​Iäkkäiden henkilöiden hoidon henkilöstömitoitus

Säädöshanke ei ole enää vireillä, eikä tietopakettiin lisätä uutta aineistoa

Tämä tietopaketti käsittelee hallituksen esityksen HE 4/2020 valmistelua ja eduskuntakäsittelyä.

Hallituksen esitys eduskunnalle: HE 4/2020
Hankkeen pohjalta annettu laki: 565/2020

Hankkeen tausta

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu lainsäädäntöä sitovasta henkilömitoituksesta ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä.

Iäkkäiden ihmisten hoitoa ohjaavat maassamme vanhuspalvelulaki, muu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä erilaiset laatusuositukset. Vuodesta 2001 lähtien iäkkäiden ihmisten hoitopalveluiden henkilöstömitoitusta on ohjattu sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton laatimilla laatusuosituksilla. Tuorein laatusuositus on annettu vuonna 2017. Sen mukaan tehostetun palveluasumisen hoitoyksiköissä hoitohenkilöstöä pitäisi vähimmillään olla 0,50 yhtä asukasta kohden. Laskentakaavan mukaisesti vähintään viisi hoitajaa pitäisi siis olla palkattuna kymmentä hoivakodin asukasta kohden.

Antti Rinteen hallitus aloitti toimintansa 6.6. 2019. Uusi hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan siihen, että henkilöstön määrää lisätään ja maahamme säädetään laki hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Sama sitoumus kirjattiin myös Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan.

Ympärivuorokautisen hoivan sitova 0,7:n henkilöstömitoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaista kymmentä hoidettavaa kohden hoivakodissa pitää olla vähintään seitsemän hoitajaa välitöntä hoitotyötä tekemässä. Ympärivuorokautisessa hoidossa tehdään yleisesti kolmea vuoroa, ja hoidettavat tarvitsevat hoitoa kaikkina vuorokaudenaikoina joka päivä. Mitoituksen mukaisesti kymmenen vanhuksen yksikössä voi aamuvuorossa olla esimerkiksi neljä hoitajaa, illassa kaksi ja yössä yksi.

Henkilöstömitoitus saadaan jakamalla työntekijämäärä yksikössä olevien asiakkaiden määrällä. Henkilöstömitoitukseen ei lasketa vapaapäivillä, lomalla tai sairaana olevia, vain ainoastaan toteutuneet työtunnit huomioidaan. Työntekijöiden määrä lasketaan jakamalla yksikön toteutuneet välittömän asiakastyön työtunnit laskennallisella viikoittaisella työtuntien määrällä 38.25.

Eduskunta hyväksyi lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta 22.6.2020. Laki (565/2020) tulee voimaan 1.10.2020. Voimaantulo on ajallisesti porrastettu: Laissa tarkoitetun arviointijärjestelmän käyttö on aloitettava viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2023.

Henkilöstömitoitusta sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2023. Henkilöstömitoituksen on oltava 1 päivästä lokakuuta 2020 vähintään 0,5 työntekijää, 1 päivästä tammikuuta 2021 vähintään 0,55.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 : OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
- 3.6 Oikeudenmukainen, yhdenver​tainen ja mukaan ottava Suomi. Tavoite 3: Ikäystävällisyyden edistäminen

Sosiaali- ja terveysministeriön hanke STM/025/2019: Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamistyöryhmä

Sosiaali- ja terveysministeriön hanke STM070/2019: Sitova henkilöstömitoitus sekä hoitoisuuden arviointi ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä

Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden teh​​ostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriö

LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta, 2.12.2019

Lausuntoyhteenveto; LUONNOS Hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (vanhuspalvelulaki) 15 ja 20 §:n muuttamisesta sekä lain 20 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö 20.12.2019

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta. Lainsäädännön arviointineuvosto 30.12.2019

​Käsittely eduskunnassa

Hoitajamitoituksesta on eduskunnassa käyty keskustelua jo edellisellä vaalikaudella. Tällä vaalikaudella (2019–2023) aiheesta on esitetty useita suullisia ja kirjallisia kysymyksiä.

