Kirkkojärjestyksen
(1055/1993) mukaan kirkolliskokouksen ehdotuksen valmistelee kirkkohallitus. Kirkkohallitus antoi 20.10.2020 kirkolliskokoukselle esityksen uudeksi kirkkolaiksi. Samalla annettiin myös muita esityksiä kirkollisista erityislaeista. Keskeisenä tavoitteena on uudistaa kirkkolainsäädäntöä nykyistä selkeämmäksi ja tehostaa kirkon ja seurakuntien hallintoa. Tarkoituksena on myös siirtää sisäistä normivaltaa kirkon omille toimielimille. Kirkon ja valtion suhdetta esityksellä ei muuteta.
Uudessa ehdotuksessa on pyritty korjaamaan ne asiat, joiden vuoksi kirkkolain käsittely edellisellä kerralla keskeytyi eduskunnassa (HE 19/2019 ja täydentävä esitys
HE 93/2019). Perustuslakivaliokunnan lausunnon PeVL 4/2020 jälkeen asiaa käsitellyt hallintovaliokunta HaV päätti 1.4.2020 lähettää kirkkohallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle kirjeen. Kirjeessä HaV esitti esityksen korjaamista ja perusteli, miksi sitä ei voida eduskunnassa hyväksyä ehdotetussa muodossa. Esityksen ongelmat koskivat muun muassa tiedonkäsittelyä kirkon hallinnossa ja diakoniatyössä.
Perustuslakivaliokunta totesi tuolloin, että ehdotusta ei voida käsitellä esitetyssä lainsäädäntöjärjestyksessä. Keskeinen valtiosääntöoikeudellinen ongelma muodostui valiokunnan mielestä ehdotuksen niin sanotusta tunnustuspykälästä:
2 §
Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa.
Kirkko julistaa tunnustuksensa mukaisesti Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja ja toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
Perustuslakivaliokunnan mielestä tunnustuspykälä olisi parempi olla kirkolliskokouksen itsensä päättämässä kirkkojärjestyksessä kuin eduskunnan hyväksymässä kirkkolaissa. Jos siitä säädetään kirkkolaissa, tunnustus voi tulla riippuvaiseksi lainsäätäjän poliittisesta tahdosta esimerkiksi tilanteessa, jossa kirkko haluaa muuttaa tunnustuksen sisältöä, mutta lainsäätäjä ei tällaista muutosta tee. Perustuslain takaamaan uskonnonvapauteen sisältyy uskonnollisen yhdyskunnan tietynasteinen autonomia, johon kuuluu oikeus päättää oman tunnustuksensa sisällöstä.
Kirkolliskokous hyväksyi 11.11.2021 ehdotuksen uudeksi kirkkolaiksi. Asian käsittelyn yhteydessä kirkolliskokouksen edustajat käyttivät 150 puheenvuoroa, joista suurin osa käsitteli juuri tunnustuspykälän paikkaa. Käsittelyn pohjana oli kirkon lakivaliokunnan mietintö 1/2021, jossa se esitti tunnustuspykälän sisällyttämistä edelleen kirkkolain toiseen pykälään. Kirkolliskokous hyväksyi mietinnön äänin 57–49, vaikka se oli vastoin kirkkohallituksen ehdotusta ja eduskunnan hallintovaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan kantaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kirkolliskokouksen ehdotuksen perusteella valmistelema hallituksen esitys
HE 108/2022 vp kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 30.6.2022. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Lisäksi hallitus peruutti 30.6.2022 eduskunnalle aiemmin annetut hallituksen esityksen HE 19/2019 ja sitä täydentävän esityksen HE 93/2019.
Eduskunta hyväksyi 2.3. 2023 lain kirkkolaista ja muut asiaan liittyvät lait. Ne tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2023.