(1) Suuri valiokunta esittää lausunnossaan keskeisiä kokoavia huomioita Euroopan puolustusteollista strategiaa (EDIS) ja Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta annettua asetusehdotusta (EDIP) koskevista Suomen keskeisistä neuvottelutavoitteista.
(2) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston tavoitetta EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä perusteltuna ja painottaa puolustusvaliokunnan (PuVL 9/2024 vp) ja talousvaliokunnan (TaVL 20/2024 vp) tavoin EDIS-strategian ja EDIP-asetusehdotuksen vahvaa puolustus- ja turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Puolustusvaliokunnan tavoin suuri valiokunta katsoo, että jäsenvaltioiden puolustuksen kilpailukykyinen teollinen ja teknologinen perusta on oleellinen osa jäsenvaltioiden ja EU:n puolustusvalmiutta, kokonaisturvallisuutta ja kriisinsietokykyä, ja tätä perustaa on kiireellisesti vahvistettava (PuVL 9/2024 vp).
(3) Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston tavoin aloitteiden tavoitteita puolustuskyvyn tehostamisesta, puolustusteollisen yhteistyön syventämisestä, puolustusvoimavarojen yhteentoimivuuden ja vaihdettavuuden lisäämisestä, puolustustarviketuotantokapasiteetin tehostamisesta, puolustusalan TKI-hankkeiden nykyistä tehokkaammasta teollistamisesta ja tuotteistamisesta sekä Ukrainan puolustusteollisuuden modernisoinnin ja jälleenrakentamisen tukemisesta. Sekä Ukrainan tukemisen että jäsenvaltioiden oman puolustuskyvyn kehittämisen kannalta on varmistettava, että ammustuotannon lisääminen toteutetaan mahdollisimman nopeasti.
(4) Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU-tasolla luodaan nykyistä toimivampia kannusteita puolustusteollisuuden investoinneille ja suorituskykyjen kehittämiselle. Kuten talousvaliokunta toteaa, keskeistä on kilpailullisuuden varmistaminen alaa koskevassa EU-tason sääntelyssä ja EU:n rahoitusvälineissä (TaVL 20/2024 vp).
(5) Suuri valiokunta suhtautuu myönteisesti EDIP-toimille esitettyyn 1,5 miljardin euron rahoitukseen vuoteen 2027 asti, mutta pitää rahoitustasoa niukkana EU-alueen puolustusteollisten hankkeiden vauhdittamisen tarpeisiin nähden (SuVL 3/2024 vp, 56 kappale). Suuri valiokunta toistaa näkemyksensä siitä, että tulevassa EU:n rahoituskehyksessä (2028-) on välttämätöntä merkittävästi kasvattaa puolustusteollisten hankkeiden rahoitusta nykytasosta. EU:n rahoitusvälineet tukevat kansallista varautumista. Suuri valiokunta kannattaa sitä, että nykyistä suurempi osuus rahoituksesta kohdennettaisiin TKI-vaiheen toimien tukemiseksi EU:ssa (SuVL 5/2024 vp, 11—12 kappaleet).
(6) Suuri valiokunta katsoo, että TKI-panostukset ovat tärkeitä Euroopan puolustuskyvyn pitkäjänteisen kehittämisen ja teollisen kilpailukyvyn kannalta. Puolustusvaliokunnan (PuVL 9/2024 vp) ja talousvaliokunnan (TaVL 20/2024 vp) tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä sen varmistamista, että EDIP-rahoitusväline toteutetaan siten, että se tukee Euroopan puolustusrahasto EDF:n toimia ja täydentää TKI-vaiheen ja hankintojen välistä kuilua teollistamalla ja tuotteistamalla EDF-välineen avulla kehitettyjä puolustustarvikkeita. EDF:n toimintaa ja rahoitustasoa ei tule EDIP.tä toimeenpantaessa vaarantaa. Suuren valiokunnan saaman selvityksen mukaan EDF on osoittautunut toimivaksi välineeksi jäsenmaiden puolustusalan TKI-yhteistyön koordinoimisessa ja suomalaiset yritykset ovat myös pärjänneet hyvin EDF-rahoitushauissa.
