Hankkeen tausta
Oikeusministeriössä valmisteltiin vuonna 2020 lakiesitys laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Lainsäädäntöhankkeella haluttiin puuttua tilanteisiin, joissa uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi silloin, kun uhkauksen esittäjä ei kuulu kyseisen työpaikan henkilöstöön.
Hanke liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan, jonka eräänä tavoitteena on turvata resurssit ja osaaminen sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä uhkaavan järjestelmällisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen torjunnassa ja selvittämisessä, sekä edistää syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa.
Virkamiehiin, julkisuudessa toimiviin henkilöihin ja työntekijöihin kohdistuva häirintä on lisääntyvä ilmiö erityisesti sosiaalisessa mediassa. Hallitusohjelman aihetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty myös muita hankkeita kuin tässä käsiteltävä hanke laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.
Sisäministeriö asetti kehittämistyöryhmän selvittämään maalittamisen laajuutta, ja sen tehtävänä oliantaa toimenpide-ehdotuksia maalittamisen vastaisten toimien tehostamiseksi. Lisäksi valtioneuvostossa käynnistettiin selvityshanke, jossa kartoitettiin laajemmin nykyisen lainsäädännön soveltumista järjestelmällisen häirinnän ja maalittamisen torjumiseen ja selvitettiin lainsäädäntöön liittyviä haasteita ja kehittämiskohteita..
Laiton uhkaus on kyseessä, kun henkilö uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Syyte laittomasta uhkauksesta voidaan nostaa vain, jos asianomistaja tai erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii tai jos uhkauksen esittämiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä.
Tässä tietopaketissa seurattavassa hankkeessa esitettiin laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevan,
rikoslain (39/1889) 25 luvun 9 §:n muuttamista. Ehdotuksen mukaan kyseistä säännöstä muutettaisiin siten, että teko olisi virallisen syytteen alainen, kun laiton uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu kyseisen työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
Hankkeen tarkoituksena oli turvata edellytykset työtehtävien ja julkisten luottamustoimien hoitamiseen ja suojata nykyistä laajemmin laajoja ammattiryhmiä asiattomalta häirinnältä ja laittomilta uhkauksilta. Ehdotetun rikoslain muutoksella tavoiteltiin myös laittoman uhkailun kohteeksi joutuneiden henkilöiden aseman parantamista.
Hallituksen esitys
HE 226/2020 laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevassa asiassa annettiin eduskunnalle 19.11.2020. Laki 698/2021 hyväksyttiin eduskunnassa 16.6.2021 ja annettu rikoslain muutos astuu voimaan 1.10.2021. Eduskunta hyväksyi lain käsittelyn yhteydessä myös seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että viipymättä selvitetään ja arvioidaan lainsäädännön muutostarpeet maalittamiseen puuttumisen tehostamiseksi rikosoikeudellisin keinoin sekä valmistellaan tarvittavat lakiehdotukset ja ohjeet niin, että maalittamisen uhrin asemaa vahvistetaan.