Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Vaaleissa on myös kyse äänestämisestä. Eduskunnan täysistunnossa toimitettavat vaalit ovat joko henkilövaaleja tai toimielinvaaleja.
Henkilövaaleja ovat puhemiehen ja varapuhemiesten, eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan ja eduskunnan pääsihteerin vaalit. Eduskunta valitsee myös pääministerin.
Ennen vaalia henkilövaalista ilmoitetaan täysistunnossa. Henkilövaali toimitetaan pääministerin vaalia lukuun ottamatta umpilipuin. Äänestyslipussa saa olla vain valittavan nimi selvästi ilmaistuna, ettei tarkoitetusta henkilöstä synny epäselvyyttä. Muunlainen äänestyslippu hylätään. Äänestyslippu tuodaan täysistuntosalin uurnaan nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä ja niin taitettuna, ettei lipun sisältö ole näkyvissä. Kun äänet on laskettu, puhemies toteaa vaalin tuloksen.
Toimielinvaaleja ovat eduskunnan valitsemien toimielinten, kuten valiokuntien, kansliatoimikunnan, Pohjoismaiden neuvoston, Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskuntien sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston, vaalit. Vaaleissa noudatettavasta äänestysmenettelystä säädetään tarkemmin eduskunnan vaalisäännössä.
Suurin osa toimielinten vaaleista toimitetaan vaalikauden alkaessa. Toimielinvaalissa käytetään ehdokaslistoja. Vaalista ilmoitetaan täysistunnossa hyvissä ajoin, jotta ehdokaslistojen jättämiselle jää aikaa. Ehdokkaiden nimet otetaan ehdokaslistaan siinä järjestyksessä kuin heidän tarkoitetaan tulevan valituiksi. Ehdokaslistan allekirjoittaa kaksi kansanedustajaa.
Toimielinten asettamisessa pyritään sopuvaaliin eli siihen, että jäsenten valinta toimielimeen olisi yksimielinen. Tähän päästään, jos toimielimeen ehdotetaan yhtä monta ehdokasta kuin siinä on jäseniä.
Jos ehdokaslistoissa ehdotettuja on enemmän kuin vaalissa on valittavia, toimitetaan uusi vaali. Jollei uusikaan vaali ole yksimielinen, joudutaan vaali toimittamaan suhteellisena vaalina. Suhteellisesta vaalista voi lukea tarkemmin eduskunnan vaalisäännön (250/2000) 11 §:stä.
Toimielimen jäsenen tai varajäsenen paikka voi jäädä kesken toimikauden avoimeksi esimerkiksi sen takia, että kansanedustaja on pyytänyt eroa toimielimen jäsenyydestä tai saanut vapautuksen kansanedustajan toimesta. Tällöin on toimitettava täydennysvaali. Myös täydennysvaalissa käytetään ehdokaslistaa ja menettely noudattaa soveltuvin osin toimielinvaalien menettelyjä. Käytännössä toimielimestä eronneen tilalle ehdotetaan jäsentä samasta eduskuntaryhmästä ja vaali on yksimielinen.
Valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä mahdollinen tilapäinen puheenjohtaja valitaan vaalilla. Muita vaaleja ei valiokunnassa toimiteta mahdollista jaoston asettamista lukuun ottamatta.