Vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön muuttaminen

Oikeusministeriössä on valmisteilla esitys muutoksista vaalirahoituslakiin, puoluelakiin, vaalilakiin ja kansalaisaloitelakiin. Esitys pohjautuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan ja osittain hallituksen esitykseen HE 254/2022 eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta. Hallituksen esitystä HE 254/2022 ei ehditty käsitellä vaalikauden 2019–2022 aikana ja se raukesi, kun vaalikausi päättyi.

Esitysluonnoksen mukaan lakimuutosten tavoitteena on lisätä vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä, joustavoittaa puolueiden ehdokasasettelua eduskuntavaaleissa, tehdä vaalilakiin eräitä täsmennyksiä ja parantaa nuorten osallistumismahdollisuuksia ja tietoisuutta EU:sta.

Vaalirahoitus- ja puoluelain muuttamisessa tavoitteena on lisätä vaalikampanjan läpinäkyvyyttä. Vastaisuudessa ehdokkaan pitäisi ilmoittaa vaalirahoitusilmoituksessa niiden nimet, jotka ovat antaneet vaalikampanjalle lainaa 1500 euroa tai sitä enemmän. Ehdokkaan pitäisi ilmoittaa vaalirahoitusilmoituksessa myös kampanjan kulut ylittävästä rahoituksesta.

Vaalilain muutoksen jälkeen puolueiden jäsenten ei olisi enää pakko äänestää siitä, ketkä voidaan asettaa ehdokkaiksi eduskuntavaaleissa. Jäsenäänestys olisi kuitenkin edelleen pääsääntö. Puolueen pitäisi huolehtia säännöissään siitä, että jäsenistöllä on kansanvaltaiset mahdollisuudet vaikuttaa ehdokasasettelussa. Vaalilakiin tehtäisiin myös muita muutoksia, joilla lakia selkiytetään.

Esityksessä ehdotetaan että luottamushenkilömaksut eli kokouspalkkiot, jotka puolue kerää luottamustoimiin valituilta henkilöiltä, lisättäisiin puoluelain luetteloon asioista, joita ei pidetä kiellettynä tukena. Kiellettynä tukena ei jatkossa pidettäisi myöskään esimerkiksi matkakulujen korvauksia, kun ne liittyvät matkoihin, joita puolueiden jäsenet tekevät EU-instituutioihin ja muihin vastaaviin kansainvälisiin järjestöihin, ja kun korvaukset on maksettu järjestöjen talousarviosta.

Puoluelakia muutettaisiin niin, että myös otetuista lainoista olisi tehtävä ilmoitus Valtiontalouden tarkastusvirastolle aivan kuten saadusta tuestakin ilmoitetaan. Näin luotaisiin läpinäkyvyyttä puolueiden rahoituksessa. Osa puoluetuesta voitaisiin osoittaa muun yhteisön tai säätiön toiminnan tukemiseen, esimerkiksi puolueen lehteä julkaisevalle osakeyhtiölle.

Nuorten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia on tarkoitus lisätä siten että kansalaisaloitelakia muutetaan niin, että jo 16 vuotta täyttäneet voisivat kannattaa eurooppalaista kansalaisaloitetta.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2025.

Katso myös Eduskunnan kirjaston tietopaketti:
EU:n kansalaisaloiteasetuksen edellyttämät muutostarpeet Suomen kansalaisaloitelakiin

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Kansallinen demokratiaohjelma 2025, oikeusministeriön hanke OM036:00/2019
– Toimikausi 19.12.2019–31.3.2023.​

Parlamentaarinen vaalityöryhmä, oikeusministeriön hanke OM034:00/2019
– Toimikausi 20.2.2020–31.5.2021.

Parlamentaarisen vaalityöryhmän loppuraportti / Oikeusministeriö. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 2022:6.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023: Vahva ja välittävä Suomi – hallituksen visio
– Vaali- ja puoluelainsäädäntö sekä demokratian käytännöt

Ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, vaalilain, puoluelain ja kansalaisaloitelain muuttaminen, oikeusministeriön hanke OM069:00/2023.
– Toimikausi 7.8.2023–1.7.2024.

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain muuttamisesta
– Lausuntoaika 23.4.2024–18.6.2024.​

Käsittely eduskunnassa

Aiheen aikaisempi käsittely

Lakialoite LA 3/2019: laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta / Veronika Honkasalo, vas

Kirjallinen kysymys KK 37/2020: vaalirahoituslain uudistamisesta / Saara Hyrkkö, vihr

Hallituksen esitys HE 254/2022 eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta

– Lakiehdotuksia ei ehditty käsitellä loppuun eduskunnassa vaalikauden 2019–2022 aikana ja ne raukesivat, kun vaalikausi päättyi.

Toimenpidealoite TPA 8/2023: vaalirahoituksen avoimuuden lisäämisestä ja vaalirahoituskatosta säätämisestä / Inka Hopsu, vihr

Lakialoite LA 2/2023: laiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain muuttamisesta / Sebastian Tynkkynen, ps

Kertomus K 20/2023:
Vaalirahoituksen valvonta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus

– Poliittisen toiminnan rahoitusta säädellään vaalirahoituslailla. Vaalirahoituslaki luo perustan vaalien ja vaalirahoituksen avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle. Keskeinen osa vaalien avoimuutta on se, että äänestäjillä on mahdollisuus saada tietää, mistä puolueet tai muut ehdokkaita asettavat poliittiset toimijat ovat saaneet kampanjaansa rahoitusta.

