Valtioneuvosto on esittänyt kirjelmässään, että Suomen tulisi erota eurooppalaisen translationaalisen lääketieteen tutkimusinfrastruktuurikonsortion (EATRIS ERIC) jäsenyydestä. Suomi liittyi EATRIS ERICin jäseneksi sen perustamisvaiheessa vuonna 2013. Valtioneuvosto antoi liittymisestä eduskunnalle U-kirjelmän (U 33/2013 vp). Liittyessään Suomi sitoutui EATRIS ERICin jäseneksi vähintään viideksi vuodeksi.
EATRIS ERIC on eurooppalainen, hajautettu translationaalisen lääketieteen infrastruktuuri, joka tukee uusien lääkkeiden, rokotteiden ja diagnostisten menetelmien kehitystä. Yksi sen perustehtävistä on edistää ja nopeuttaa perustutkimuksen tutkimuslöydösten hyödyntämistä potilaiden hoidossa.
Suomen EATRIS-toimijoita ovat Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Suomen Veripalvelu sekä Tekniikan tutkimuskeskus VTT. Näistä Itä-Suomen yliopisto on toiminut kansallisena johtajana EATRIS ERICissä vuodesta 2015, johon saakka kyseinen tehtävä kuului Helsingin yliopiston molekyylibiologian instituutille. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimii EATRIS ERICin vastuutahona Suomen valtion puolesta.
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea vastaa kansallisen ja kansainvälisen tutkimusinfrastruktuuritoiminnan kehittämisestä ja seurannasta, tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelmasta sekä tutkimusinfrastruktuurien valinnasta ja seurannasta. EATRIS-Suomi oli Suomen kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla vuosina 2009 ja 2014—2020. Tiekartan väliarvioinnissa 2018 tutkimusinfrastruktuurin laadussa havaittujen kehittämistarpeiden vuoksi infrastruktuuri asetettiin tarkkailtavien infrastruktuurien luokkaan, eikä se tullut samoista syistä valituksi enää vuonna 2021 julkistettuun uusittuun tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaan. EATRIS-Suomelle ei myöskään myönnetty rahoitusta vuosina 2018 tai 2021, koska kansainvälinen vertaisarviointi katsoi, ettei se täytä kansalliselle tutkimusinfrastruktuurille asetettuja kriteerejä.
Tutkimusinfrastruktuurikomitea on 1.9.2022 päättänyt suosittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle Suomen eroamista EATRIS ERICistä, sillä sen kansallisten toimintojen laatu on useiden arviointien pohjalta todettu heikoksi eikä kansallisella toiminnalla ole ollut selkeää kansallista vastuutahoa. Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on sitoutunut vastaamaan Suomen jäsenmaksuista vuoden 2023 loppuun. Suomen on ilmoitettava eroamisestaan vuoden 2022 loppuun mennessä, jotta jäsenmaksuvelvoitteita ei synny vuoden 2023 jälkeen.
Kesällä 2022 järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta, joihin osallistuivat EATRIS ERICin kansalliset toimijat ja niiden isäntäorganisaatioiden edustajat sekä kansallisena vastuutahona opetus- ja kulttuuriministeriö. Keskustelujen tavoitteena oli löytää vaihtoehtoinen rahoittaja EATRIS ERICin jäsenmaksulle vuodesta 2024 alkaen.
Suomen Akatemia sai seitsemän tukikirjettä, joissa sitouduttiin yhteensä 254 000 euron edestä jäsenmaksuihin vuosina 2024—2026. Kuusi tukikirjeistä oli EATRIS ERICin suomalaisilta isäntäorganisaatioilta ja yksi GeneCellNano-lippulaivahankkeelta. Annettujen tukikirjeiden mukaiset yksittäiset sitoumukset vaihtelivat 3 000 eurosta 20 000 euroon vuodessa. EATRIS ERICin vuosittainen jäsenmaksu on 85 000 euroa eli kolmen vuoden aikana 255 000 euroa.
Tutkimusinfrastruktuurikomitea on katsonut, että isäntäorganisaatioilta saadut tukikirjeet eivät ole riittävät EATRIS ERICin jäsenyyden jatkamiselle, ja päättänyt suosittaa Suomen eroamista edellä mainitusta jäsenyydestä. Perusteluissa on tuotu esille muiden muassa EATRIS ERICin kansallisten toimintojen heikko laatu ja selkeän vastuutahon puute sekä useaan otteeseen esille tuotujen puutteiden korjaamatta jättäminen. Arvionsa perusteella tutkimusinfrastruktuurikomitea on katsonut, että rahoitussitoumuksen lähettäneiden tahojen tahdonilmaisut eivät yksin riitä perusteluksi jäsenyyden jatkumiselle.
Saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta tiedostaa, että EATRIS ERICin kansallisessa toiminnassa on ollut puutteita useiden vuosien ajan. Valiokunta toisaalta asiantuntijalausunnoissa esille tuotuun viitaten tunnistaa, että eurooppalaiset yhteiset tutkimusinfrastruktuurit ovat yliopistoille merkittäviä huippututkimuksen mahdollistajia sekä korkeatasoisen tutkimusprofiilin ylläpitäjiä ja edelleenkohottajia. Lisäksi eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit kytkeytyvät kansalliseen ja kansainväliseen tutkimuskenttään esimerkiksi avaten mahdollisuuksia tutkimuksen uusiutumiseen ja yhteistyöhön yliopiston kumppaneiden ja laajemmin yhteiskunnan kanssa. Yliopistot ovat myös kohdentaneet omia resurssejaan EATRIS ERICin tutkimustoimintaan.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu on lausunnossaan tuonut esille, että se pitää EATRIS ERICin jäsenyyttä merkittävänä tekijänä yhteisen alustan luomisen, verkostoitumisen ja kansainvälisen yhteistyön ja erityisesti uusien pitkälle kehitettyjen hoitomuotojen valmisteiden (ATMP-lääkkeiden) kehitystyön ja tuotantokyvykkyyden kannalta.
Saadun asiantuntijalausunnon mukaan EATRIS ERIC -jäsenyyden etuja ja kokonaisuudesta saatavaa lisäarvoa ei ole saatu tuotua esille, kun kyseistä tutkimusinfrastruktuuria ja sen toimintaa on arvioitu. Lausunnossa on todettu, että vaikka EATRIS ERICin kokonaisuuteen liittyviä haasteita ei tule vähätellä, tärkeää on, että tutkimusinfrastruktuurikomitean kansallisesta suosituksesta käydään vielä ennen eropäätöstä opetus- ja kulttuuriministeriön, tutkimusinfrastruktuurikomitean sekä EATRIS ERICin toiminnassa mukana olevien yliopistojen kesken yhteinen tarkentava keskustelu, jossa jäsenyyden hyödyt ja tutkimusinfrastruktuurin haasteet käydään perusteellisesti läpi. Valiokunta pitää tärkeänä löytää uudet ratkaisut EATRIS ERICin toiminnan kansallisille koordinaatio- ja rahoitustahoille.
Koska kyseessä on suomalaisen lääketieteen ja tutkimuksen kannalta tärkeä asia ja tutkimusinfrastruktuurikonsortiosta eroamisen ennakkotapaus, valiokunta pitää erittäin tärkeänä löytää mahdollisuus vielä edellä todettuihin tarkentaviin keskusteluihin koordinaation ja rahoitusvastuun siirtämiseksi muille tahoille.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös tarpeeseen selkeyttää prosesseja sekä kriteereitä, joiden perusteella tutkimusinfrastruktuurin jäsenyyden jatkamisen edellytykset arvioidaan.