Mikä on Nuorten parlamentti?

Nuorten parlamentin parlamenttikerhoissa tutustutaan ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan sekä siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. Nuorten parlamentti huipentuu joka toinen vuosi eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon.

Nuorten parlamentti on kokoontunut vuodesta 1998 lähtien.

​Koulujen parlamenttikerhot

Nuorten parlamenttitoiminta on tarkoitettu vain kouluille. Toimintaan osallistuvat peruskoulun päättöluokkien oppilaat ja usein koulu on järjestänyt valmistautumisen parlamenttikerhoissa. Kerhotyöskentely huipentuu eduskunnassa pidettävään täysistuntoon. Kerhoissa tutustutaan demokratian avainkysymyksiin ja ajankohtaisiin teemoihin sekä osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kerholaiset pureutuvat myös eduskunnan toimintaan ja politiikkaan. Lainsäätäjille puolestaan Nuorten parlamentti tarjoaa mahdollisuuden kuulla nuoria.

​Nuorten parlamentin täysistunto

Joka toinen vuosi eduskunnassa järjestettävässä täysistunnossa valtioneuvoston jäsenet eli ministerit vastaavat kerholaisten heille esittämiin kysymyksiin. Istunto toteutetaan eduskunnan suullisen kyselytunnin tapaan.

Nuorten parlamentin istuntopäivään osallistuu 199 oppilasedustajaa parlamenttikerhoista eri puolelta Suomea. Kansanedustajat luovuttavat heille paikkansa tunniksi, mutta eduskunnan puhemies pysyy aitiossaan.

Oppilasedustajat pyytävät puheenvuoron istuntoa johtavalta eduskunnan puhemieheltä ja esittävät kysymyksensä kansanedustajan paikalta. Aihealueesta vastaava ministeri vastaa kysymykseen puhemiehen myönnettyä hänelle puheenvuoron. Yleensä myös äänestetään joistakin kysymyksistä.

​Oppilailla useita rooleja

Kerhot valmistautuvat Nuorten parlamentin istuntoon monin eri tavoin. Kerhoissa tutustutaan ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin, valmistellaan suulliset kysymykset, äänestetään päiväjärjestykseen valittavista kysymyksistä ja innostetaan oman koulun oppilaita osallistumaan tähän äänestykseen.

Oppilasedustajien lisäksi kustakin kerhosta istuntopäivään osallistuu ohjaaja ja yleensä myös toimittajaoppilas, joka raportoi päivästä mm. sosiaalisessa mediassa tai kirjoittamalla juttuja esim. paikallisille tiedotusvälineille. Istuntoon osallistuvien nuorten valitseminen tapahtuu kerhon sopimalla tavalla esimerkiksi äänestämällä halukkaiden kesken tai arpomalla.

Istuntopäivänä eduskunnassa on varsinaisen täysistunnon lisäksi myös muuta ohjelmaa sekä oppilasedustajille, toimittajaoppilaille että kerhonohjaajille.

Nuorten parlamentin istunnon ydin ovat suulliset kysymykset

Suulliset kysymykset nousevat nuorten kokemuksista, ajatuksista ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Vuosien aikana eduskuntasalissa on kysytty kysymyksiä laidasta laitaan. Aiheet liittyvät laajasti nuorten arkeen kuten opintoihin, asumiseen, työhön ja toimeentuloon. Kysymyksiä on esitetty myös Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, teiden kuntoon ja ylläpitoon sekä joukkoliikenteen asemaan ja ympäristöön liittyen tai esimerkiksi kesäajasta tai äänioikeusikärajan laskemisesta. Kerholaisia on kannustettu kysymään valtioneuvoston jäseniltä juuri siitä aiheesta, joka heidän mielestään on merkityksellinen. 

Salissa esitetyillä kysymyksillä on ollut vaikutuksia esimerkiksi, kun Nuorten parlamenttiin osallistuvien oppilasedustajien matkakustannukset päätettiin korvata myöntämällä erityisavustus Opinkirjolle. Vaikutusta on ollut myös silloin, kun kansanedustajat ovat keskustelleet istuntoon saapuneiden nuorten kanssa ja kertoneet, että keskustelut ovat avanneet uusia näkökulmia eduskunnassa käsiteltäviin asioihin.

​”Ikimuistoinen päivä”

Istuntopäivä on ainutlaatuinen tapahtuma, joka on lisännyt kiinnostusta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Nuorten parlamentti tukee koulujen demokratiakasvatusta nuoria innostavalla tavalla.

Ohessa muutama poiminta palautteista:

”Olen alkanut ajatella politiikkaa huomattavasti enemmän. Olen myös katsonut uutisia enemmän, jotta pysyisin ajan tasalla.”

”Politiikka on alkanut kiinnostaa yhä enemmän ja poliittinen suuntaus tullut selkeämmäksi.”

”Mahdollisuus päästä esittämään kysymyksiä ministereille ja kansanedustajille.”

”Olen oppinut millaista politiikka on ja otan asiat vakavammin. Olen myös aktiivisemmin mukana oppilaskunnan toiminnassa.”

”Ymmärrän paremmin kansanedustajan työtä ja politiikkaa.”

”Osallistuneille oppilaille tilaisuus oli mahtava elämys. Se herätti selvästi kiinnostusta vaikuttamiseen. Koulussa tapahtumaa seurattiin kiinnostuksella ja toimittajaoppilaan kirjoittama lehtiartikkeli sai hyvän vastaanoton.”

”Itselläni osallistuminen antoi intoa jatkaa demokratiakasvatuksen eteenpäin viemistä omassa opetuksessani. Ilo huomata, että merkittävään tapahtumaan osallistuminen sai vastakaikua koko koulussa.”

”Omat parlamenttiin osallistujani olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja ylpeitäkin siitä, että saivat osallistua.”