Suullinen kysymys SKT 8/2019 hoitajamitoituksesta / Minna Reijonen (ps)

Suullinen kysymys SKT 58/2019 hoitajamitoituksesta vanhustenhoidossa / Antero Laukkanen (kd)

Kirjallinen kysymys KK 10/2019 vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta / Sanna Antikainen (ps)

Kirjallinen kysymys KK 38/2019 hoiva-alojen koulutuksen laadun varmistamisesta ja hoitajamitoituksen korotuksen käytännön toteutuksesta / Ritva Elomaa (ps)

Kirjallinen kysymys KK 104/2019 hoitajamitoituksen 0,7 lakiin saattamisen aikataulusta ja hallituksen muista toimenpiteistä vanhustenhoidon laadun parantamiseksi / Arja Juvonen (ps) 

Kirjallinen kysymys KK 398/2019 hoitajamitoituksesta / Timo Heinonen (kok)

Kirjallinen kysymys KK 409/2019 henkilöstömitoituksen 0,7 lakiesityksen viipymisestä kohtuuttomasti ja lakiesityksen valmistelussa ilmenneistä haasteista, ongelmista ja lain sisällöstä / Arja Juvonen (ps)

Kirjallinen kysymys KK 411/2019 lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon ja muiden lausuntojen huomioon ottamisesta sekä ympärivuorokautisen hoivan sitovan hoitajamitoitusesityksen ja vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelusta, aikatauluista sekä rahoituksesta / Sari Sarkomaa (kok) 

Hallituksen esitys HE 4/2020 eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta

Toimenpidealoite 54/2020 hoitohenkilöstön erityistekijälisän käyttöönoton aikaansaamisesta / Arja Juvonen

Eduskuntakäsittely
Hallituksen esitys HE 4/2020 laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annettiin eduskunnalle 7.2. Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Lähetekeskustelussa 12.2.2020 asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 15/2020, 11.6.2020

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 18/2020, 22.6.2020

Valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot

Ensimmäinen käsittely 23.06.2020 
Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 4/2020 sisältyvän lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Toinen käsittely 26.06.2020 
Pöytäkirjan liite Lausumaehdotus 26.6.2020
Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn, hallituksen esitykseen HE 4/2020 sisältyvän lakiehdotuksen. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.

​Oikeusvertailevaa aineistoa

Hallituksen esityksessä HE 4/2020 (pdf) kansainvälistä vertailua on tehty sivuilla 27–34.

Kansainväliset sopimukset

Seuraavat Suomen vahvistamat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ohjaavat vanhuspalveluiden kehittämistä maassamme.

YK

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 6/1976)

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 7/1976)

Naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (SopS 67/1986)

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (SopS 27/2016)

UN Principles for Older Persons. YK:n ikääntyneitä henkilöitä koskevat periaatteet   

Euroopan neuvosto

Euroopan neuvoston jäsenenä Suomi on sitoutunut myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan.

Euroopan ihmisoikeussopimus. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
– Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty yleissopimus

Tasavallan presidentin asetus uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan voimaansaattamisesta ja uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta sekä Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja siihen liittyvän lisäpöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaantulosta, (80/2002)
– Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja

Euroopan unioni

Lissabonissa allekirjoitetussa Euroopan unionin perussopimuksesta erityisesti artiklat 21, 25 ja 34 koskevat ikääntyneiden henkilöiden oikeutta ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään.

Euroopan unionin perussopimukset

Euroopan unionin perusoikeuskirja. Euroopan unionin virallinen lehti

Sääntely muissa maissa

Ruotsi

Sosiaalihuollon järjestämisessä perussäädökset Ruotsissa ovat sosiaalipalvelulaki ja sosiaalipalveluasetus.