(7) Suuri valiokunta toteaa, että EU:n puolustusteollisuuden valmiuden tukemiseksi tarvitaan erilaisia rahoituskeinoja. Puolustusvaliokunnan (PuVL 9/2024 vp) ja talousvaliokunnan (TaVL 20/2024 vp) lausunnoissa on tuotu esille, että Euroopan puolustusteollisuudella ja muilla hankkeilla, joihin liittyy mahdollinen puolustustekninen tai -teollinen ulottuvuus, on jatkuvia esteitä julkisen ja yksityisen rahoituksen saannissa. Suuri valiokunta tukee valtioneuvoston toimintalinjaa siitä, että rahoituksen saatavuuden varmistamiseksi EU-tasolla on edistettävä puolustusteollisuuden ja rahoitusalan välisiä keskusteluja, komission ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ohjeen valmistelua EU:n kestävän rahoituksen kehyksen soveltamisesta puolustusteollisuuteen sekä Euroopan investointipankin ja muiden rahoituslaitosten lainanantopolitiikan muuttamista puolustusteollisuuden lainoituksen lisäämiseksi. Talousvaliokunnan tavoin suuri valiokunta katsoo, että myös julkisen tutkimus- ja yritysrahoituksen ehtoihin on syytä tehdä tarkistuksia, jotka mahdollistavat aikaisempaa joustavamman kakskäyttöteknologioiden ja puolustusteknisen TKI-toiminnan rahoituksen ja yritysten kasvurahoituksen (TaVL 20/2024 vp).
(8) Suuri valiokunta toistaa lausunnossaan esittämänsä kannan tarpeesta saada aikaan toimivat puolustustarvikkeiden yhteismarkkinat, jotka perustuvat avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteelle. Tähänastiset toimet ja voimassa olevan sääntelyn vaikutukset ovat jääneet heikoiksi (SuVL 3/2024 vp, 56 kappale). Puolustusvaliokunnan (PuVL 9/2024 vp) ja talousvaliokunnan (TaVL 20/2024 vp) tavoin suuri valiokunta painottaa tarvetta arvioida ja kehittää puolustussektorin markkinoiden toimivuuden valvontaa, jotta markkinoiden toiminnan puutteisiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin.
(9) Suuri valiokunta katsoo, että käynnissä olevien neuvottelujen tuloksena syntyvän sääntelyn on omalta osaltaan tuettava tavoitetta reilusta, avoimesta ja kustannustehokkaasta puolustustarvikehankintojen kilpailutuksesta ja toimivista eurooppalaisista puolustusmateriaalin tuotantoketjuista. Kuten puolustusvaliokunta toteaa, kilpailukykyinen ja elinvoimainen Suomen puolustusteollisuus on tärkeä osa Suomen sotilaallista huoltovarmuutta. On tärkeätä, että EU-tason toimet toteutetaan tavalla, joka tukee suomalaista puolustustarvikekauppaa EU-alueella ja sen ulkopuolella. Kuten puolustusvaliokunta toteaa, Suomessa ei ole mahdollista ylläpitää elinvoimaista kotimaista puolustusteollisuutta ilman vientinäkymiä (PuVL 9/2024 vp).
(10) Talousvaliokunnan lailla suuri valiokunta katsoo, että Suomen yhtenä keskeisenä intressinä on varmistaa EU-jäsenmaiden tasapuolinen kohtelu ja pk-yritysten pääsy puolustusalan kehitys-, pilotointi- ja toimitusketjuihin ja edistää yritysten tasapuolista toiminta- ja kilpailuympäristöä (TaVL 20/2024 vp). Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että suomalaisen teollisuuden osaaminen puolustus-, turvallisuus- ja kaksikäyttöteknologiasektorilla hyödynnetään Euroopassa laajasti, ja että suomalaisella teollisuudella on pääsy yhteistyöverkostoihin. Suuri valiokunta toteaa, että Suomella on erityistä osaamista viestintä-, tekoäly- ja kvanttiteknologiassa, joiden merkitys puolustusteollisuudelle ja jäsenmaiden kyvykkyyksille on kasvanut systemaattisesti. Suuri valiokunta katsoo, että Suomella on valmiuksia tukea eurooppalaista puolustusteollisuutta erityisesti kaksikäyttöteknologian, kommunikaatioteknologiaan ja kvanttiteknologiaan liittyvän tutkimuksen sekä innovaatio- ja yritystoiminnan avulla. Suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisille puolustusteollisuusmarkkinoille on tuettava erityisesti korostaen Suomen vahvuuksia kokonaispuolustuksessa ja kykyä tukea sekä siviili- että sotilasvalmiuksia. EU-tason tukivälineitä on hyödynnettävä Suomen erityisosaamisalueiden tukemiseen.
