Hankkeen tausta
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan
Vahva ja välittävä Suomi sitoutunut uudistamaan työrauhalainsäädäntöä. Uudistamisen tavoitteena on parantaa työrauhaa työmarkkinoilla, jotta Suomi olisi luotettava maa investoinneille.
Työrauhavelvollisuutta säätelevä nykyinen lainsäädäntö perustuu perustuslain (731/1999) 13 §:n lisäksi työehtosopimuslakiin vuodelta 1946
(436/1946). Asiasta säädetään myös työsopimuslaissa
(55/2001) ja laissa työriitojen sovittelusta
(420/1962).
Lainsäädännön mukaan työrauhavelvollisuus vallitsee silloin, kun työehtosopimus on voimassa. Tällöin työehtosopimukseen ei saa kohdistaa työtaistelua. Jos työtaistelutoimi kohdistuu omaan, voimassa olevaan työehtosopimukseen, kysymys on laittomasta lakosta. Laittomasta lakosta voidaan tuomita hyvitysseuraamus.
Työrauhavelvollisuudesta ja työtaisteluoikeudesta on syntynyt vahva oikeuskäytäntö.
Työtuomioistuin on esimerkiksi vuonna 2022 antanut 30 ratkaisua lakoista, työrauhavelvollisuudesta ja työtaisteluoikeuden käyttämisestä. Myös
Korkein oikeus on useissa ratkaisuissa arvioinut erilaisten työtaistelutoiminpiteiden lainmukaisuutta.
Hallituksen esityksen luonnoksen mukaan Suomessa on vuosittain keskimäärin noin 100 työtaistelua. Valtaosa niistä on laillisia. Huomattava osa on kuitenkin laittomia. Työtuomioistuimen ratkaisujen perusteella on arvioitu, että vähintään 40 prosenttia kaikista työtaisteluista Suomessa on työrauhavelvoitetta rikkovia laittomia työtaisteluita.
Parantaakseen työrauhaa hallitus valmistelee uudistuksia työehtosopimuslakiin, työsopimuslakiin ja lakiin työriitojen sovittelusta.
Uudistusten myötä poliittiset työtaistelut voisivat kestää enintään 24 tuntia, kun työrauhavelvollisuus on voimassa. Samalla niin sanotut myötätunto- ja tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin kohteeksi. Laillisia tukityötaisteluita olisivat vain ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat työriidan osapuoliin. Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen on huolehdittava siitä, että suhteettomia myötätuntotyötaisteluita ja enimmäiskeston ylittäviä työtaistelutoimenpiteitä ei toteuteta.
Hallitus esittää myös, että työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrää korotetaan. Hyvityssakon voisi saada työntekijäyhdistys tai työnantaja, joka on osallinen työehtosopimukseen, ja jota siis sitoo työrauhavelvollisuus. Sakko voi enintään olla 150 000 euroa, vähimmillään 10 000 euroa. Myös yksittäinen työntekijä voisi joutua maksamaan työnantajalle 200 euron hyvitysmaksun, jos jatkaa lakkoa, jonka työtuomioistuin on tuominnut laittomaksi lakoksi.
Vuosien 2018–2022 aikana Suomessa on menetetty keskimäärin noin 350 000 henkilötyöpäivää vuodessa lakkojen, myötätuntolakkojen ja muiden työtaisteluiden vuoksi. Poliittisten työtaisteluiden osuus menetetyistä työpäivistä on tällä ajanjaksolla ollut noin 8–9 prosenttia. Esityksessä on arvioitu, että ehdotettujen lakimuutosten seurauksena lakkoihin käytetyt työpäivät voivat teoriassa vähetä 20 prosenttia, todennäköisemmin kuitenkin 5–10 prosenttia. Tämä kasvattaa maan bruttokansantuotetta vuodessa 10–40 miljoonaa euroa.
Yksittäisen yrityksen toimintaan muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa huomattavasti enemmän. Hallituksen esityksen mukaan laittomien lakkojen väheneminen hyödyttää ennen kaikkea pieniä yrityksiä. Ne ovat muita yrityksiä useammin laittomien työtaisteluiden kohteena, ja muutamankin työntekijän työseisaus voi vaikuttaa merkittävästi niiden toimintaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti työrauhalainsäädännön uudistamisen heinäkuussa 2023 nimeämällä kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lainsäädäntömuutoksia. Työryhmä sai työnsä valmiiksi 15.10. Sekä työntekijä- että työnantajajärjestöt jättivät työryhmän mietintöön eriävät mielipiteet. Luonnos hallituksen esitykseksi työehtosopimuslain, työriitojen sovittelusta annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta oli lausuntokierroksella 23.10.–4.12.2023. Hallituksen esitys
HE 12/2024 eduskunnalle laeiksi työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 29.2.2024. Eduskunta hyväksyi lait 8.5.2024. Lait tulevat voimaan 18.5.2024.