Socialtjänstlag (2001:453)

Socialtjänstförordning (2001:937)
– Katso erityisesti vuonna 2016 asetukseen otettu 2 luvun 3 §. Pykälän mukaan kuntien tulee palkata iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen henkilöstö asiakkaiden tarpeiden mukaan. Ei tiettyä henkilöstölukua vaan henkilöstömäärä perustuu asiakkaiden olosuhteisiin sekä tuen ja avun tarpeeseen.

Ruotsissa on viime vuosien aikana käyty poliittista keskustelua vanhuspalveluiden laadusta.

Ruotsissa hallitus nimesi selvitysmiehen vuonna 2015 laatimaan suunnitelman iäkkäiden hoitopalveluiden laadun parantamisesta. Vuonna 2017 valmistuneessa selvityksessä (SOU 2017:21) kävi ilmi, että hoidon laatu eri paikkakunnilla poikkeaa jyrkästi toisistaan, vaikka kansainvälisesti vertaillen Ruotsissa on rahoitettu runsaasti hoivapalveluita. Selvitysmies ei esittänyt lainsäädäntöön sidottua henkilöstömitoitusta eikä sellaista ole toteutettu.
– Läs mig! Nationell kvalitetsplan för vård och omsorg för äldre personer. SOU 2017:21

Palveluiden laatua valvotaan Ruotsin kuntaliiton laatimilla laatusuosituksella, kuten on ollut tapana Suomessakin. Nykyinen Ruotsin hallitus on tarttunut vanhustenhoidon ongelmiin lisääntyneellä rahoituksella ja pyrkimällä paremmin valvomaan palvelulaatua. Marraskuussa 2019 hallitus nimitti erityisen valtakunnallisen koordinaattorin valvomaan kuntien vanhuspalveluiden kehittämistä.

Nationell samordnare för en hållbar kompetensförsörjning inom kommunalt finansierad vård och omsorg om äldre. Dir. 2019:77

Amerikan yhdysvallat ja Australia

Australiassa Victorian osavaltioparlamentin tutkimuspalvelu on tehnyt kartoituksen hoivapalveluiden henkilöstömitoituksista eri puolilla maailmaa: Safe Patient Care (Nurse to patient and Midwife to Patient Ratios) Amendment Bill 2018. Bella Lesman et al, 1.2.2019.

Liittovaltioissa kuten Amerikan yhdysvalloissa ja Australiassa tavallisena käytäntönä on, että hoivapalveluiden järjestäminen säädetään alue- tai paikallislakien mukaisesti. Valtakunnallisia hoitohenkilökunnan henkilöstömitoituksia ei ole olemassa, mutta tietyt osavaltiot ovat saattaneet asettaa omalla lainsäädännöllään hoivayksiköitä velvoittavia hoitaja–potilas -suhdelukuja. Yhdysvalloissa tällaisia säädöksiä on 14 osavaltiossa. Näissä mitoituksissa ei välttämättä kuitenkaan ole erityisiä mittareita nimenomaan vanhushoidon hoitopaikkojen henkilöstömäärille.

Assembly Bill (394/1999)
– Maailman ensimmäinen laki pakollisesta hoivayksiköiden henkilöstömäärästä ja hoitaja–potilas -suhdeluvusta on säädetty Kalifornian osavaltioparlamentissa vuonna 1999.

Assessing the Impact of Califo​rnia´s Nurse Staffing Ratios on Hospitals and Patient Care
– Laki tuli voimaan vuonna 2004 ja sen mukaan esimerkiksi leikkauksia tekevässä sairaalayksikössä pitää vähintään olla yksi hoitaja kuutta potilasta kohden. Pakollisen henkilöstömitoituksen vaikutuksista Kalifornian hoivapalveluiden laatuun on tehty useita arvioita.

