Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kansanedustaja Kaarlo Juho Ståhlberg. Tasavallan presidentti 1919–1925. Kuva: Eduskunta
Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin kesällä 1919 Kaarlo Juho Ståhlberg. Hän oli kansanedustajana ja oikeustieteen professorina ollut mukana laatimassa maalleen hallitusmuotoa, joka oli juuri tullut voimaan ja jonka pohjalta Suomen parlamentaarista demokratiaa toteutettiin aina vuoteen 2000. Ståhlbergin hallitusmuodon mukaan ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.” Presidentti johti maan ulkopolitiikkaa, nimitti hallituksen ja hänellä oli myös oikeus hajottaa eduskunta. Vastapainona tälle hallituksella piti olla eduskunnan tuki, eli kansanedustajilla oli oikeus esittää välikysymyksiä, joilla hallituksen luottamus eduskunnassa mitattiin. Jos enemmistö äänesti hallitusta vastaan, sen oli jätettävä eroanomuksena.
Vuonna 2000 voimaan astuneen perustuslain myötä suurin osa presidentin valtaoikeuksista siirtyi hallitukselle ja eduskunnalle. Wäinö Aaltosen veistämä K.J. Ståhlbergin patsas eduskunnan edustalla paljastettiin vuonna 1959. Kaksi vuotta myöhemmin sen viereen nousi Aaltosen luoma patsas toisesta merkittävästä presidentistä, P.E. Svinhufvudista.