettei Orpon hallitus panosta lasten koulutuspolun alkuun ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuteen. Juuri päiväkoti ja koulu voivat suojata ja kannatella lasta silloin, kun kotona on vaikeaa. 

Leikkaamisen sijaan lisäisimme opettajia ja ohjaajia niihin kouluihin ja päiväkoteihin, joissa oppilaiden lähtökohdat ovat kaikkein vaikeimmat. Koulutuspolun alkua tulee vahvistaa turvaamalla kaksivuotisen esiopetuksen jatko ja kehittämällä 5-8-vuotiaiden esi- ja alkuopetusta kokonaisuutena ja varaamalla siihen 30 000 000 euroa. Lisäksi tulee parantaa varhaiskasvatuslaissa määriteltyä henkilöstömitoitusta osapäiväisten lastenkin osalta ja varata siihen 39 000 000 euroa. Lisäksi on lisättävä englanninkielisten päivähoito- ja koulupaikkojen saatavuutta. Vihreät haluaa tehdä töitä sen eteen, että varhaiskasvatus on turvallinen ympäristö sekä lapsille että alan ammattilaisille kaikissa tilanteissa, kaikkialla Suomessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Vapaa sivistystyö mahdollistaa avointen korkeakouluopintojen aloittamista usealla paikkakunnalla, missä korkeakoulutarjontaa ei muuten olisi. Se vahvistaa esimerkiksi ikäihmisten liikkumista, torjuu yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Valiokunnan kuulemisessa on tuotu esille, että ukrainalaisten koulutuksessa kysyntä on ollut selvästi suurempaa kuin mihin rahoitus riittää. Erityisesti vuonna 2023 koulutusta toteutettiin talousarviorahoitusta enemmän, mikä on tuottanut rahoitusvajetta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Hallituksen lupaama koulutuksen erityissuojelu on epäonnistunut erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta. Hallitus on leikkaamassa 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on laskenut, että 120 miljoonan euron säästö tarkoittaisi laskennallisesti 1 600 opettajan tehtävän lakkauttamista. 

Hallitus väittää kohdentavansa leikkaukset aikuisiin, joilla on jo tutkinto, mutta oppivelvollisten ja aikuisopiskelijoiden ollessa samassa opetuksessa, on kohdennus vain aikuisopiskelijoihin käytännössä mahdoton. Leikkaukset tulevatkin väistämättä vaikuttamaan kaikkeen ammatillisen koulutuksen laatuun. 

Hallituksen leikkaus ammatilliseen koulutukseen tulisi perua ja ammatillisen koulutuksen ohjausta ja rahoitusta uudistettaessa muin keinoin vahvistaa täydennys- ja lisäkoulutusta tarvitsevien henkilöiden mahdollisuutta suorittaa vain osatutkintoja. Iso tekijä aikuisten osaamisen päivittämisessä ja osaamisen vahvistamisessa ilman uuden tutkinnon suorittamista olisi myös työnantajien nykyistä suurempi avoimuus taitojen ja osaamisen osoittamiselle muutenkin kuin tutkintoina. Tämä helpottaisi myös maahanmuuttaneiden pääsyä työelämään. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Lukioiden rahoitukseen kohdistuu ensi vuonnakin yli 100 miljoonan euron leikkaus, kun lukioiden ns. rahoitusleikkuriin ei kosketa. Hallituksen talousarvioesitys eikä liioin hallitusohjelma huomioi korjaustarvetta. Leikkuri on säädetty yli kymmenen vuotta sitten lakiin väliaikaiseksi muutokseksi. Tehtävän vähennyksen vuoksi lukiokoulutuksen rahoitus ei vastaa sen todellisia toteutuneita kustannuksia. 

Leikkurista aiheutuva rahoitusvaje näkyy lukioiden arjessa muun muassa opintotarjonnan supistumisena, ryhmäkokojen kasvuna, oppimisen tuen puutteena, opiskelijoiden oireiluna ja opetuksen laadun heikentymisenä. Nämä puutteet heijastuvat myös jatko-opintoihin opiskelijoiden valmiuksien heikentyessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus

Osaajapula ei ratkea ilman panostuksia koulutukseen. Olemme jäljessä niin pohjoismaisista verrokeistamme kuin kansallisista tavoitteistamme nostaa koulutustasoa. Koulutus on myös tärkeä työkalu tuottavuuden kasvattamisessa. Orpon hallituksen koulutusleikkaukset vievät Suomea väärään suuntaan, eikä niitä siksi tule hyväksyä. 

Hallitus lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja tarpeellisille aloille muun muassa varhaiskasvatukseen ja lääketieteeseen. Koulutusasteen nostamiseksi selonteossa tavoitteeksi asetettuun 50 prosenttia väestöstä tai tarpeelliseksi arvioituun 60 prosenttia tarvitaan kuitenkin merkittävä määrä lisää aloituspaikkoja. Puutealoja ovat esimerkiksi koulupsykologit ja erityisopettajat sekä luonnontieteiden opettajat. 

Täyskatteellinen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksu tulee korkeakoulujen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön omien arvioiden mukaan vaikuttamaan negatiivisesti kansainvälisten opiskelijoiden määrään. Toivottua tulovirtaa tai riittävää osaajien määrän kasvua ei ole realistisesti odotettavissa. Maksuista ennakoidut tuotot ovat spekulatiivisia ja johtavat todennäköisesti rahoituksen ja siten myös toiminnan vähenemiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Harjoittelu on monille opiskelijoille ensimmäinen konkreettinen kosketus työelämään. On paitsi opiskelijan, myös yhteiskunnan kannalta tärkeää, että harjoittelun aikana saa monipuolisen ja tarvittavan tuen. Alimitoitettu harjoittelukorvaus johtaa ohjauksen ja tuen supistamiseen, millä on vaikutuksia sote-alan houkuttelevuuteen. Sote-henkilöstöpulan vallitessa meillä ei ole varaa huonoihin harjoittelukokemuksiin ja puutteelliseen ohjaukseen ja osaamisen kertymiseen, sillä se voi osaltaan johtaa alan vaihtamiseen. 

70. Opintotuki

Hallitus on esittänyt muiden kuin lasta huoltavien opiskelijoiden siirtämistä yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025. Tavoitteena on ollut uudistaa asumislisä yhteisasumista suosivaksi ja taloudellisesti houkuttelevaksi. Opintotuen asumislisä on riippuvainen opiskelijan opintojen edistymisestä eikä sitä saa kesän ajalta. Tämän esityksen lisäksi hallitus on jäädyttänyt opintotuen indeksikorotukset sekä kasvattanut opintolainan maksimimäärää 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa. 

Siirron seurauksena opiskelijoiden asumisen tuki pienenee 98 euroa kuukaudessa. Otettaessa huomioon myös vuonna 2024 tehty asumislisän leikkaus, on ero opiskelijan toimeentulossa jopa 170 euroa kuukaudessa vuoteen 2023 verrattuna. Kun lisäksi huomioidaan opintorahan indeksijäädytys, on yhteisvaikutus yksin asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla kuukaudessa 200 euroa vuonna 2027. 

Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä. Noin viidennes opiskelijoista ilmoitti toimeentulonsa olleen erittäin niukka ja epävarma viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Viimeisen vuoden aikana neljännes ilmoitti pelänneensä ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi ja lähes joka viides opiskelija kertoi tinkineensä lääkkeiden ostosta. Nyt ei ole oikea aika leikata opiskelijoiden toimeentulosta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Osana hallituksen koulutusleikkauksia hallitus on myös karsimassa koulumatkatukea. Hallitus on leikkaamassa koulumatkatuesta 4 miljoonaa ja rajaamassa sen ainoastaan maksuttoman koulutuksen opiskelijoille. 

Koulumatkatuen rajaaminen vain maksuttomaan koulutukseen oikeutetuille opiskelijoille tulee lisäämään esteitä maksuttomuuden ulkopuolelle jäävien kouluttautumiselle ja heikentämään entisestään heidän työmarkkina-asemaansa. 

Nyt osa joutuu käyttämään opintotukea kodin ja oppilaitoksen välisten matkojen aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Opintotuen ensisijainen tarkoitus olisi kuitenkin turvata opiskelijan toimeentulo ja mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. 

Esitetty uudistus heikentää koulutuksen saatavuutta ja lisää nuorten syrjäytymisriskiä. Vihreiden mielestä koulutusleikkauksia ei tulisi hyväksyä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

80. Taide ja kulttuuri

Taiteella ja kulttuurilla on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä rooli. Luovien alojen ja kulttuurin merkitys on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen, sillä ne synnyttävät innovaatioita ja yrityksiä, luovat uutta ja synnyttävät uusia osaajia. Suomessa luovat alat työllistävät jo nyt yli 120 000 ihmistä, joista liki kolmannes on yrittäjiä. 

Orpon hallituksen leikkaukset vaarantavat suomalaisen taiteen ja kulttuurin elinvoiman, sen saavutettavuuden ja edellytykset kehittyä. Alemman arvonlisäverokannan nousun myötä yhä useamman lapsen, nuoren ja heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevan pääsy kulttuuripalveluiden pääsyyn vaikeutuu kohtuuttomasti. Vihreät vaatii, että taiteeseen ja kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset perutaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Hallitus kohdistaa leikkauksen yksityisen kopioinnin hyvitykseen. Hyvitysmaksun leikkaaminen tarkoittaa sitä, että audiovisuaalisen alan tekijöiden tekijänoikeuskorvaukset tulevat olemaan tulevaisuudessa pienempiä. Kun hallitus kohdistaa kulttuuriin useita muitakin leikkauksia, on selvää, että yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaus tulisi perua. 