(11) Suuri valiokunta toteaa, että kaikessa EU:n toiminnassa on otettava nykyistä paremmin huomioon puolustusulottuvuus, jotta tahattomat sääntelyhaitat ja hallinnollinen taakka puolustus- ja muulle teollisuudelle voidaan välttää. Talousvaliokunnan tavoin suuri valiokunta korostaa eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ja teollisuuden eri sektoreiden strategioiden nykyistä paremman koordinoinnin tärkeyttä (TaVL 20/2024 vp).
(12) Suuri valiokunta painottaa kattavien vaikutusarviointien merkitystä EU-tason valmistelussa. Suuri valiokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin (PuVL 9/2024 vp) nyt käsittelyssä olevien aloitteiden vaikutusarviointien puuttumista ongelmallisena ja katsoo, että vaikutusarviointeja on täydennettävä käsittelyn edetessä sekä EU-tasolla että kansallisin toimin. Suuri valiokunta katsoo, että vaikutusarvioinneissa on huomioitava EU-tason vaikutusten lisäksi myös yksittäisten jäsenvaltioiden erityistarpeet ja kansalliset olosuhteet. Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta katsoo, että EU:n puolustusteollisuuden vahvistamisessa erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin jäsenvaltioihin, joihin kohdistuvat suurimmat riskit perinteisten sotilaallisten uhkien toteutumisesta.
(13) Valtioneuvoston lailla suuri valiokunta tukee Euroopan puolustuksen huoltovarmuuden vahvistamista tavalla, joka ei vaaranna Suomen huoltovarmuusjärjestelmää ja kokonaisturvallisuusmallin erityispiirteitä. Suuri valiokunta korostaa myös tietoturvan, kansallisten turvallisuusintressien ja yritysten liikesalaisuuksien varmistamisen tärkeyttä. Lisäksi suuri valiokunta kiinnittää huomiota puolustusvaliokuntaan kantaan (PuVL 9/2024 vp) siitä, ettei Puolustusvoimien tarpeet huomioivaa nykyistä hankintamallia, jossa ostetaan kansallista puolustuskykyä parhaiten tukevia ja kustannustehokkaita asejärjestelmiä, saa vaarantaa EU-tason sääntelyllä. Suuri valiokunta korostaa, että suorituskykysuunnittelu ja niiden priorisointi kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.
(14) Suuri valiokunta pitää valtioneuvoston kantaa joustavasta suhtautumisesta kolmansien maiden osallistumisesta EU-hankkeiden toimitusketjuihin perusteltuna. Kuten puolustusvaliokunta huomauttaa, asejärjestelmissä tarvittavat komponentit ja logistiikkaketjut vaativat kaikkien läntisten toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä (PuVL 9/2024 vp).
(15) Suuri valiokunta korostaa EU:n itäreunan turvallisuuteen vaikuttavia toimia, transatlanttisen yhteistyön ja EU:n ja Naton yhteistyön kehittämisen merkitystä sekä Ukrainan materiaalisen tukemisen tärkeyttä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Valtioneuvosto tavoin suuri valiokunta tukee vahvasti tiiviimpää puolustusteollista yhteistyötä Ukrainan kanssa ja Ukrainan sisällyttämistä EU:n puolustusteollisiin aloitteisiin ja järjestelyihin jäsenstatuksen puuttumisen tuomat reunaehdot huomioiden.
(16) Suuri valiokunta painottaa, että Venäjän laajamittainen sota Ukrainaa vastaan ja merkittävästi heikentynyt turvallisuusympäristö edellyttävät jäsenvaltioilta ja EU:lta pitkäkestoisia ja hyvin yhteensovitettuja toimia Euroopan puolustusteollisen kapasiteetin kasvattamiseksi ja jäsenvaltioiden sotilaallisten suorituskykyjen vahvistamiseksi. EU:n on oltava valmis vastaamaan niin sotilaallisiin kuin hybridiuhkiinkin. On Suomen etu, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat turvallisuudessa ja puolustuksessa mahdollisimman vahvoja ja toimintakykyisiä.