Yllä mainitut henkilöstömitoitukset on tavallisesti laadittu nimenomaan laadukkaan intensiivihoidon takaamiseksi niin traumayksiköissä kuin synnytyslaitoksissakin. Harvinainen poikkeus on New Yorkin osavaltion laki Safe staffing for qualit​​y care act (A2954), sillä siinä on mittari myös hoivakodeissa annettavalle hoidolle. Sen mukaan hoivakodissa asuvan henkilön on päivässä saatava suoraa hoitoa vähintään 2,8 tuntia.​​

​Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

Hoivatyö muutoksessa : suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa / Teppo Kröger, Lina van Aerschot & Jiby Mathew Puthenparambil. Jyväskylän yliopisto, 2018. 

Informoidun valinnan edellytykset vanhuspalveluissa / Laura Perttola. Oikeus, 2018: 2, s. 128–154.
– Oikeus-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa myös Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Vanhuusoikeuden perusteet / Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Anja Karvonen-Kälkäjä. Helsinki, Alma Talent, 2017. 343 s.
– Mäki-Petäjä-Leinosen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa myös Verkkokirjahylly-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Health and health care of the elderly in the Nordic Countries - from a statistical perspective. NOMESCO, 2017.

Asiakkaan etu vanhuspalveluja koskevissa soveltamisohjeissa / Laura Perttola. Oikeus, 2017: 1, s. 8–34.
– Oikeus-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa myös Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Hoitohenkilökunnan käsityk​​siä vanhusten kaltoinkohtelusta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä / Heidi Sipiläinen. Itä-Suomen yliopisto, 2016. Väitöskirja.

Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040 / Eija Kauppi. Helsinki, KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2015. 63 s.
– Kaupin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Ældreomsorg i Norden. Norden, 2015.

Vanhuus ja oikeus / Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Liisa Nieminen (toim.). Helsinki, Lakimiesliiton kustannus. 2014. 460 s.
– Vanhuus ja oikeus -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Hoitotyön henkilöstömitoitus ja tulos kompleksisessa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä / Taina Pitkäaho. Itä-Suomen yliopisto, 2011. Väitöskirja.​

​Hankkeen uutisointia

Eduskunta hyväksyi vuosia veivatun hoitajamitoituksen vanhusten hoivaan. Yle uutiset 26.6.2020

Henkilöstömitoitus laitoshoidossa ja palveluasumisessa kirjataan lakiin. Eduskunnan tiedote 23.6.2020

Perustuslaki­valiokunta vaatii muutoksia lakiin vanhusten hoivan henkilöstö­mitoituksesta. Teija Sutinen, Helsingin Sanomat 11.6.2020

Vanhuspalvelulaissa säädetään henkilöstömitoituksesta laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 6.2.2020.

Krista Kiuru: Hoitajien siivoaminen ja pyykkääminen loppuu, hoitajamitoitus etenee – Rahaa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista. Ari Hakahuhta, Yle uutiset 6.2.2010.

Vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus rahoitetaan osin lääkehuollosta leikkaamalla. Erkki Kostiainen, Apteekkari 6.2.2020.

Hoitajamitoitus 0,7 tulossa lakiin. Super 5.2.2020.

Henkilöstömitoitus lisää vanhustyön vetovoimaa. Mervi Flinkman, TEHY 29.1.2020.

Arviointineuvosto: Vanhuspalvelulain hoitajamitoitusta koskeva uudistus hyvin valmisteltu. Valtioneuvoston viestintäosaston tiedote 31.12.2019.

Henkilöstömitoitus on keino varmistaa etiikka vanhustyön arjessa. TEHYn eettinen toimikunta 7.11.2019.

Sitovaa hoitajamitoitusta vastustava Kuntaliitto ei ollut mukana sitä valmistelleessa mitoitusjaostossa. Aki Taponen, Aamulehti 14.10.2019.

Miksi puhutaan henkilöstö- eikä hoitajamitoituksesta? Esitimme kiistellystä vanhustenhoidon uudistuksesta 6 kysymystä. Aki Taponen, Aamulehti 14.10.2019.