Luovan alan toimintaan ja kirjallisuuden tekijöiden tuloihin kohdistetaan nyt vähennyksiä monesta suunnasta. Hallitus on korottamassa myös kirjallisuutta ja lainauskorvausta koskevaa arvonlisäverokantaa, ja siten vähentämässä kirjailijoiden tuloja omasta työstään. Lisäksi valtion erikoiskirjasto Celiassa kirjallisuuden striimaus toimii edelleen ilmaisen käytön periaatteella, ja päätös CD-äänikirjalainojen lakkauttamisesta vuonna 2025 siirtää lähes kaikki loputkin lainat pois korvauksen piiristä. 

Tekijöiden oikeuksien kunnioittamisen hinta ja lisäbudjetin tarve on nykyisellä korvaustasolla ainoataan noin 360 000 euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamiin avustuksiin kohdentuu myös 6,5 miljoonan euron leikkaus, joka koskee taide- ja kulttuurialan valtakunnallisia yhteisöjä, kulttuuritilojen investointeja, elokuvan, audiovisuaalisen kulttuurin ja luovien sisältöjen edistämistä sekä kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja museoita. Esimerkiksi museoviraston määrärahat museo- ja kulttuuriperintöalan järjestöille vähenevät 90 000 euroa. 

Nämä leikkaukset ovat kova isku alalle, joka kuitenkin lisää ihmisten hyvinvointia, ylläpitää huoltovarmuutta sekä säilyttää kulttuuriperintöä. Vihreiden mielestä leikkaukset tulisi perua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Ilman taiteilijan työtä ei ole myöskään taidetta: taiteellinen työskentely on kaiken taiteen, kulttuurin ja luovien alojen perusta. Valtion tärkeimpiä tapoja tukea taidetta on mahdollistaa taiteilijoiden kokopäiväinen taiteellinen työskentely. Taiteilijoiden työskentelyedellytysten kehittämisen kannalta valtion taiteilija-apuraha on keskeisin tukimuoto, ja sen taiteilijaa työllistävä vaikutus on välitön. 

Taideneuvosto on ehdottanut, että valtion taiteilija-apurahojen määrää nostettaisiin sadalla. Tämä vahvistaisi erityisesti nuorten taiteilijoiden toimintamahdollisuuksia sekä varmistaisi taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta myös tulevaisuudessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

90. Liikuntatoimi

Hallitus kohdistaa liikuntaan merkittäviä leikkauksia. Liikkumattomuus maksaa vuosittain yli 3 miljardia euroa ja väestön liian vähäinen liikkuminen onkin yksi keskeisistä suomalaisen yhteiskunnan haasteista jo nyt, ja kasvaa vielä tulevaisuudessa jopa kaksinkertaiseksi. Lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista neljännes ja ikäihmisistä harvempi kuin joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. 

Liikuntaan kohdistuvat leikkaukset ovatkin leikkauksia ennaltaehkäisystä. Tästä syystä liikuntaan kohdistuvat leikkaukset tulisi perua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

91. Nuorisotyö

Nuorisotyössä tehdään korvaamattoman tärkeää työtä hyvin pienillä resursseilla. Juuri nuorisotyöntekijä voi olla monelle se ensimmäinen turvallinen ja luotettava aikuinen. Erityisesti etsivä nuorisotyö tavoittaa nuoria, joita ei välttämättä muilla keinoin tavoiteta. 

Ehdotamme, että hallituksen leikkaukset nuorilta perutaan ja että etsivää nuorisotyötä, työpajatoimintaa ja nuorten syrjäytymisen vastaista työtä vahvistetaan. Tämä pitää sisällään myös esimerkiksi kulttuurikasvatustyötä segregaatiosta kärsivillä alueilla sekä kotoutumista ja osallisuutta tukevan nuorisotyön vahvistamista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Maataloudella on keskeinen rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Ekologisesti kestävä ruoantuotanto on avain myös ruokaturvan parantamiseen. Maataloutta on uudistettava, jotta se olisi kestävää sekä ympäristön että tuottajien kannalta. On tärkeää, että Suomi tekee vaikuttamistyötä ekologisen maatalouden puolesta paitsi Suomessa, myös EU:n tasolla. 

Tärkein keino maatalouden ekologisen kestävyyden parantamiseen on siirtyminen lihantuotannosta entistä enemmän kasvipohjaiseen ruoantuotantoon ja täten helpottaa ihmisten mahdollisuutta tehdä arjessaan kestävämpiä valintoja. Eläinperäisten tuotteiden kulutus on puolitettava vuoteen 2030 mennessä. 

Suomella on mahdollisuus luoda kasvua kasvipohjaisesta ruuantuotannosta ja viennistä, mutta se vaatii paitsi ajattelutavan, myös tukipolitiikan muutosta. 

Myös eläinten oikeuksia on vahvistettava määrätietoisesti. 

Maataloudessa on paljon mahdollisuuksia erilaisissa ilmastoratkaisuissa. Esimerkiksi turvepeltojen ilmastotoimet ovat yksi kaikkein tehokkaimmista ilmastotoimista. Suomessa on myös käyttämättömiä turvepeltoja, joiden päästöjä saataisiin laskettua vettämällä pellot. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

10. Maaseudun kehittäminen

Turkistarhaus aiheuttaa turkiseläimille laajaa, tarpeetonta kärsimystä. Turkistarhoilla eläimet elävät pienissä häkeissä vailla mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tarhauksen seurauksena eläimille kehittyy sairauksia ja käyttäytymisen häiriöitä. 

Turkistarhat aiheuttavat myös terveysturvallisen riskin. Asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet, että turkistarhat aiheuttavat merkittävän riskin uusien epidemioiden ja pandemioiden syntymiselle. 

Tämän lisäksi turkistarhaus on suurissa ongelmissa kannattavuuden kanssa. Turkisalan loppuminen Suomessa on turkisten laskevan kysynnän ja eläinten oikeuksien kannatuksen vuoksi joka tapauksessa edessä tulevaisuudessa. Turkistarhauksen hallittu alasajo tulisikin aloittaa mahdollisimman pian. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

20. Maa- ja elintarviketalous

Eläimet eivät voi osallistua itse suoraan niiden hyvinvointiin vaikuttavien päätösten tekemiseen ja siitä käytävään keskusteluun. Siksi tarvitaan eläinsuojeluvaltuutettua, joka tarkastelee yhteiskuntaa eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ja ottaa siihen tästä näkökulmasta kantaa. Eläinten suojelun ja hyvinvoinnin edistämisen jatkuvuus ja ennakoitavuus edellyttävät, että eläinsuojeluvaltuutetun virka on pysyvä, ja että toiminnalle varataan vuosittain riittävät resurssit. 

Eläinsuojeluvaltuutetun tehtävänä olisi edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluisi myös tukea ja edistää eläinten hyvinvointiin liittyvien eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä osallistua tehtävään liittyvien eri neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Maatalouden uudistaminen edellyttää merkittäviä muutoksia maataloustukiin. Tukijärjestelmää on uudistettava siten, että tuet ohjaavat ja kannustavat ruoan tuotannon ohella ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseen, hiilen sidontaan sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. 

Keskeinen keino maatalouden ekologisen kestävyyden parantamiseen on siirtyminen entistä enemmän kasvipohjaiseen ruoantuotantoon. Tavoitteeksi on asetettava eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähintään puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Luonnonhaittakorvaus on ympäristölle haitallinen tuki, sillä se ylläpitää tehottomassa käytössä olevaa peltoalaa ja täten lisää ilmastopäästöjä. Luonnonhaittakorvauksia tulisi vähentää ja säästyvä raha kohdentaa esimerkiksi kosteikkoviljelyyn. Ehdotamme, että luonnonhaittakorvausta vähennetään 30 000 000 eurolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

40. Luonnonvaratalous

Suuri osa Suomen uhanalaisista kalalajeista on riippuvaisia vaellusesteettömistä virtavesistä. Kansallisella vaelluskalaohjelmalla (NOUSU) parannetaan vaelluskalakantojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtaavissa vesissä. Vaelluskalojen elinympäristöjen parantaminen on hyödyllistä koko ekosysteemin sekä alueiden elinvoimaisuuden kannalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Suomen hiilinielujen taso on romahtanut ja metsäluonnon tila on heikentynyt. Molempien ilmiöiden taustalla on ihmisen toiminta ja liian suuri metsien käyttö eli hakkuut. Jotta hiilinieluja ja metsäluontoa voitaisiin elvyttää, tarvitaan sekä lisäpanostuksia metsien suojeluun että hakkuutason laskua. Metsien suojelussa Metso-ohjelma on tuottanut hyviä tuloksia. Yksi toimiva tapa puolestaan laskea hakkuita ja vähentää metsien ylikäyttöä on vähentää puuntuotannon tukia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Suomalaisen luonnon tila on heikentynyt. Tämä näkyy kaikkialla, mutta voimakkaasti myös suomalaisissa metsissä. Suomen metsäluonnon luontotyypeistä uhanalaisia on hälyttävät 76%. Ilman merkittäviä lisäpanostuksia Suomi ei tule saavuttamaan tavoitteitaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2030 mennessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kun Metka-rahoja vähennetään, kevenee myös Metsäkeskuksen hallinnollinen taakka. Tästä syystä Metsäkeskuksen toiminnan avustuksia voidaan vähentää säästötoimenpiteenä. Vastaavasti Metso- ja Helmi-ohjelmiin tarvittavat lisäpanostukset edellyttävät lisää resurssia myös Metsäkeskuksen osalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Suomen romahtaneen hiilinielun elvyttämiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Yksi toimenpide on lisätä metsien kasvua joutomailla. 

