Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Eduskunnan muistitietoarkiston tarkoituksena on suomalaisen demokratian historian tallentaminen toisen maailmansodan jälkeiseltä ajanjaksolta. Kansanedustajien haastatteluilla kerättävä muistitieto täydentää eduskunnan tuottamia kirjallisia lähteitä kansanvallan kehityksestä. Haastattelumenetelmällä tavoitellaan henkilökohtaisiin näkemyksiin ja kokemuksiin perustuvaa ns. hiljaista tietoa, josta ei jää jälkiä muihin lähteisiin.
Muistitietohaastattelut palvelevat tutkimusaineistoina esimerkiksi historian, yhteiskunnan ja politiikan tutkijoita. Haastatteluaineistot eivät ole julkisia, mutta niihin myönnetään tutkimuslupia vähintään pro gradu -tasoisille tutkijoille. Eduskunnan muistitietoarkisto on kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuisen laaja, pitkäikäinen ja huolellisesti ylläpidetty aineistokokoelma.
Eduskunnan muistitietoarkisto tunnettiin vuoden 2020 loppuun saakka Veteraanikansanedustajien muistitietoarkistona. Eduskunnan kirjaston hallitus päätti nimen muutoksesta Eduskunnan muistitietoarkistoksi 4. marraskuuta 2020.
Muistitietohaastattelulla tarkoitetaan haastattelijan ja haastateltavan dialogiseen vuorovaikutukseen perustuvaa puolistrukturoitua haastattelua, joka perustuu yhteiseen teemarunkoon. Talteen pyritään saamaan entisten kansanedustajien henkilökohtaisia muistikuvia, näkemyksiä ja mielipiteitä, joita on vaikea kartoittaa muilla menetelmillä. Muistitietohaastattelun tekemisen tapa poikkeaa siitä politiikan päivänjulkisuudesta, johon ammattipoliitikot ovat aktiivivuosinaan tottuneet.
Veteraanikansanedustajien muistitiedon keruu aloitettiin Eduskunnan kirjastossa vuonna 1988. Joulukuussa 2020 muistitietoarkistossa oli yli 450 entisen kansanedustajan haastattelua. Keskimäärin lähes kuuden tunnin pituiset elämäkerralliset haastattelut käsittelevät haastateltavien poliittista uraa ja ennen kaikkea toimintaa kansanedustajina.
Muistitietoarkiston haastattelijana on vuosien varrella toiminut 20 historian ja politiikan tutkijaa. Kaksi kokeneinta haastattelijaa ovat molemmat tehneet yli sata veteraanikansanedustajahaastattelua. Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto täydentyy vuosittain noin kymmenellä uudella haastattelulla.
Muistitietohaastatteluita on hyödynnetty eniten henkilö- ja puoluehistoriaa sekä eduskunnan historiaa käsittelevissä tutkimuksissa. Laaja aineisto mahdollistaa kuitenkin lukemattomia lähestymistapoja eri tieteenaloille tai monitieteisille tutkimushankkeille.
Haastatteluissa noudatettu teemarunko pysyi muuttumattomana vuoteen 2010 saakka. Vanha teemarunko on julkaistu teoksessa Suullista historiaa : veteraanikansanedustajat haastateltavina / Kristiina Graae ja Marjatta Hietala. Helsinki, 1994. s. 106–108. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Vuonna 2010 haastattelun teemarunko päivitettiin ja siihen lisättiin muutamia asiakokonaisuuksia. Nykyisin käytössä olevan teemarungon pääkohdat ovat:
Haastateltavien valinnassa on pyritty noudattamaan tasapuolisuutta
Tutkija Joni Krekola 3.10. 2023
Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto valittiin Vuoden 2018 arkistoteoksi