Naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen rangaistavuus

​​​​Suomi on yksi Euroopan unionin jäsenmaista, jossa ei ole silpomista koskevaa erillissääntelyä. Tällä hetkellä silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten mukaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa erillislaki on tullut voimaan vuonna 1982. Norjassa ja Tanskassa asiasta säädetään rikoslaissa.

​​Kattavaa tutkimustietoa ilmiön yleisyydestä Suomessa ei ole, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut Suomessa asuvien tyttöjen ja naisten määrää, jotka ovat läpikäyneet silpomisen tai ovat vaarassa joutua silpomisen uhriksi (alla oleva kuvio). Arvio silpomisvaarassa olevista perustuu kahteen skenaarioon. Matalan riskin skenaariossa lähtökohta on, ettei ketään Suomessa syntynyttä tyttöä enää silvota ja korkean riskin skenaariossa se, ettei silpomisperinne katkea maahan muuttamisen jälkeen.​

​​Oikeusministeriössä on käynnistetty vuonna 2021 hanke, jolla pyritään selkeyttämään rangaistuksia naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Taustalla on kansalaisaloite, joka koskee tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä (KAA 1/2019). Eduskunta hyväksyi aloitteen syyskuussa 2020. Lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy ripeisiin toimenpiteisiin asioiden korjaamiseksi (LaVM 6/2020 ​​− EK 44/2020).

Lakivaliokunta selvitti samassa mietinnössään myös poikien ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen käytäntöä ja oikeustilaa. Se katsoi, että tilannetta on tarpeen arvioida jatkossa tarkemmin, sillä ympärileikkauksen edellytyksistä ei ole säädetty lain tasolla. Valiokunta kuitenkin korosti, että poikien ympärileikkauksiin liittyvät sääntelytarpeet eivät saa viivästyttää sitä, että selkeytetään rangaistuksia tyttöjen ja naisten silpomisesta.

Lainsäädännön selkeytyshanke jatkuu myös Petteri Orpon hallituskaudella. Tarkoituksena on säätää erillisin rikoslain säännöksin naisten ja tyttöjen silpomisen ja silpomisen valmistelun rangaistavuudesta. Valmistelu kattaisi nykyisten törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tekotapojen lisäksi naisen tai tytön viemisen ulkomaille silpomista varten tai muunlaisen naisen tai tytön pakottamisen tai taivuttamisen alistumaan silpomiseen.

Hankkeessa esitetään, että alle 18-vuotiaaseen tyttöön kohdistuneen silpomisen ja pakottamisen tai taivuttamisen alistumaan silpomiseen osalta syyteoikeuden vanhentuminen alkaisi vasta kun uhri on täyttänyt 18 vuotta. Tällä muutoksella varmistettaisiin, että uhrilla on täysi-ikäiseksi tulemisen jälkeen riittävästi aikaa saada asia tutkittavaksi ja rikoksentekijät vastuuseen. Lisäksi syyteoikeuden vanhentumista koskevia rikoslain säännöksiä muutettaisiin niin, että tappo olisi jatkossa vanhentumaton rikos. Tällä tapaa voitaisiin varmistaa, että tekijä voidaan saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaikka rikos selviäisi vasta hyvin pitkän ajan jälkeen.

Samassa yhteydessä kumottaisiin rikoslain 21 luvun lapsensurmaa koskeva 4 §, joka on tarpeeton.

Hankkeen taustalla on myös Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (SopS 52–53/2015), jonka Suomi ratifioi vuonna 2015. Täytäntöönpanoa valvova asiantuntijaryhmä GREVIO on kehottanut Suomen viranomaisia säätämään rangaistavaksi tytön kehottamisen, pakottamisen tai järjestämisen alistumaan sukuelintensä silpomiseen (GREVIO baseline evaluation report Finland​).

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa naisten ja tyttöjen hengen ja terveyden suojaa sekä heidän ruumiillista koskemattomuuttaan ja seksuaalista itsemääräämisoikeuttaan.

Hallituksen esityksen luonnos laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi oli lausuntokierroksella 18.4.−23.5.2024.

Hallituksen esitys HE 69/2024 eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 13.6.2024. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

​​Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma.
– Luku 10.2 Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio, Suomalaista oikeusvaltiota ja demokratiaa vahvistetaan 

Hanke naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen rangaistavuuden selkeyttämisestä rikoslaissa, oikeusministeriön hanke OM019:00/2021.
–​ Toimikausi 1.4.2021–

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen rangaistavuuden selkeyttäminen rikoslaissa​. Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja, 2023:6.
– Kuulemistilaisuus 26.10.2021.
– Helmikuussa 2023 työryhmä tuli siihen tulokseen, että se ei esitä säännösmuutoksia rikoslakiin silpomisen rangaistavuuden selkeyttämiseksi.​​​​​​​

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun rangaistavuuden selkeyttämistä, tapon syyteoikeuden vanhentumista ja lapsensurman kumoamista koskevasta HE-luonnoksesta.
– Lausuntoaika 18.4.–23.5.2024
– Hallituksen esitykseen liittyvät lausunnot Lausuntopalvelu.fi:ssä sekä oikeusministeriön hankesivun kohdassa Asiakirjat​

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitys HE 69/2024 vp eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 13.6.2024.