Joutomaiden metsän kasvua tukemalla hiiltä saadaan sidottua alueilla, joilla sitä ei muuten tapahtuisi samalla tasolla. Suurin osa joutoalueista on käytöstä poistuneita peltoja. Niistä noin kolme neljäsosaa sijaitsee kivennäismailla ja neljäsosa turvemailla. Suurin ilmastohyöty saavutetaan metsittämällä turvemaapohjaisia peltoja ja entisiä turvetuotantoalueita. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

64. Metsähallitus

Hallitus on hallituskauden aikana leikannut voimakkaasti retkeilyn rahoituksesta. Ulkoilu ja retkeily ovat lisänneet voimakkaasti suosiotaan viime vuosina ja siksi retkeilyalueiden palveluiden kehittäminen on tarpeen. Laskeva rahoitus heikentää retkeilyn mahdollisuuksia ja lisää kulutusta niillä alueilla, joissa palveluita voidaan ylläpitää. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomi tavoittelee liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöt eivät ole viimeisten vuosien aikana merkittävästi laskeneet. Liikenne on Suomessa suuri päästölähde, ja tällä hetkellä hallituksen politiikalla päästövähennystavoitteet karkaavat yhä kauemmas. 

Samalla liikkuminen on yksi ihmisten perusoikeuksista. Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvissä päätöksissä on välttämätöntä huolehtia siitä, että siirtymä on reilu ja että taakka ei koidu kenellekään kohtuuttomaksi kantaa. Kaikilla tulee olla mahdollisuus liikkua esimerkiksi työpaikalle sekä vapaa-ajan harrastuksiin sujuvasti ja ympäristön kannalta kestävästi. Liikenneköyhyys on Suomessa aito ongelma, johon tulee puuttua. 

Jotta yhä useammalla olisi aito mahdollisuus valita polttomoottoriautoa kestävämpi liikkumisen muoto, sähköauton hankintaa kannattaa yhä tukea ja sähköisen liikenteen latausverkkoa on kehitettävä koko maassa. Liikenteen verotusta tulee uudistaa siten, että se kannustaa nykyistä vahvemmin autokannan uusiutumiseen ja sähköistymiseen. 

Samalla on aktiivisesti kehitettävä joukkoliikenteen, kävelyn sekä pyöräilyn edellytyksiä koko Suomessa. Joukkoliikenteen tulee olla edullinen ja saavutettava vaihtoehto autoilulle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

10. Liikenne- ja viestintäverkot

Suomen talous on suurten haasteiden edessä. Lukuisista lupauksista huolimatta Orpon hallitus lisää Suomen velkaa huomattavasti seuraavien vuosien aikana. Samalla se kohdistaa erityisesti nuorille, lapsille ja heikommassa asemassa oleville merkittäviä sopeutustoimenpiteitä. 

Valtiontaloutta tulee tasapainottaa, mutta se tulee tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla niin, että kenellekään ei koidu kohtuutonta taakkaa. Vakaa julkinen talous varmistaa, että ihmisille tärkeät palvelut pystytään turvaamaan ja ihmiset voivat hyvin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Sujuva mahdollisuus liikkua arjessa on edellytys hyvälle elämälle. Se on turvattava kaikkialla Suomessa. Samalla liikenne on irrotettava vauhdikkaasti ja tehokkaasti fossiiliriippuvuudesta ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. 

Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman rahoituksen leikkaaminen vaikuttaa merkittävästi kuntien kykyyn toteuttaa kävelyn ja pyöräilyn investointeja tiukkenevassa taloustilanteessa. Kävely ja pyöräily ovat paitsi ilmastolle ja ympäristölle hyvä tapa liikkua, ne myös parantavat kansanterveyttä. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä tulee parantaa. 

Lentoliikenne taas on saastuttavin muoto liikkua. Lentoliikennettä ei ole perusteltua tukea niin talouden kuin ympäristön kannalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Suomen talouden tilanne on haastava. Väestö ikääntyy, ekologiset kriisit kasautuvat, valtiontalouden velka kasvaa ja geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta. Hallitus on huolestuttavasta velkakehityksestä huolimatta kasvattamassa Suomen velkataakkaa huomattavasti seuraavien vuosien aikana. 

Vihreiden mielestä menoja tulee asettaa tärkeysjärjestykseen, ja on löydettävä sosiaalisesti oikeudenmukaisia säästökohteita. Vihreät ei leikkaisi esimerkiksi luonnonsuojelusta, ilmastotoimista, lapsilta ja nuorilta sekä kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, vaan etsisi säästökohteita muualta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Liikenteen ja viestinnän palvelut

Kotimaan lentoliikenteen tuet ovat ympäristölle haitallisia tukia ja kustannustehotonta liikenne- ja elinkeinopolitiikkaa. Lentäminen on liikennemuodoista ilmastolle ja ympäristölle kaikkein haitallisin. Silti sitä tuetaan valtion toimesta suurilla summilla. 

Alueellinen saavutettavuus tulisikin varmistaa ensisijaisesti raideyhteyksin, mikä edellyttää painopisteen siirtoa lentoliikenteen julkisesta tukemisesta kohti raideliikenteen kehittämistä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Työvoimakustannustuen tavoitteena on parantaa huoltovarmuutta ja tukea suomalaisten alusten kilpailukykyä ulkomaanliikenteessä miehistökustannuksia alentamalla. Merenkulun rahtiliikenteen huoltovarmuutta tukeva määräraha on perusteltu, mutta suuri osa tuesta kohdistuu nykyään niin sanottuun viihdemerenkulkuun. 

Viihdemerenkulkuun kohdistuva tuki ei ole perustelua niin vapaan kilpailun kuin valtiontalouden näkökulmasta. Tuen karsiminen vahvistaisi valtion taloutta 35 000 000 eurolla. Lisäksi tukea voi pitää potentiaalisesti ympäristölle haitallisena. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yksi keskeisistä hallituksen talouspoliitiikkaan liittyvistä kompastuskivistä on suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon. Hallituksen maahanmuuttoa jarruttava politiikka on Suomen talouden ja työllisyyden kannalta monin tavoin haitallista. Hallitus esimerkiksi kiristää kansalaistamisen ehtoja sekä pakottaa työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa olevia poistumaan maasta, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. 

Hallitus tekee myös merkittävän leikkauksen kotoutumisen korvauksiin. Leikkaukset voivat johtaa esimerkiksi kielikoulutuksen ja työllistymisen tukemisen vähenemiseen, mikä heikentää maahanmuuttajien mahdollisuuksia integroitua osaksi suomalaista työelämää. 

Kotoutumisen leikkaukset, kuntien työkalupakista poistuva palkkatuki sekä ammatillisen koulutuksen että aikuiskoulutuksen leikkaukset vievät kunnilta eväitä onnistua TE-uudistuksessa. Euroopan eniten heikenneet työllisyysluvut päinvastoin vaatisivat hyviä keinoja ja hyvin asiakkaan tarpeeseen kohdentuvia TE-palveluita. Kaikki eivät tarvitse samanlaisia palveluita. Ei hukata leikkauksin järkevän uudistuksen potentiaalia. 

Hallituksen politiikka on riittämätöntä ilmaston ja luonnon kannalta. Hallitus esimerkiksi höllentää biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta eikä tuo riittäviä korvaavia esityksiä tilalle. Epäjohdonmukaisella ilmastopolitiikalla ja toimimattomuudella voi olla merkittäviä kustannuksia, jos Suomi joutuu ostamaan merkittäviä määriä tavoitteiden saavuttamiseen vaadittavia päästöyksiköitä muilta mailta. 

Hallituksen politiikka osuu myös kohtuuttomasti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ehdotamme, että hallitus luo Business Finlandin yhteyteen uuden ohjelman, jonka tarkoitus on tukea mikro- ja yksinyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi ehdotamme, että hallitus luo pienille yrityksille suunnatun HelpDesk -avustuspalvelun, joka tarjoaa pienille yrityksille yrityskohtaista neuvontaa ja tukea työntekijöiden palkkaamiseen liittyen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

01. Hallinto

Yritysten ja toimialajärjestöjen toimintaa koskettava kilpailuoikeus on monisyistä ja joissakin tapauksissa kilpailulain tulkinta on haasteellista. 

Pientenkin yritysten pitäisi olla mahdollista saada riittävää neuvontaa ja varmuutta toimintansa kilpailulainmukaisuudesta. Nykyisin kilpailuviranomaisten neuvonta ei riittävällä tavalla tue yritysten oikeusvarmuutta. Yritykset eivät voi saada sitovaa näkemystä kilpailulainsäädännön soveltuvuudesta, eikä yritys voi myöhemmin pätevästi vedota käytyihin keskusteluihin. 

Kilpailuviranomaisen ei pidä ainoastaan valvoa kiellettyä toimintaa vaan sen tulee aktiivisesti neuvonnallaan pyrkiä ehkäisemään kilpailurikkomusten syntymistä. Tehokas ennakollinen viranomaisneuvonta edesauttaisi markkinoita hyödyttävän yritysyhteistyön ja tehokkuusetujen syntymistä ja poistaisi vallitsevia epävarmuuksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Uudistuminen ja vähähiilisyys

Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin on tehokas ja riskitön tapa luoda kasvua ja auttaa suomalaisia pk-yrityksiä luomaan laadukasta kotimaista sisältöä. Av-tuotannoilla on lisäksi myönteisiä vaikutuksia laajaan alihankintapalveluita tarjoavaan kenttään, majoitus- ja matkailupalveluihin sekä Suomen maakuvaan. Tuotannot edistävät myös musiikin ja kirjallisuuden vientiä sekä peliteollisuuden osaamista. 

