Denna sida använder kakor (cookies). Läs mer om kakor
Nedan ser du närmare vilka kakor vi använder och du kan välja vilka kakor du godkänner. Tryck till slut på Spara och stäng. Vid behov kan du när som helst ändra kakinställningarna. Läs mer om vår kakpolicy.
Söktjänsternas nödvändiga kakor möjliggör användningen av söktjänster och sökresultat. Dessa kakor kan du inte blockera.
Med hjälp av icke-nödvändiga kakor samlar vi besökarstatistik av sidan och analyserar information. Vårt mål är att utveckla sidans kvalitet och innehåll utifrån användarnas perspektiv.
Hoppa till huvudnavigeringen
Direkt till innehållet
Ärende 14 på dagordningen presenteras för enda behandlingen. Till grund för behandlingen ligger ekonomiutskottets betänkande EkUB 22/2021 rd. Nu ska riksdagen besluta om ett ställningstagande med anledning av berättelsen. — Debatt, ledamot Grahn-Laasonen.
Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on laatinut mietinnön eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksesta 2020. Sanomattakin lienee selvää, että tätä vuotta leimasi globaali pandemia, koronakriisi. Kertomusvuoden talouden toimintaympäristöä leimasivat koronaviruksen suorien terveydellisten ja talousvaikutusten ohella viruksen leviämisen estämistoimet ja niistä aiheutuvien taloudellisten menetysten kompensointi‑ ja lieventämispyrkimykset.
Kertomusvuoden alkupuolella viruksen leviämisen uhka, siihen kytkeytyvät epävarmuudet ja liikkumisrajoitukset heikensivät talousnäkymiä kaikilla keskeisillä talousalueilla. EKP:n neuvosto reagoi tilanteeseen keventämällä rahapolitiikkaansa useaan otteeseen painottaen, että kasvua tukevaa rahapolitiikkaa tarvitaan vielä pitkään, jotta pohjainflaatio voisi vahvistua ja kokonaisinflaatio vakiintua lähelle tavoitetta keskipitkällä aikavälillä. Poikkeustila syrjäytti monet talouspolitiikan vakiintuneet normit ja sai liikkeelle lukuisia erilaisia toimia, joiden tavoitteena oli tukea kokonaiskysyntää ja yritysten maksuvalmiutta. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä vallitsee laaja konsensus siitä, että talouspolitiikan reaktiot koronakriisiin onnistuivat torjumaan kriisin alun deflatorisen vaikutuksen.
Talousvaliokunta toistaa aiemmin lausumansa kannan, jonka mukaan viimeaikaisilla elvytystoimilla on ollut vankat kokonaistaloudelliset perusteet. Suomen kaltaisen pienen, avoimen ja vientiin tukeutuvan talouden etuna on koko EU:n elpyminen. Taantuman pitkittyminen ja mahdollinen syventyminen muissa EU-valtioissa vaikuttavat myös Suomen mahdollisuuksiin palata kasvu-uralle. Lisäksi, jos luottamus EU:n kykyyn vastata alueen yhteisiin ongelmiin alkaa horjua, voi epäluottamus eskaloitua myös rahoitusvakautta koskevaksi.
Tässä laadukkaasti toteutetussa — näin uskallan sanoa — valiokunnan mietinnössä otamme käsittelyyn korkean inflaation uhan, EKP:n rahapolitiikan strategisen revision, pankkisektorin näkymät, digitaalisen euron sekä kotitalouksien velkaantumista koskevan laajan huolemme ja lisäksi esitimme joitain poimintoja ja punnintoja finanssi‑ ja rahapolitiikkojen rajapinnasta. Kannustan eduskuntaa tutustumaan laajasti tähän mietintöön.
Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta, ja näin ollen esitämme eduskunnalle, että se hyväksyy kannanoton kertomuksen K 19/2021 johdosta. — Kiitos.
Riksdagen avslutade debatten.
Riksdagen godkände utskottets förslag till ställningstagande med anledning av berättelse B 19/2021 rd. Ärendet slutbehandlat.