Kuntaliitto: Uusi henkilöstömitoitus nostaisi kustannuksia vuonna 2023 lähes puolella miljardilla eurolla – ”Kotihoidon kehittäminen voi lamaantua.” Ville Miettinen, Kuntalehti 10.10.2019.

Vanhuspalvelujen lakiluonnos: Henkilöstömitoitukseen laskettaisiin vain välittömään asiakastyöhön osallistuvat. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 3.10.2019.

Kuntaliitto: Laatusuosituksen 0,5-mitoitus riittäisi turvaamaan palvelut. Ville Miettinen, Kuntalehti 3.10.2019.

Tehy iloitsee: henkilöstömitoitus toteutuu vihdoinkin. Kai Hirvasnoro, Kansan uutiset 3.10.2019.

Mitä väliä sillä on, onko vanhustenhoidon henkilöstömitoitus 0,5 vai 0,7? Selvitimme vastaukset neljään tärkeään kysymykseen. Marcus Zieman, Yle 6.2.2019.

​Muuta aineistoa

Vanhustenhoidon lait ja laatusuositukset

Eri elämäntilanteessa olevien ikääntyneiden henkilöiden hoitopalveluiden järjestämisestä säädetään useissa eri laissa. Jo maamme perustuslaissa jokaiselle suomalaiselle on säädetty subjektiivinen oikeus kaikissa elämäntilanteissa kuuluvaan vähimmäisturvaan (19 §).
Suomen perustuslaki (731/1999)

Hoidon järjestämistä ja hoitohenkilökunnan toimintaa ohjaavat myös seuraavat lait:
Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (Potilaslaki) 785/1992
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) (980/2012)
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

Näiden lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat vuodesta 2001 lähtien tehneet iäkkäiden ihmisten palveluiden kehittämistä koskevia laatusuosituksia. Viimeisin näistä on vuodelta 2017.

Suosituksen mukaan henkilöstön toteutunut vähimmäismitoitustaso tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä tulee olla vähintään 0,50. Henkilöstön mitoittamisen osalta julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia ohjataan, valvotaan ja seurataan samoin perustein.
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017.

Palvelutarpeen arviointi ja palveluiden laadun valvonta

Suomessa ikääntyneiden henkilöiden palvelutarvetta on vuodesta 2000 lähtien arvioitu kansainvälisen RAI-järjestelmän mittareilla. Menetelmän tarkoituksena on saada mahdollisimman objektiivista tietoa hoidettavana olevien henkilöiden terveydestä, toimintakyvystä, kognitiivisista taidoista ja omatoimisuudesta. Arvioinnin tietoja käytetään hyväksi, kun hoitoyksikön asukkaille laaditaan palvelusuunnitelmaa.
interRAI
Tietoa RAI-järjestelmästä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Palveluiden laadun valvonnasta vastaavat sosiaali- ja terveysministeriö yleishallinnosta vastaavana ylimpänä viranomaisena, aluehallintovirastot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.
Sosiaali- ja terveysministeriö
Aluehallintavirasto
Valvira, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto

Näiden lisäksi tärkeä valvontatehtävä on kunnilla. Kunnat ohjaavat ja valvovat kaikkia omalla alueellaan toimivia yksityisiä hoitopalveluiden tuottajia ja myös muissa kunnissa toimivia yksityisiä tuottajia, joilta kunta ostaa palveluita.
Kunnat ja kuntayhtymät, Kuntaliitto

Valvontaviranomaiset käyttävät arvioinneissaan muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen keräämiä tietoja. THL tekee joka toinen vuosi laajan kartoituksen vanhuspalveluiden tilasta eri kunnissa ja maakunnissa. Sen avulla mitataan palveluiden kehitystä eri puolilla maata.
Vanhuspalvelujen tila​, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Sosiaali- ja terveyshuollon ylimpinä laillisuusvalvojina toimivat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri.
Eduskunnan oikeusasiamies
Oikeuskanslerinvirasto