Av-kannustimelle esitetty valtuus vaikuttaa riittämättömältä suhteessa tarpeeseen ja potentiaaliin. Kannustimen heikentäminen tarkoittaa leikkausta kasvusta, verotuloista ja työllisyydestä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Sähköistämistuki astui voimaan 2022 ja sen tarkoituksena on korvata osa päästökaupan aiheuttamasta lisäkustannuksesta sähkön hinnassa tietyille hiilivuotoriskin alla oleville teollisuuden aloille. Erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina ei ole perusteltua käyttää valtion rahaa ympäristön kannalta haitallisiin tukiin, joten esitämme säästötoimenpiteenä koko tuen lakkauttamista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

30. Työllisyys ja yrittäjyys

Suomella ei ole varaa polttaa ihmisiä loppuun ennenaikaisesti tai jättää hyödyntämättä sitä kaikkea potentiaalia, jota työmarkkinoille olisi saatavilla riittävällä tuella työllistymiseen. Siksi huolehtisimme tehokkaista työllisyyttä vahvistavista palveluista. Joustavat työmarkkinat tarvitsevat rinnalleen ponnahduslaudan, joka auttaa pysymään työn syrjässä kiinni ja nousemaan köyhyydestä silloinkin, kun elämä ei kulje suunniteltuja reittejä. 

Nykyistä useamman ihmisen tulisi lähtökohdistaan riippumatta pystyä löytämään työtä ja toimeentuloa avoimilta työmarkkinoilta. Siksi panostaisimme palkkatukeen, jonka avulla voi esimerkiksi opetella suomea tai suorittaa ammatilliset opinnot oppisopimustyöpaikalla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla kunnille ja hyvinvointialueille maksettaviin kotoutumiskorvauksiin ehdotetaan 58 miljoonan euron säästöä. Kotoutumisaika ja siitä maksettava korvaus ovat jo nyt riittämättömiä. Laskennallisten korvausten tason leikkaus, yhdistettynä jo aiemmin päätettyyn korvausajan lyhentämiseen ja tulkitsemiskustannusten korvaamisen heikennyksiin, vaikuttaa merkittävästi kunnan mahdollisuuksiin järjestää maahanmuuttajille heidän kotoutumistaan tukevia palveluita tilanteessa, jossa kuntien lakisääteiset kotoutumisvelvoitteet ovat kasvamassa Laskennallisen korvauksen enimmäiskeston lyhentäminen ilman tilannekohtaista joustoa myös asettaa kotoutujat eriarvoiseen asemaan. Samalla esitetyt kuntien tehtävien kevennykset tai poistot ovat täysin epäsuhteessa esitettyyn laskennallisten korvausten tason leikkaukseen. Monelta osin esitetyt muutokset eivät tosiasiallisesti lainkaan vähennä kuntien kotoutumiseen liittyviä tehtäviä. 

Huolimatta korvauksien heikentymisestä tulee kuntien kuitenkin huolehtia esimerkiksi asiakkaan oikeudesta tulkitsemiseen ukrainalaisista. Valtio on kannustanut kuntia saamaan ukrainalaiset kuntalaisiksi ja kunnan palveluiden piiriin sen sijaan, että lainsäädäntöön olisi tehty sellaisia muutoksia, jotka olisivat saaneet vastaanottokeskuksissa edelleen kirjoilla olevat ukrainalaiset yhdenvertaisesti kuntien asukkaiksi ja kattavasti kotoutumista edistävien palveluiden piiriin. Vastaanottojärjestelmää ei ole tarkoitettu kotoutumisen tukemiseen tai oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien asumiseen ja palveluiden järjestämiseen. Kotikunnan saatuaan niiden ukrainalaisten, jotka eivät pysty elättämään itseään palkkatuloilla, ensisijainen toimeentulon turva on käytännössä toimeentulotuki. Toimeentulotuen tulisi olla viime sijainen toimeentulon turva. Myös ukrainalaiset tarvitsevat tukea työllistymiseen ja kotoutumiseen. 

Jos hallitus todella haluaisi nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista, se tekisi esityksiä maahanmuuttajien palveluiden saatavuuden parantamisesta, lyhentäisi odotusaikoja, panostaisi osallisuuteen ja purkaisi rasismia yhteiskunnassa. Vihreiden mielestä kototutumiseen ei tule tehdä leikkauksia. Vastaavasti peruisimme leikkaukset tulkkauskustannuksiin. 

Orpon hallituksen pakolaiskiintiö on vuodelle 2024 500 henkilöä. Se on aivan liian pieni tilanteessa, jossa maailmalla on enemmän pakolaisia kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Pakolaiskiintiö on tehokas keino auttaa niitä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. 

Pakolaiskiintiö varmistaa, että pakolaisilla on turvallinen reitti saada kansainvälistä suojelua. Pakolaiskiintiötä ei pitäisi laskea, vaan päinvastoin kasvattaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallitus leikkaa sosiaaliturvasta sekä on jäädyttänyt useiden sosiaaliturvaetuuksien indeksit. Leikkauksia on kohdistettu muun muassa asumistukeen ja perustoimeentulotukeen. Hallituksen leikkaukset osuvat niihin, jotka ovat jo ennestään vaikeimmassa asemassa. Lapsikorotuksen poistaminen ajaa entistä suuremman joukon jo valmiiksi heikossa asemassa olevia lapsiperheitä, yksinasuvia ja pienituloisia ahtaalle. Samalla ansioturvan suojaosien poisto heikentää työn vastaanottamisen kannustimia. Vihreät peruisi etuuksien indeksitarkistuksen jäädytyksen, asumistukileikkaukset sekä palauttaisi työttömyysturvan lapsikorotukset sekä suojaosat. 

Hallituksen merkittävät sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat leikkaukset ovat kestämättömiä. Ne eivät tuo pitkällä aikavälillä säästöjä, vaan päinvastoin murentavat lukuisia ennaltaehkäiseviä toimia. Toimia, joiden korjaamiseen voi mennä vuosia. Monien isojen leikkauspäätösten negatiiviset vaikutukset näkyvät pääasiassa vasta myöhemmin ja voivat osoittautua hyvinkin kalliiksi. 

Perustulo on ollut pitkään Vihreiden tavoite, joka ratkaisisi monia sosiaaliturvaan liittyviä haasteita. Perustulon aiemmat kokeilut ovat jääneet monin tavoin puolitiehen. Siksi esitämme, että uutta perustulokokeilua varten varataan 20 miljoonaa euroa ja se toteutetaan vuoteen 2027 mennessä. 

Hallitus ei kehitä kotihoidontukea, vaikka se jakautuu huomattavan epätasaisesti vanhempien kesken sekä vaikuttaa heikentävästi lapsiperheiden toimeentuloon ja erityisesti äitien urakehitykseen. Lastenhoidon tukiin tulisi tehdä pitkäjänteinen, kustannusneutraali uudistus, jossa kotihoidon tuki muutetaan joustavaksi lastenhoidon tueksi. Tavoitteena tulee olla mahdollistaa nykyistä paremmin lapsen hoitaminen kotona 1-2-vuotiaaksi, nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta 2-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla sekä parantaa erityisesti äitien työllisyyttä. 

Suomen menestys on riippuvainen siitä, miten tulevat sukupolvet pystyvät ylläpitämään ja uudistamaan suomalaista yhteiskuntaa. Tulevien sukupolvien hyvinvoinnin vuoksi Suomessa tarvitaan linjakkaampaa lapsi- ja perhepolitiikkaa. 

Ehdotamme, että hallitus perustaa lapsi- ja perhepolitiikan arviointineuvoston. Kyseessä olisi samantapainen toimija kuin talouspolitiikan arviointineuvosto ja ilmastopaneeli, jotka koostuvat alan tutkijoista ja ovat riippumattomia poliittisesta päätöksenteosta. Arviointineuvoston tehtävänä olisi koosta ja eritellä tieteellistä tietoa ja tunnistaa tietotarpeita lasten, nuorten ja perheiden aseman ja hyvinvoinnin parantamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Suomi on kansainvälisesti vertaillen erittäin väkivaltainen maa naisille. Sukupuolittuneen väkivallan torjuntaan tarvitaan välittömästi lisää resursseja. 

Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. 

Sopimus velvoittaa sen ratifioineita maita toimimaan pitkäjänteisesti ja koordinoidusti naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuolittuneen väkivallan vähentämiseksi. Sopimus velvoittaa Suomea toimimaan myös sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan eri sektoreilla. Naisiin kohdistuva väkivalta on sopimuksessa määritelty naisiin kohdistuvaksi rakenteelliseksi syrjinnäksi. Nykyisellään Suomi jää kuitenkin kauas Istanbulin sopimuksessa määritellyistä velvoitteista. Hallitus esittää Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon varatun määrärahan pienentämisestä vuoteen 2024 verrattuna. 

MARAK on moniammatillinen menetelmä, joka auttaa vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokevia henkilöitä tai väkivallan uhan alla eläviä. Sen tavoitteena on arvioida väkivallan riskejä, parantaa uhrin turvallisuutta ja koordinoida viranomaisten ja järjestöjen antamaa tukea. MARAK kokoaa eri alojen toimijat yhteen ja varmistaa, että uhri saa tarvitsemansa avun helposti ja nopeasti. Hallitus esittää MARAK:iin varatun määrärahan pienentämistä vuoteen 2024 verrattuna. 

Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksi sukupuolittuneen väkivallan muoto, joka loukkaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. THL:n mukaan Suomessa elää noin 10 000 tyttöä ja naista, jotka ovat läpikäyneet sukuelinten silpomisen. Tämän lisäksi 650-3080 tyttöä on riskissä joutua läpikäymään silpomisen. Silpominen loukkaa ihmisoikeuksia ja heikentää naisten tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeuksia sekä aiheuttaa terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen naisten sukuelinten silpomisen rangaistavuudesta, mutta työtä sen ehkäisemiseksi tulee jatkaa. Tavoitteena tulee olla, että Suomessa asuvia ja oleskelevia tyttöjä ei silvota eikä lähetetä Suomesta ulkomaille silvottavaksi. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulee kouluttaa ammattilaiset ottamaan asia puheeksi ja parantaa yhteistyötä kaikkien asian kanssa tekemisissä olevien toimijoiden ja perinnettä harjoittavien yhteisöjen jäsenten kesken. Hallitus esittää tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön varatun määrärahan pienentämistä vuoteen 2024 verrattuna. 