​​Lähetekeskustelussa 12.9.2024 asia lähetettiin lakivaliokuntaan.

Aiheen aikaisempi käsittely

Kirjallinen kysymys KK 54/2014 Suomessa asuvien tyttöjen ulkomailla tehtävien ympärileikkauksien estäminen / Maria Lohela, ps

​Lakialoite LA 25/2016 laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta / Pauli Kiuru, kok

Kirjallinen kysymys KK 478/2017 tyttöjen silpomisten ehkäisemisestä ja rikosvastuun toteutumisesta / Sofia Vikman, kok

​Kirjallinen kysymys KK 657/2018 tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kriminalisoinnista sekä rikos- ja oikeusprosessin parantamisesta / Markku Rossi, kesk

Toimenpidealoite TPA 53/2018 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä erillislailla / Sari Sarkomaa, kok

​​Lakialoite LA 4/2019 laiksi tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisemisestä / Sofia Vikman, kok

Lakialoite LA 6/2019 laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta / Sari Sarkomaa, kok

Kansalaisaloite KAA 1/2019 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen
​– Lakivaliokunnan mietintö LaVM 6/2020
– Eduskunnan kirjelmä EK 44/2020

Lakialoite LA 99/2020 laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta / Sebastian Tynkkynen, ps

Kirjallinen kysymys KK 485/2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen ennalta ehkäisemisestä ja estämisestä / Sari Sarkomaa, kok

Lakialoite 17/2021 laiksi rikoslain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta / Pauli Kiuru, kok

Kirjallinen kysymys KK 649/2021 tyttöjen silpomiseen liittyvistä rikosprosesseista / Atte Kaleva, kok

Valtioneuvoston kirjelmä U 32/2022 eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta

Valtioneuvoston kirjelmä U 96/2022 eduskunnalle naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdystä Euroopan neuvoston yleissopimuksesta (Istanbulin sopimus)

Talousarvioaloite TAA 46/2023 määrärahan lisäämisestä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyyn (150 000 euroa) / Bella Forsgrén, vihr

Talousarvioaloite TAA 48/2023 määrärahan lisäämisestä Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon (300 000 euroa) / Bella Forsgrén, vihr

Talousarvioaloite TAA 349/2023​ määrärahan lisäämisestä Istanbulin sopimuksen eli kaikkinaisen naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntasopimuksen toimeenpanoon (254 000 euroa) Tytti Tuppurainen, sd

Oikeusvertailevaa aineistoa

Kansainvälinen sääntely

Euroopan neuvosto

Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, niin sanottu Istanbulin sopimus (SopS 52–53/2015)
– 38 artikla

Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (SopS 18–19/1990) muutoksineen ja pöytäkirjoineen
– 3 artikla

Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa vastaan (SopS 87–88/2011)

Yhdistyneet kansakunnat

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (SopS 67–68/1986)

Yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 59–60/1991)
– artiklat 19, 24 ja 37

Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (SopS 59–60/1989)

Ihmisoikeuskeskus: Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948)

Sääntely Euroopan unionissa

Euroopan unionin perusoikeuskirja EUVL C 202, 7.6.2016, p. 389–405.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011 , ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta.

​Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1385​ , annettu 14 päivänä toukokuuta 2024, naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta.

Sääntely muissa maissa

Hallituksen esitys HE 69/2024 eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi.
– Luku 5.2: Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot. Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa

Ruotsi

Lag (1982:316) med förbud mot könsstympning av kvinnor

Lag (1990:52) med särskilda bestämmelser om vård av unga – 31 a §
– Pykälän 31 a käsittelytiedot: Proposition 2021/22:189
– Lag om ändring i lagen (1990:52) med särskilda bestämmelser om vård av unga

Ett utvidgat utreseförbud för barn, Departementsserien, Ds 2022:9

Norja

Lov om straff (straffeloven) LOV-2005-05-20-28
– katso § 284 ja 285

Tanska

​​Straffelov LBK nr 434 af 25/04/2024
– katso § 7 ja 7 a, ​​245 a ja 246

Saksa

Strafgesetzbuch (StGB)
– § 226a Verstümmelung weiblicher Genitalien

Iso-Britannia

Female Genital Mutilation Act 2003

Government, GOV.UK: Female genital mutilation: resource pack

Ranska

Code pénal
– katso esimerkiksi: Article 222-5, Article 222-9 ja Article 227-24-1​

Aiheeseen liittyvää aineistoa kirjaston kokoelmassa ja verkossa

​Kriittinen katsaus rikosoikeuden feministiseen kritiikkiin ja sukupuolispesifiin lainsäädäntöön​ / Katariina Paakkanen. Julkaisussa: Lakimies 122 (2024) : 1, s. 54–78. Journal.fi.