– Tarkastusvirastolle on vaalirahoituslaissa säädetty tehtäväksi valvoa, että vaaleissa valitut ja muut ilmoitusvelvolliset tekevät vaalirahoituslain mukaisen vaalirahoitusilmoituksen. Tarkastusvirasto valvoo myös, että ilmoitukset sisältävät lain edellyttämät tiedot vaalirahoituksesta ja että tiedot ovat oikein.

Kertomus K 5/2024:
Puoluerahoituksen valvonta 2023 – Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus

– Puoluerahoituksen avoimuudella pyritään ehkäisemään korruptiota ja epäasiallisiin sidonnaisuuksiin perustuvaa vaikuttamista puolueiden toimintaan. Avoimuuden arvioidaan lisäävän kansalaisten luottamusta poliittiseen toimintaan ja parantavan siten myös äänestysaktiivisuutta.

– Puoluetuen myöntää valtioneuvosto valtion talousarvion pohjalta. Se jaetaan eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden eduskuntavaaleissa saamien kansanedustajapaikkojen lukumäärään suhteutettuna.

Oikeusvertailevaa aineistoa

Lausuntopalvelu.fi: Luonnos: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta
– Luonnoksessa hallituksen esitykseksi on eurooppalaisen kansalaisaloitteen äänestämisen alaikärajasta lyhyt katsaus sivulla 13.

Sääntely Euroopan unionissa

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/788, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

European Citizens' Initiative: Data requirements

Sääntely muissa maissa

Ruotsi

Vallag (2005:837)

Lag (2018:90) om insyn i finansiering av partier

Förstärkt insyn och transparens i finansieringen av politiska partier, 20.6.2023. Dir. 2023:88.
– Parlamentaarinen työryhmä arvioi lakia parhaillaan parlamentaarisessa työryhmässä

Kammarkollegiet: Insyn i hur politiska partier finansierar sin verksamhet
– puoluerahoituslait
– puoluerahoitus muissa maissa (Insyn i partiers finansiering i andra länder)

Norja

Lov om visse forhold vedrørende de politiske partiene (partiloven), LOV-2005-06-17-102

Forskrift om visse forhold vedrørende de politiske partiene (partilovforskriften), FOR-2014-02-05-107

Lov om valg til Stortinget, fylkesting og kommunestyrer (valgloven), LOV-2002-06-28-57

Partifinansiering.no: Finansiering av politiske partier i Norge

Aiheeseen liittyvää aineistoa kirjaston kokoelmassa ja verkossa

Ulkomainen poliittinen rahoitus ja sen sääntelytarpeet / Matti Muukkonen. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita, 2023:6.

Puoluelain käsitteistä / Lauri Tarasti. Artikkeli julkaisussa Lakimies : Suomalaisen lakimiesyhdistyksen aikakauskirja 120 (2023):1, sivut 116–130.
– Lakimies-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Vaali- ja puoluelainsäädäntö / Lauri Tarasti, Arto Jääskeläinen. Helsinki, Edita, 2022.
– Tarastin ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kuntavaaliehdokkaan vaalirahoitus, sen kerääminen, käyttäminen ja ilmoittaminen / Matti Muukkonen. Edilex 2021/28.
– Luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Digging in the 'secret garden of politics' : the institutionalisation and de-institutionalisation of membership ballots in the selection of Finnish Parliamentary candidates / David Arter. Artikkeli julkaisussa Scandinavian political studies 44 (2021):3, sivut 346–368.
– Scandinavian Political Studies -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa

The price of democracy : how money shapes politics and what to do about it / Julia Cagé. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 2020.
– Cagén julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Arviomuistio kansalaisaloitemenettelyn toiminnasta 2012–2017 / Oikeusministeriö. Oikeusministeriö n mietintöjä ja lausuntoja 45/2017.

Ehdokkaat esiin! : miten julkinen valta voi tukea vaaliehdokkaiden maksutonta näkyvyyttä ja äänestäjien tiedonsaantia / Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita, 33/2010.

Puoluerahoituksen avoimuus : vaali- ja puoluerahoitustoimikunnan mietintö / Oikeusministeriö. Komiteanmietintö, 2009:3.
– Puoluerahoituksen avoimuus -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kansalaisvaikuttaminen

Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain muuttamisesta
– Lausuntoaika 23.4.2024–18.6.2024.

Hankkeen uutisointia

YLE: Kampanja-/vaalirahoitus

Vaali- ja puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä ja nuorten osallistumista halutaan lisätä – lakiehdotukset lausunnoille. Oikeusministeriön tiedote 23.4.2024

Demokratiaa sekä lasten ja nuorten osallistumista vahvistetaan – työryhmä asetettu. Oikeusministeriön tiedote 14.11.2023

Muut lehdet: Vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä on vielä lisättävä. Helsingin Sanomat 8.6.2023

Parlamentaarisen vaalityöryhmän esittämien linjausten ja selvitysten valmistelu käynnistyy. Laura Nurminen ja Niklas Wilhelmsson. Oikeusministeriö, Oikeusblogi 11.3.2022

Muuta aineistoa

Valtiontalouden tarkastusvirasto: Vaali- ja puoluerahoitusvalvonta

Eurooppalainen kansalaisaloite