SERI-tukikeskukset tarjoavat raiskauksen uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä apua, traumatukea ja neuvontaa. Keskuksia on 21, ja Suomi on saanut kansainvälistä tunnustusta mallistaan. Toiminta vaatii rahoitusta, jotta muun muassa ammattilaisten erityisosaaminen. kasvaviin asiakasmääriin vastaaminen ja jatkohoidon järjestäminen voidaan varmistaa. Sosiaali- ja terveysministeriön jakama erillisrahoitus keskuksille päättyi vuonna 2023, eikä hallitus ole osoittanut toimintaan uusia resursseja. Nykyinen rahoitus on pääosin sairaaloiden varassa. Rahoitus on välttämätöntä, jotta Istanbulin sopimuksen velvoitteet toteutuvat ja jotta vältetään seksuaaliväkivallan aiheuttamat pitkäaikaiset taloudelliset ja inhimilliset kustannukset. 

Hallitus on myös esittänyt leikkauksia väkivaltaisen radikalisaation ja ekstremismin ehkäisyyn. Vihreiden mielestä tämän toiminnan rahoitusta ei tule vähentää. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

THL:n mukaan arviolta noin 6 prosenttia raskaana olevista käyttää päihteitä, mutta monien kohdalla päihteiden käyttöä ei tunnisteta, eikä äiti tai perhe saa tarvitsemiaan palveluita. Päihteitä käyttävien raskaana olevien äitien ja vauvaperheiden hoidon jatkuvuuteen panostettava. Siksi esitämme päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palvelujen kehittämiseen ja turvaamiseen määrärahoja. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Apua ja turvaa kaipaavia ihmisiä on maailmassa ilmastokriisin, konfliktien ja vainon seurauksena enemmän kuin koskaan. Heistä peräti 40 prosenttia on lapsia. Tällaisena aikana hallituksen aikomus leikata rajusti kehitysyhteistyöstä ja samaan aikaan laskea pakolaiskiintiö historiallisen alas on täysin vastuuton. Suomen on kannettava kortensa kekoon globaalin vastuun kantajana ja kyettävä auttamaan heitä, jotka tänne tulevat ja jotka täällä jo ovat. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on tehokas tapa auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä turvaan. Siksi hallituksen leikkaukset pakolaiskiintiöön on peruttava ja nostettava 1500 henkilöön. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Hallituksen politiikka on monin tavoin eriarvoistavaa. Noin 120 000 lasta elää Suomessa köyhyydessä. Jos perheen aikuinen tai aikuiset kamppailevat toimeentulovaikeuksien keskellä, heijastuu köyhyys lapsuuteen ja nuoruuteen. Orpon hallitus leikkaa perheiden toimeentulosta ja asumistuesta. vaikka tiedämme, että tuo raha on pois lasten arjen turvasta, ruoasta ja vaatteista. Kaikkein vaikein tilanne on yksin asuvilla alle 35-vuotiailla nuorilla. 

Esitämme, että asumistukeen kohdistuvat leikkaukset perutaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

30. Sairausvakuutus

Orpon hallitus heikentää työllisyyttä leikkaamalla tehokkaasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Nuorten kuntoutustuella vahvistetaan nuorten sitoutumista kuntoutukseen ja vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä, joka heijastuu myös työllisyyteen. 

Orpon hallitus kasaa taakkaa erityisesti nuorten niskaan, ja leikkaa niiltä, jotka kipeästi tarvitsisivat näköaloja tulevaisuuteen. Nuorten kuntoutustuesta leikkaaminen on myös ristiriidassa hallituksen työllisyystavoitteiden kanssa. 

Suomessa joka viides kärsii myös tahattomasta lapsettomuudesta. Siksi lapsettomuushoitojen saavutettavuutta tulisi lisätä yhdenvertaisesti kaikille. Hallitus on esittänyt Kela-korvauksia yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin sairausperusteisesti. Esitys on syrjivä ja rajaa sosiaalisesta syystä hoitoja tarvitsevat, esimerkiksi itselliset naiset ja sateenkaariperheet, ulkopuolelle. Hallituksen esitys ei pura julkisen puolen hoitojonoja, sillä lahjasoluhoitoihin hakeutuvat pääosin itselliset naiset (70%) ja samaa sukupuolta olevat parit (25%). Lisäksi Kela-korvausten kohdistaminen myös yksityisen sektorin raskaudenaikaiseen seurantaan ja keskenmenojen tutkimiseen vahvistaisi merkittävästi lapsista haaveilevien hyvinvointia sekä tukisi syntyvyyttä. Hallituksen mallissa Kela-korvauksilla on lähinnä tuettu suuria terveysjättejä. Kela-korvauksiin kipatut rahat tulisi ennemmin kohdentaa hyvinvointialueille, joka edistäisi myös hoitojonojen purkua. 

Hallituksen esitys lääkekorvausten alkuomavastuun korottamiseksi kohdistaa kohtuuttomia lisäkustannuksia sairastaville ihmisille. Korotus lisää riskiä, että ihmiset jättävät lääkkeitä ostamatta tai vähentävät niiden käyttöä, mikä heikentää hoitotuloksia ja kasvattaa terveydenhuollon muita kustannuksia. Orpon hallitus on jo aiemmin leikannut sosiaaliturvaetuuksia, pidentänyt hoitotakuuta ja korottanut asiakasmaksuja. Leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin, ikääntyneisiin ja vammaisiin henkilöihin, jotka ovat riippuvaisia julkisista palveluista ja lääkekorvauksista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

40. Eläkkeet

Kansaneläkkeen ja kuntoutusrahan ikärajan nosto 18 vuoteen kohdistuu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin ja nuoriin. Muutos heikentää monien perheiden toimeentuloa etuuksien tason laskiessa. Vihreiden mielestä ikärajan nosto tulisi perua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

60. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen

Suomessa toimii tällä hetkellä 29 turvakotia, joissa on perhepaikkoja yhteensä 228 perheelle tai yksin tulevalle asiakkaalle. Suomi on kuitenkin jo 2015 sitoutunut Istanbulin sopimukseen, jonka mukaan turvakotipaikkoja pitäisi olla 500. Alueellinen eriarvoisuus on suurta, ja erityisesti Pohjois-Suomessa ja haja-asutusalueilla matkat lähimpään turvakotiin ovat kohtuuttoman pitkiä. Hallitus on osoittanut budjetissaan turvakotitoimintaan lisäresursseja, mutta aivan liian vähän. Korotuksella katetaan ainoastaan turvakotipalvelujen tuottajien palkka- ja muiden kustannusten nousu. 

Vihreät ehdottaa turvakotitoimintaan riittäviä resursseja, jotta Istanbulin sopimuksen velvoitteet voidaan saavuttaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Suomi on sitoutunut noudattamaan ratifioimiaan kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n kidutuksen vastaista sopimusta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Suomessa toimii moniammatillinen työryhmä, joka on erikoistunut kidutustraumojen tutkimiseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Se tarjoaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon tasoista palvelua sota- ja konfliktialueilta paenneille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Toiminnan järjestämisvastuu kuuluu Suomen valtiolle, mutta sitä on rahoitettu hankerahoituksella, joka on ollut katkonaista ja epävarmaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

90. Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen leikkaukset heikentävät ennaltaehkäisevää tukea, apua ja neuvontaa, mikä kasvattaa tulevia sosiaali- ja terveysmenoja. Järjestöjen toiminta, kuten mielenterveystyö, nuorten tukipalvelut ja väkivaltatyö, tuottaa merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Leikkaukset vaarantavat kriittisiä palveluja, kuten mielenterveyden kriisipuhelimen ja ADHD-nuorten tukiverkoston, sekä lisäävät riskejä esimerkiksi vauvojen kaltoinkohtelulle ja perheiden huostaanotoille. Järjestöjen rahoitus on turvattava, sillä ne edistävät terveyttä, ehkäisevät ongelmia ja paikkaavat julkisen sosiaali- ja terveyshuollon aukkoja. 

Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä ennaltaehkäisevästi ja kuntouttavasti. Järjestöjen osaaminen tulisi Vihreiden mielestä paremmin hyödyntää täsmätyökykyisiä tukevassa työssä siten, että entistä useampi kykenisi työllistymään itsenäisesti avoimille työmarkkinoille. Kun työn tekemisestä saa kiinni, parantaa se elämänlaatua ja vähentää syrjäytymistä. Vihreiden tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä, ja täsmätyökykyisten työllisyyden vahvistaminen on siihen yksi väylä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä sekä olemaan hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. 

Suomen tunnetuista lajeista 11,9 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi. Suomen luontotyypeistä puolet, 48 prosenttia, on uhanalaisia ja keskimäärin 60 prosenttia luonnon tilasta on menetetty. Erityisen huolestuttavaa on tahti, jolla Suomen luonnon lajit ja elinympäristöt ovat monin paikoin taantuneet. Suomi on sitoutunut kääntämään kehityksen suunnan sekä kunnioittamaan YK:n luontosopimusta että EU:n biodiversiteettitavoitteita. 

Luonnonsuojelun osalta yksi keskeinen kipukohta on vesiensuojelun tilanne. Vuodelle 2024 toteutunut todella merkittävä vesiensuojelun rahoituksen vähennys on ollut suuri heikennys vesien suojelun tilaan. Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2025 heikentää tilannetta edelleen. 