Female genital mutilation requires public health and political debate in Finland / Roosa-Maria Savela, Mimmi Koukkula, Javkhlanbayar Dorjdagva. Julkaisussa The Lancet Regional Health – Europe. Volume 31, August 2023, 100685. Published Online 13 July 2023.

Hedersförtryck : berättelser från Sverige och världen / Amineh Kakabaveh, Varken Hora Eller Kuvad. Stockholm, Blue Publishing, 2023.
– Hederförtryck julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Attitude and intention of migrant populations in the Netherlands regarding female genital mutilation/cutting / Ramin Kawous et al. BMC Women's Health 22, 405 (2022).

Does previous circumcision and wealth index influence women's attitude to discontinue the practice of female genital mutilation and cutting in Ethiopia? / Mohammed Ahmed et al. PloS one 2022, Vol.17 (8) p. 1–8.

Onko sukupuolineutraali rikoslaki yhdenvertainen? / Minna Kimpimäki. Haaste-lehti, 2022:3.

Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2025 / Taina Riski, Minna Viuhko. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2022:7.

​Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma vuosille 2020–2023 / Elina Ruuskanen. Oikeusministeriö. Mietintöjä ja lausuntoja, 2020:15.

​GREVIO Baseline Evaluation Report Finland / Group of Experts ​​on Action against Violence against Women and Domestic Violence (GREVIO). 2019. 

Kunniaan liittyvän väkiv​allan uhrin oikeudellinen asema / Tuuli Hong. Väitöskirja. Turun yliopisto, 2019.

Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2018–2021 / TainaRiski, Minna Viuhko. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta. ​​Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2017:16.

Kunniakäsitykset ja väkivalta : selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa / Saana Hansen, Anni Sams, Maija Jäppinen, Johanna Latvala. Ihmisoikeusliitto, 2016.

Kansalaisvaikuttaminen

​Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen ja sen valmistelun rangaistavuuden selkeyttämistä, tapon syyteoikeuden vanhentumista ja lapsensurman kumoamista koskevasta HE-luonnoksesta 
​​– Lausuntoaika 18.4.​​​​–23.5.2024

Hallituksen esitykseen liittyvät lausunnot Lausuntopalvelu.f​i:ssä sekä oikeusministeriön hankesivun kohdassa Asiakirjat 

Kansalaisaloite KAA 1/2019 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen / allekirjoittaja Jukka-Pekka Kurttila et al.

Hankkeen uutisointia

​​Silpomiskielto tulossa rikoslakiin. Jukka Heinonen, Suomen kuvalehti 35/2024, s. 8–​9. 
​​– ​Suomen kuvalehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa​ 

Yle – Tyttöjen sukupuolielinten silpominen

Rikoslain muutoksilla muun muassa selkeytetään naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen rangaistavuutta. Oikeusministeriön tiedote 13.6.2024

Hallitus esittää: Tappo ei jatkossa vanhene koskaan. Joona Aaltonen, Helsingin Sanomat 13.6.2024

Euroopan parlamentti hyväksyi EU-säännöt naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta. Edilex-uutinen 25.4.2024

Ehdotus rikoslain muuttamisesta nyt lausunnolla. Oikeusministeriön tiedote 18.4.2024

Lukijan mielipide: Tyttöjen sukuelinten silpomisen kaikki muodot on kriminalisoitava. Helsingin Sanomat 6.2.2024

Työryhmä ei esitä rikoslakiin sukuelinten silpomista koskevia muutoksia. Oikeusministeriön tiedote 13.2.2023

Työryhmä selkeyttämään sukuelinten silpomisen rangaistavuutta rikoslaissa​. Oikeusministeriön tiedote 31.5.2021

Lakivaliokunta hyväksyi kansalaisaloitteen: tyttöjen sukuelinten silpominen tehtävä laissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Yle 30.9.2020​​​​

Muuta aineistoa

​​Könsstympning.se  
​– Informationen är framtagen av Nationellt centrum mot hedersrelaterat våld och förtryck vid Länsstyrelsen Östergötland i samverkan med flera andra myndigheter inom ramen för ett regeringsuppdrag.

NAPE ​– Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta
– NAPE on Istanbulin sopimuksen edellyttämä koordinaatioelin, joka seuraa, arvioi ja koordinoi yleissopimuksen toteutusta Suomessa. NAPE toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.

Solidaarisuus 

THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estäminen 

UM, Ulkoministeriö: Yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (2011)

UNFPA, United Nations Population Fund. Female genital mutilation 

WHO, Female genital mutilation ​​​