Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Säätytaloa vastapäätä ja Suomen Pankin edessä istuu Emil Wikströmin suunnittelema, Suomen oman rahan isän Johan Vilhelm Snellmanin patsas. Suuri monumentti on säilynyt suomalaisen kansanvallan symbolina läpi vaikeiden aikojen, josta todistavat suurpommitusten vauriot patsaan jalustassa.
Snellmanin panos suomalaisen sivistyksen esitaistelijana ja modernin kansalaisyhteiskunnan rakenteiden kehittäjänä huipentui vuoden 1863 valtiopäivien valmistelussa, koska käytännössä hän sai toimia valtiopäiväohjelman käsikirjoittajana. Aleksanteri II:n uudistusohjelman hengessä Snellman vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan. Valtiopäivien lopputuloksena maahan rakennettiin teitä, kanavia, rautateitä ja sairaaloita sekä luotiin kansakoululaitos. Suomen kieli sai virallisen aseman ja syntyi kunnallinen itsehallinto. Kansalaiset saivat asioida hallinnossa ja käydä koulua omalla äidinkielellään.