Suomi on myös jäämässä jälkeen hiilineutraaliustavoitteesta. Erityisen huono tilanne on maankäyttösektorilla. Vaikka ennakkotietojen mukaan hiilinielujen tilanne oli kohentunut viime vuodesta ja kokonaisuutena maankäyttösektori oli -1 mt CO2-ekv hiilinielu, ei se ole riittävä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. 

On selvää, että ilman merkittäviä lisätoimia Suomen maankäyttösektorin tilanne tulee estämään Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen. Maankäyttösektorin hiilinielun ja päästövähennysten tukemiseen tarvittavista toimista lisää tukea tarvittaisiin joutomaiden metsitykseen ja kosteikkoviljelyyn, jotka ovat kustannustehokkaita ilmastotoimia. Turvemaiden päästöjen vähentämiseksi niitä olisi ennallistettava ojituksia purkamalla ja vähentämällä. Metsien kasvanut käyttö on hiilinielun romahtamisen taustalla, joten metsien hakkuita tulisi vähentää laskemalla Metsähallituksen tuottotavoitetta, jota esityksessä nostetaan jälleen. Yksi mahdollinen keino tukea maankäyttösektorin päästövähennyksiä sekä luonnon monimuotoisuutta ja tuottaa myös lisää tuloja julkiseen talouteen olisi maankäytön muutosmaksun käyttöönotto. Maankäyttösektorin tilanteen parantaminen edellyttäisi myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman päivitystä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

Ympäristöjärjestöillä on tärkeä tehtävä luontokadon sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Niillä on merkittävä rooli lainvalmistelun tukemisessa sekä asiantuntevan tiedon jakamisessa. 

Suomi on sitoutunut torjumaan luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Järjestöjen avustuksia tulisi kasvattaa näiden tavoitteiden edistämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Ympäristövahingolla tarkoitetaan äkillistä tapahtumaa, jossa ympäristölle haitallista ainetta pääsee tai uhkaa päästä ympäristöön siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja jälkihoidon riittävä rahoitus on tärkeää turvata, jotta resurssit riittävät vakavien ympäristövahinkojen torjumiseen. 

Suomen luonnon tila on huolestuttava. Ympäristövahinkoja tulee ehkäistä määrätietoisesti, ja ympäristövahingon jälkeen jälkihoito tulee hoitaa huolellisesti. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Metsien suojelun laskeva rahoitus vaikeuttaa Suomen harvojen jäljellä olevien luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten metsien suojelua. Suomen metsäluonnon lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen ja metsäluontotyypeistä 76% on uhanalaisia. Uhanalaisten metsäluontotyyppien uhanalaisuus on suurin Etelä-Suomessa. 

Metsät ovat tärkeitä myös ilmastokriisin torjunnan näkökulmasta. Metsien suojelu on ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää, sillä esimerkiksi Ilmastopaneeli on esittänyt hiilinielujen romahtamisen keskeisimmäksi syyksi liian suuria hakkuumääriä. Ilmastolain velvoittaman hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi metsien hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaankin ripeitä toimia. 

Metsien suojelun rahoitusta tulisi kasvattaa, jotta Suomi voi saavuttaa luontokadon pysäyttämiseen ja hiilineutraaliuteen liittyvät tavoitteensa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Suomen vesien tilanne on huolestuttava. Itämeren luontotyypeistä uhanalaisia on 24% ja Itämeren rannikon luontotyypeistä uhanalaisia puolestaan 58%. Sisävesien tilanne ei ole paljon parempi, sillä sisävesien ja rantojen luontotyypeistä uhanalaisia on neljännes. 

Yksi keskeisimmistä syistä vesiluontotyyppien uhanalaisuuteen on ravinnekuormitus. Ravinteiden kierrätystä tulisi kehittää, jotta ravinnekuormitus laskisi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Luonnonsuojelualueilla turvataan lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta, jonka lisäksi niillä huolehditaan kansallismaiseman, kulttuuriperinnön ja virkistys- ja retkeilyalueiden säilymisestä. 

Hallituksen leikkaukset ovat vaarassa vähentää tuntuvasti retkeilyn mahdollisuuksia Suomessa. Luonnossa liikkumisella on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia. Palveluiden vähentäminen tarkoittaa sitä, että moni ei pääse luontoon ja kosketuksiin ympäristön kanssa, mikä vaikeuttaa monen suomalaisen luontosuhteen rakentumista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kosteikkojen ja vesien tila on Suomessa huono. Vesiensuojelun rahoituksen laskiessa luontokatoa vesiluonnon osalta ei pystytä pysäyttämään. Sen sijaan rahoituksen tuntuva väheneminen on vaarassa heikentää vesiluonnon tilaa. Jotta Suomi voi saavuttaa luonnonsuojeluun liittyvät tavoitteensa, kosteikkojen ja vesistöjen suojelun rahoitusta tulisi kasvattaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kansalliseen ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Suomen hiilineutraaliustavoitteen kannalta on tärkeää, että hiilinielut pysyvät korkealla tasolla. Nyt niiden taso on kuitenkin romahtanut. 

Suomi tarvitsee merkittävästi uusia toimia tavoitteen saavuttamiseksi. Yksi tehokkaimmista toimista hiilinielujen kasvattamiseksi on metsien suojelu. Esimerkiksi Ilmastopaneeli on todennut, että hakkuiden vähentäminen on keskeisin toimi hiilinielujen kasvattamiseksi. 

Samalla metsiä tulee suojella luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suomen metsäluonnon lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen ja metsäluontotyypeistä 76% on uhanalaisia. Suomen tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Asumisneuvonta on tutkitusti toimiva keino ehkäistä asunnottomuutta. Asumisneuvonta on todettu onnistuneeksi ennaltaehkäiseväksi palveluksi esimerkiksi vuokravelkojen, asumisen häiriöiden ja häätöjen vähentämisessä sekä asumisen jatkumisen turvaamisessa. Asumisneuvonta on kustannustehokasta palvelua, joka tuo säästöjä niin kunnille, vuokrataloyhtiöille kuin valtiolle, ja auttaa asukasta ennen kuin ongelmat kärjistyvät. 

Asumisneuvonnan määrärahan vähentäminen on ristiriidassa hallituksen keskeisen tavoitteen kanssa poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Korjausavustuksen tavoitteena on muun muassa parantaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia asua kotona. Leikkaukset korjausavustuksista tarkoittaisivat käytännössä esimerkiksi sitä, että entistä useampi vanhus tarvitsee tulevina vuosina ympärivuorokautista palveluasumista, kun omaan kotiin ei pysty tarvittavia muutostöitä tekemään. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Erityisryhmien asumisen investointiavustuksista leikkaaminen heikentää kohtuuhintaisen asumisen saatavuutta ja rakennusalan tilannetta entisestään. Kyse on ikääntyneiden, kehitysvammaisten, opiskelijoiden, mielenterveyskuntoutujien ja pitkäaikaisasunnottomien asumisen tukemiseen tarkoitetuista avustuksista, joiden tarve ei ole suinkaan vähentynyt. 

Erityisryhmien asumisen investointiavustuksilla on myös tuettu kohtuuhintaista opiskelija-asumista. Hallituksen tavoitteena on siirtää opiskelijat asumaan opiskelija-asuntoihin, mutta samalla se leikkaa niiden rakentamisesta. Vihreiden mielestä kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon tulisi päinvastoin panostaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Vihreät katsoo, että Suomessa tulee toteuttaa vihreä verouudistus, joka parantaisi työnteon kannattavuutta ja asettaisi oikean hinnan luonto- ja ilmastohaitoille. Osana vihreää verouudistusta Vihreät keventäisi ansiotuloverotusta 160 miljoonalla eurolla enemmän kuin hallitus, painottaen erityisesti pienituloisia lapsiperheitä sekä työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria. 

Samalla huolehtisimme, että Suomen kokonaisveroaste ei laske, vaikka työn verotusta kevennetään. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa kaikkein rikkaimmille suunnatut veronkevennykset eivät ole perusteltuja. Palauttaisimme solidaarisuusveron vuoden 2023 tasolle. 

Tällä hetkellä luonnonvarojen käyttöä ei veroteta Suomessa juuri lainkaan. Luonnonvarojen suora hyödyntäminen ja niihin liittyvät maankäytön muutokset ovat kuitenkin luontokadon suurimpia ajureita ja merkittävä ilmastopäästöjen lähde. 

Maa-ainesvero parantaisi kierrätysmateriaalien kilpailukykyä suhteessa neitseellisiin maa-aineksiin ja kannustaisi siten materiaalien pitämiseen kierrossa pidempään. Maa-ainesverolla voitaisiin kerätä valtiolle verotuottoja arviolta 50 miljoonaa euroa. 

Verotus voi olla myös keino vaikuttaa kansanterveyteen. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa esittänyt terveysverojen käyttöönottoa. Terveysperustaisen veron valmistelu kannattaisi aloittaa lisätystä sokerista ja laajentaa esimerkiksi suolaan ja koviin rasvoihin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET

VALTIONEUVOSTON KANSLIA

ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Oikeusvaltiossa julkisen vallan käyttö perustuu lakiin, kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä ja yksilöiden ja vähemmistöjen oikeudet turvataan. Oikeusvaltiossa jokaisella on mahdollisuus saada oikeutta.  

On myönteistä, että hallitus on kaikkien eduskuntapuolueiden tavoin sitoutunut oikeudenhoidon selonteon (VNS 13/2022 vp) mukaisesti vahvistamaan oikeudenhoidon resursseja ja että oikeusministeriön hallinnonalan määrärahatasoa kokonaisuudessaan kasvatetaan. Oikeudenkäyntien kesto ja oikeudenhoidon ongelmat uhkaavat oikeusvaltiota ja kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta. Kyse on perus- ja ihmisoikeusongelmasta, jonka ratkaisemiseksi oikeudenhoidon rahoitusta on merkittävästi ja johdonmukaisesti vahvistettava. 

Vasemmistoliitto kantaa kuitenkin huolta samaan aikaan toteutettavasta niin sanotusta tuottavuusohjelmasta, jonka mukaisesti oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään ensi vuodelle 17,9 miljoonan euron säästöjä. On kyseenalaista, miten säästöt voidaan toteuttaa ilman, että ne vaikuttavat henkilöstön määrään, henkilöstön hyvinvointiin ja oikeudenhoidon selonteon tavoitteiden toteuttamiseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Ankkuritoiminta on moniammatillista työtä nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi ja rikosten ennalta estämiseksi. Toiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen nuorten rikolliseen tai muuten huolta herättävään käyttäytymiseen. 

Ankkuritiimissä on ammattilaisia poliisista, sosiaalitoimesta, nuorisotoimesta ja terveystoimesta. Ankkuritiimejä on 47 kappaletta ympäri Suomen, jokaisen poliisilaitoksen alueella. Valtioneuvoston tasolla ankkuritoiminnan koordinaatiosta vastaa sisäministeriö. 

Tutkimuksen mukaan moniammatilliseen ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla on vertailuryhmää pienempi riski tehdä uusia rikoksia vuoden sisällä edellisestä rikoksesta. Ankkuritoimintaa tulisi laajentaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Tulevina vuosina suomalaista koulutusjärjestelmää haastaa erityisesti ikäluokkien pienenemisestä ja kaupungistumisesta johtuva erilaistuminen Suomen koulujen ja kuntien välillä. Eriarvoistumiskehitystä tapahtuu myös suurten kaupunkien sisällä. Vasemmistolle tärkeintä on turvata jokaisen lapsen yhdenvertainen oikeus oppia ja käydä koulua riippumatta sukupuolesta, äidinkielestä, vanhempien varallisuudesta tai koulutustaustasta tai oppilaan oppimisen tuen tarpeista. Jokaisen lapsen lähikoulun tulee olla maailman paras koulu. 

Suomi elää osaamisesta, joten korkeakoulutukseen, tieteeseen ja innovaatioihin panostaminen on myös kansantaloudellisesti tärkeää. Tulevaisuudessa tavoite on, että ainakin 50 prosenttia nuorten aikuisten ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tähän pääsemiseksi on edelleen lisättävä aloituspaikkoja ja nostettava korkeakoulujen perusrahoitusta aloituspaikkamääriä vastaavalle tasolle. Myös opiskelijoiden hyvinvointi ja mahdollisuus keskittyä opintoihin täysipäiväisesti tulee taata. 

Korkeakoulujen perusrahoituksen turvaaminen on avainasemassa laadukkaan ja vapaan tieteen ja tutkimuksen tekemiselle sekä asiantuntijoiden kouluttamiseksi työelämän tarpeisiin. Tieteen ja tutkimuksen sekä koulutuksen ja kouluttautumisen vapaus on elinehto koko sivistysyhteiskunnalle ja demokratialle. 

Osaamisen täydentäminen tai uuden ammatin opiskelu kesken työuran on jatkossa merkittävästi nykyistä yleisempää, ja yhteiskunnan tulisi myös kannustaa siihen. Tämän vuoksi tarvitsemme aikuiskoulutuspoliittisen vision, jossa yhtenä tavoitteena on tutkintojen, tutkinnon osien ja yksittäisten taitojen opiskelun kenelle tahansa kaikissa elämänvaiheissa. Toimiva koulutusjärjestelmä on edellytys osaajapulaan vastaamiseksi. Hallituksen politiikka vie tässä täysin väärään suuntaan, koska työikäisten opiskelua vaikeutetaan monella tavalla. 

Monipuolinen taide- ja kulttuurielämä sekä vilkas kansalaisyhteiskunta ovat toimivan demokratian perusedellytys ja osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Taide ja kulttuuri ovat inhimillisen elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeita, ja niiden tulee olla ihmisen perusoikeuksia. Vasemmisto katsoo, että mahdollisuus nauttia kulttuurista sekä kehittää omia luovia kykyjä ja itseilmaisun taitoja ovat oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Taidetta ja kulttuuria pitää viedä nykyistä enemmän sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Taiteilijoiden riittävä toimeentulo on turvattava. 

Kulttuurin, taiteiden ja liikunnan harrastamisella on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Yhteiskunnan on turvattava jokaiselle mahdollisuus harrastaa kulttuuria, taiteita ja liikuntaa, myös vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikäihmisille. Liikuntaan kannattaa panostaa, sillä liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat. Kaikkien hallinnonalojen tulee lisätä toimia, joilla voidaan laskea erityisesti lasten ja nuorten harrastamisen kustannuksia. Lapsella tai nuorella on oltava kaikkialla Suomessa oikeus ainakin yhteen maksuttomaan harrastukseen. 

Aikuiskoulutustuki tulee palauttaa 

Vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvien leikkausten lisäksi elinikäistä oppimista vaikeutti oleellisesti aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. 

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen uhkaa pahentaa työvoimapulaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kasvatus- ja koulutusalalla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa esimerkiksi lähihoitajat kouluttautuvat aikuiskoulutustuella sairaanhoitajiksi ja kasvatus- ja koulutusalalla aikuiskoulutustuella kouluttaudutaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajiksi ja erityisopettajiksi. Työllisyysrahaston tilastojen mukaan toiselta alalta sosiaali- ja terveysalalle kouluttautui aikuiskoulutustuella lähes 6 364 ihmistä vuonna 2022 ja alan sisällä jatkokoulutusta tuella hankki 3 572 ihmistä. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vie siis pelkästään sosiaali- ja terveysalalla noin 10 000 ihmisen mahdollisuudet kouluttautua työvoimapulasta kärsiville aloille ja jatkokouluttautua alan sisällä. 

Näillä aloilla palkkataso on sellainen, että ei ole realismia ajatella, että ihmiset voisivat aina kouluttautua lisää omalla rahallaan tai ottaa lainaa tätä varten. 

Aikuiskoulutustuen lakkauttamista perusteltiin esimerkiksi sillä, että sitä käyttävät paljon korkeakoulutetut, eikä se kohdennu näin oikein. Sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja koulutusalan tilanne kertoo kuitenkin, että aikuiskoulutustuki kohdentuu myös työvoimapulasta kärsiville aloille, ja sen lakkauttaminen pahentaa tilannetta näillä aloilla. Sen sijaan, että vaikeutetaan kenenkään opiskelua, olisikin purettava esteitä niiltä, jotka eivät opiskele. 

Esimerkiksi työikäisten oppimisvaikeuksien nykyistä perempi tunnistaminen sekä vahvempi työikäisten oppimisen tuki on elinikäisen oppimisen esteiden purkamisen sekä nykyistä yhdenvertaisemmin kohdentuvien opiskelumahdollisuuksien kannalta tärkeää. 

Kotoutumiskoulutuksen siirtäminen opetus- ja kulttuuriministeriölle 

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on kielen oppiminen ja valmiudet saada työ- tai opiskelupaikka sekä kontakteja suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumiskoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön alaista, ja sitä voivat järjestää koulutuksen järjestämisluvan alaiset oppilaitokset tai yksityiset, voittoa tavoittelevat yritykset. 

Kotoutumiskoulutus ei kuitenkaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Useissa selvityksissä on todettu, että suuri osa siihen osallistuneista ei saavuta tarvittavaa kielitaitoa sen aikana ja koulutus on hajanaista. Eduskunnan sivistysvaliokunta on vuonna 2018 todennut, että aikaa vievä kilpailutukseen perustuva koulutuksen hankintaprosessi ja vahvasti koulutuspalvelujen taloudellisiin seikkoihin perustuva hankintapäätöksen teko voivat johtaa siihen, että hankitut koulutuspalvelut eivät laadullisesti, saatavuudeltaan, opettajien pätevyyden osalta tai koulutuspalvelujen jatkuvuuden osalta vastaa riittävällä tavalla koulutukseen tulevien tarpeita. 

Eduskunnan sivistysvaliokunnan lisäksi esimerkiksi OAJ ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ovat vaatineet, että aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus siirretään kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoitavaksi. Tämä mahdollistaa nykyistä paremmin kotoutumiskoulutuksen pitkäjänteisen kehittämisen ja laadun parantamisen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Maataloudella ja ruokajärjestelmällä laajemmin on suuri merkitys yhtäältä ruokaturvan ja toisaalta yhteiskuntamme ympäristökestävyyden kannalta. Maataloutta on ohjattava ympäristökestävään suuntaan samalla kehittäen alan kannattavuutta. Ruuantuotanto aiheuttaa paljon päästöjä, ja toisaalta ruuantuotannolla ja siihen liittyvällä maankäytöllä on suuri merkitys maaperäpäästöjen ja maaperän hiilinielujen kannalta. 

Metsäkatoa on Suomessa hillittävä akuutisti. Maankäytön muutosta metsästä pelloksi tai luontoalueesta rakennetuksi ympäristöksi voidaan ohjata sääntelyllä ja erilaisilla ohjauskeinoilla, kuten esimerkiksi maankäytön muutosmaksulla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

20. Maa- ja elintarviketalous

Eläinten etua valvova viranomainen on ollut viime hallituskauden rahallisesti pieni mutta symbolisesti ja käytännöllisesti vaikuttava panostus eläinten hyvinvointiin. Tästä kertoo se, että viran jatkamista puolsi sekä tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta että seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta. Huonossa taloudellisessa tilanteessa riskit eläinten hyvinvoinnin heikentymiseen kasvavat, minkä vuoksi eläinsuojeluasiamiehen virka perustelee itsensä yhä paremmin nykyisessä taloustilanteessa. 

Ympäristövaliokunta on lausunut pitävänsä tärkeänä, että virka vakinaistetaan ja sitä varten varataan riittävät varat. Samoin maa- ja metsätalousvaliokunta on pitänyt virkaa tärkeänä ja puoltanut sen jatkon selvittämistä sekä riittävien resurssien turvaamista riittävän laaja-alaisen, hyvin erilaisia eläinlajeja kattavan osaamisen turvaamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kosteikkoviljely on tehokas maankäyttösektorin ilmastotoimi. Siinä viljellään märkää turvemaata tai nostetaan turvemaan vedenpintaa niin, että ilmastopäästöt alenevat. Samalla voidaan viljellä kasveja, jotka menestyvät märällä maalla. Myös luonnon monimuotoisuus lisääntyy kosteikkoalaa lisäämällä sille soveltuvilla alueilla. 

Maankäyttösektori ja maatalous kaipaavat kipeästi uusia päästövähennystoimia ja toisaalta tapoja tuottaa uusia hyödykkeitä. Hiilen sitominen on yksi elintärkeä nykyisen ja tulevan maatalouden tuote, samoin monimuotoisuuden tuottaminen. Näiden lisäksi viljeltävät kasvit on mahdollista myydä teollisuuden raaka-aineeksi, lääkekasveiksi tai ravinnoksi. Kosteikkoviljely tarvitsee valtion tukea päästäkseen alkuun ja mahdollisesti myöhemminkin. Se on kuitenkin valtiontaloudellisesti järkevää ja tehokasta rahankäyttöä sekä hiilinieluvajeen paikkaamista. 

Orpon hallitus poisti edellisen hallituksen aikana valmistellun kosteikkoviljelyn tuen ja sen rahoituksen ennen kuin sitä oli edes ehditty jakaa. Kosteikkoviljelyn tuki tulee palauttaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta kiertotalouteen perustuvaan talousjärjestelmään siirtyminen on kriittisessä roolissa. Edistämällä ravinnekierrätystä voidaan paremmin saada lantojen rahanarvoiset ravinteet kiertoon. Kiristyneessä geopoliittisessa maailmantilanteessa tämä on myös huoltovarmuuskysymys. Ravinnekierrätys mahdollistaa ruoantuotannon paremman iskunkestävyyden. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Vuoden 2025 budjetissaan Orpon hallitus jatkaa historiallisen rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan ja korottaa kansalaisten elinkustannuksia. Samaan aikaan työttömyys kasvaa nopeasti ja eriarvoisuus syvenee. Hallituksen politiikka kasvattaa suomalaisten elinkustannuksia kohtuuttomalla tavalla ja vaikeuttaa etenkin pienten yritysten toimintaedellytyksiä konkurssiaallon keskellä. 

Arvonlisäveron korotukset nostavat hintoja, sote-asiakasmaksut, lääkekustannukset ja muut sairastamisen kulut nousevat sekä asumisen ja joukkoliikenteen hinta kallistuu Useat hallituksen tavoitteet karkaavat yhä kauemmas, mikä kertoo hallituksen talouspolitiikan kokonaisvaltaisesta epäonnistumisesta. 

Hallitus lupasi parantaa työllisyyttä 100 000 työllisellä. Kuitenkin työttömyys kasvaa vauhdilla, ja yhä useampi on pitkäaikaistyötön. Hallituksen politiikan on arvioitu pudottavan jopa 100 000 uutta suomalaista toimeentulotuen varaan. Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut vuoden aikana lähes 30 000:lla, ja avoimia työpaikkoja on yli 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten. 

Hallituksen leikkauksilla sosiaaliturvaan ei ole ollut luvattuja positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Ne ovat ainoastaan lisänneet epävarmuutta, eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Sosiaaliturvan leikkaukset myös kohdistuvat monilta osin samoihin kotitalouksiin, ja niiden vaikutukset kasaantuvat. Etenkin moni yksinhuoltajaperhe on menettänyt satoja euroja kuukaudessa toimeentulostaan.  

Pelkästään vuonna 2024 voimaan tulleet sosiaaliturvan leikkaukset pudottavat arviolta 17 000 lasta köyhyyteen. Lapsiperheköyhyys on kaikkein haitallisin köyhyyden muoto. Tutkimusten mukaan lapsena koettu köyhyys vaikuttaa usein kielteisesti koko loppuelämään, ja siksikin sen tarkoituksellinen lisääminen on vastuutonta politiikkaa. Kun hallitus on päättänyt jäädyttää monet kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet koko hallituskaudeksi, kumuloituvat leikkaukset hallituskauden aikana entistä rajummiksi. 

Hallituksen politiikka on lisännyt myös työtä tekevien köyhyyttä ja toimeentulotuen tarvetta. Hallitus on heikentänyt rajusti etenkin osa-aikaisen ja lyhytkestoisen työn kannusteita poistamalla niin sanotut suojaosat etuuksista. Asumistuen jättileikkaukset ovat ajaneet kokoaikatyötäkin tekeviä pienipalkkaisia ahtaalle, sillä matalapalkka-aloilla edes kokoaikaisesta työstä maksettava palkka ei välttämättä riitä elämiseen, etenkään suurissa kaupungeissa. Asunnottomuustyön kentällä onkin jo tunnistettu työssäkäyvät merkittävänä uutena ihmisryhmänä, joka on menettänyt kotinsa hallituksen leikkausten takia. 

Vasemmistoliitto parantaisi kansalaisten toimeentuloa ja alentaisi elinkustannuksia. Peruisimme hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset, jotka ajavat monia pienituloisia työssäkäyviä, lapsiperheitä, työttömiä ja opiskelijoita ahtaalle. Alentaisimme elinkustannuksia ja tekisimme sosiaaliturvaan täsmäparannuksia, jotka helpottaisivat työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista ja parantaisivat opiskelijoiden asemaa. Palauttaisimme myös aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan, jotka hallitus on päättänyt lakkauttaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

02. Valvonta

Riistotaloutta ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä tulee kitkeä määrätietoisesti muun muassa kriminalisoimalla alipalkkaus, antamalla kanneoikeus ammattiliitoille ja panostamalla työsuojeluvalvontaan. Työsuojeluvalvonnan rahoitusta on lisättävä ja viranomaisyhteistyötä sekä valvonnan keinovalikoimaa kehitettävä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Teinineuvolatoiminnan pilotoiminen 

Vanhemmuuden tuki painottuu nykyisellään pikkulapsiaikaan. Monesti myös koulun ja kodin yhteistyö vähenee lapsen kasvaessa. Myös teini-ikäisten lasten vanhemmat voivat tarvita tukea, kun lapsi itsenäistyy ja kokeilee välillä rajustikin rajojaan. 

Niin sanotun teinineuvolan ajatuksena on tarjota murrosikäisille ja heidän perheilleen tukea, neuvoja ja apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vaikeimmilta ongelmilta vältytään. Paremmilla ennalta ehkäisevillä palveluilla puututaan parhaiten myös viime vuosina kasvaneeseen teini-ikäisinä sijoitettujen lasten määrään. Hallituksen tulee ryhtyä pilotoimaan teinineuvolatoiminnan käytäntöjä ja osoittaa tähän rahoitus vuodelle 2025. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Verotuksen tehtävä on turvata hyvinvointivaltion rahoitus, tasata varallisuus- ja tuloeroja ja ohjata ihmisten käyttäytymistä pois haitallisina pidetyistä toimintatavoista. Vasemmistoliiton mielestä verotuksen peruslähtökohta on, että veroa tulee maksaa maksukyvyn mukaan. 

Suomen kokonaisveroaste ja verotulot ovat laskeneet vuosien ajan. Valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan kokonaisveroaste laskee vielä 0,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2022 vuoteen 2026. Tämä tarkoittaa miljardeja euroja menetetyissä verotuloissa. Hallituksen tekemän ALV:n korotuksen oli tarkoitus paikata tätä verotulojen laskua noin miljardin verran vuodessa, mutta vuonna 2024 se ei ole onnistunut nostamaan ALV-tuloja lainkaan. Syynä on todennäköisesti sen kuihduttava vaikutus kokonaiskysyntään. ALV:n korotus osuu kaikista eniten pienituloisiin. On monia oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia tapoja paikata valtion hupenevia verotuloja. 

Vasemmistoliitolle oikeudenmukainen veropolitiikka on keskeinen väline julkisen talouden vahvistamiseen, tulo- ja varallisuuserojen tasoittamiseen sekä talouskasvun tukemiseen. Vasemmistoliitto palauttaisi yleisen ALV-kannan 24 prosenttiin tukeakseen pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, kokonaiskysyntää ja talouskasvua. Yleisen ALV:n palautus 24 prosenttiin tukisi myös yrityksiä. Vasemmistoliitto tukisi pienyrittäjiä myös nostamalla arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan 30 000 euroon. Vasemmistoliitto ei myöskään nostaisi alennetun ALV-kannan palveluiden ja tavaroiden, kuten lääkkeiden, verotusta hallituksen kaavailemalla tavalla. Korotus iskisi eniten pienituloisiin ja erityisesti lääkkeiden verotuksen korottaminen olisi nykytilanteessa epäinhimillistä, kun hallitus on muutenkin kasvattanut sairastamisen kustannuksia. 

Vasemmistoliitto katsoo, että kaikkia tuloja tulisi kohdella verotuksellisesti samankaltaisesti. Siksi vasemmistoliiton vaihtoehdossa ansiotuloverotusasteikko ja pääomatuloveroasteikko yhtenäistetään, eli ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan samalla tavalla. Tämä yksinkertaistaa verotusjärjestelmää. Se myös pienentäisi alle 31 500 euroa tienaavien pienyrittäjien maksamaa pääomaveroa yli kymmenen prosenttiyksikköä. Yhdessä ALV-tulorajan noston kanssa vaihtoehtomme pienyrittäjiä tukeva vaikutus olisi siis hyvin merkittävä.