​Siirretyt kuntavaalit

Kunnallis- tai kuntavaalien ajankohtaa on ollut suhteellisen helppo muuttaa, koska niiden yksityiskohtaisista järjestelyistä ei ole säädetty perustuslaissa vaan kunta- ja vaalilaissa, joihin on voitu tehdä muutoksia yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Kuntavaalien ajankohtaa on siirretty sodan tai pandemian kaltaisten yhteiskunnallisten kriisien tai vaalimenettelytapamuutosten tähden. Selkeästi poliittinen syy kunnallisvaalien siirtämiseen on ollut ainoastaan yhden kerran, vuoden 1930 vaaleissa.

Kalenterivuoden kierto ja erilaisten juhlapyhien laskentatavat vaikuttavat myös kuntavaalien ajankohtaan. Kuntavaalit siirtyvät esimerkiksi vuonna 2025 viikkoa tavallista aikaisemmaksi, koska pääsiäispyhät osuvat vaalilaissa tarkoitettuun vaalipäivään, huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin.

Kunnallis- tai kuntavaalien ajankohtaa on muutettu vuosien 1918, 1930, 1939, 1960, 2017 ja 2021 vaaleissa. Vuoden 1939 kunnallisvaaleja siirrettiin sota-aikana ja sen jälkeen eduskunnan päätöksillä yhteensä viisi kertaa (1939, 1940, 1942, 1944, 1945).

​Vuoden 1918 vaalit

Vuonna 1900 kaupunkien henkikirjoitetusta väestöstä noin 20 prosenttia oli kunnallisvaaleissa äänioikeutettuja. Niin äänioikeus kuin vaalikelpoisuuskin oli monin tavoin rajattu niin ammattiaseman, sukupuolen kuin varallisuudenkin perusteella.

Vuoden 1917 marraskuussa eduskunta hyväksyi kaupunkien ja maalaiskuntien uudet kunnallislait. Uuden lain (108/1917) 9 §: n mukaan ”oikeus valita valtuutettuja ja tilintarkastajia on jokaisella, sekä miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta ja joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa hengille kirjoitettu.”

Siirtyminen yleiseen ja yhtäläiseen kunnalliseen äänioikeuteen tapahtui samalla kun maa oli kulkemassa kohti punaisten ja valkoisten sisällissotaa. Sotatilanteen tähden ensimmäiset uuden lain mukaiset kunnallisvaalit pystyttiin järjestämään eri kunnissa vasta vuoden 1918 lopulla tai vuoden 1919 alussa. Helsingissä kunnallisvaalit pidettiin esimerkiksi 27.–28.12.1918. Ehdolla ja valituiksi valtuustoon tuli myös 26 sosialidemokraattia.

Tämän poikkeustilanteen jälkeen vaalit järjestettiin lain määräämänä aikana. Aluksi kunnallisvaalit toimitettiin joka vuosi joulukuun 4. päivänä pidetyin vaalein. Myöhemmin suurissa kaupungeissa ja kunnissa vaalit toimitettiin kaksipäiväisinä, sunnuntaina joulukuun 4. päivä ja sen jälkeisenä maanantaina 5.12. Valtuutetuista aina kolmasosa erosi vuosittain ja vaaleissa heidän tilalleen valittiin uudet edustajat. Kunnallisvaltuustojen toimikausi oli kolme vuotta. Vuonna 1925 luovuttiin joka vuotisista vaaleista ja valtuusto valittiin siitä lähtien kolmeksi vuodeksi. Tämä toimikausi pidennettiin nykyiseen neljään vuoteen vuonna 1955.

​​Vuoden 1930 vaalit

Sisällissodan jälkeen lainmukaisia määräaikaisia vaaleja siirrettiin seuraavan kerran vuonna 1930. Vaalit oli määrä järjestää joulukuussa 1931, mutta eduskunnan päätöksen mukaisesti ne järjestettiin vuotta aiemmin. Eduskunta teki kesällä 1930 kunnallislakeihin muutoksia, joiden perusteella vaaleja siirrettiin ja vaalikelpoisuutta muutettiin (269/1930 Laki maalaiskuntain kunnallislain 10 §:n muuttamisesta, 270/1930 Laki kaupunkien kunnallislain 11 §:n muuttamisesta). Nämä lait käsiteltiin yhdessä valtiopäiväjärjestykseen tehtävien muutosten kanssa (HE 55/1930 valtiopäiväjärjestyksen sekä kunnallislakien ja vaalilakien muuttamisesta).

Lapuanliikkeen vaikutuksesta suomalaisten kommunistien tai sellaiseksi katsottujen ihmisten poliittista toimintaa oli alettu rajoittaa yhä jyrkemmin. 1.12.1929 Lapualla järjestettiin suuri kansalaiskokous, jossa vaadittiin hallitukselta jyrkkiä tekoja kommunistisen toiminnan estämiseksi. Koska niitä ei heti tehty, lapualaiset ryhtyivät suoraan toimintaan. 1.5.–15.9.1930 välisenä aikana lapualaiset tekivät 254 poliittista kyyditystä, joista kolme päättyi murhaan.

Kyyditettäviksi ei joutunut vain kommunisteja vaan myös sosialidemokraatteja ja K.J. Ståhlbergin kaltaisia edistysmielisiä porvareita. Tilannetta rauhoittaakseen pääministeri Kallion hallitus valmisteli niin sanotut kommunistilait, joista tärkein oli tasavallan suojelulaki. Sen myötä tasavallan presidentille annettiin suuret valtaoikeudet. Presidentti pystyi asetuksilla rajoittamaan kansalaisten perusoikeuksia, kuten oikeutta valita asuinpaikkansa, liikkua paikkakunnalta toiselle sekä paino- ja kokoontumisvapautta.

Valtiopäiväjärjestykseen ja vaalilakeihin tehtävien muutosten tarkoituksena oli estää kommunistien osallistuminen niin eduskunta- kuin kunnallisvaaleihinkin. Maalaiskuntien ja kaupunkien kunnallislakeihin tehtävillä muutoksilla rajoitettiin vaalikelpoisuutta siten, että ehdokkaiksi ei voitu hyväksyä henkilöä, joka "kuuluu sellaiseen yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, joka toimii Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi tahi tarkoittaa tällaisen toiminnan edistämistä tai tukemista välillisesti tai välittömästi, taikka joka kolmen lähinnä edellisen vuoden kuluessa on työskennellyt sellaisen yhteenliittymän hyväksi tai muulla tavoin edistänyt mainittuun tarkoitukseen tähtäävää toimintaa." (269/1930, 270/1930)

Vuoden 1928 kunnallisvaaleissa valtuustoihin oli tullut valituiksi useita valtuutettuja, joiden lainmuutoksen jälkeen katsottiin olevan vailla vaalikelpoisuutta. Jotta nämä edustajat saataisiin vaalikelvottomiksi ja valtuustoista pois, vaalit järjestettiin ennenaikaisina jo kahden vuoden valtuustokauden jälkeen joulukuussa 1930.

Kunnallisvaaliäänestys käynnissä Helsingissä vuonna 1933. Kuva: Pietinen / Museovirasto CC BY 4.0 

​​Vuoden 1939 vaalit

Vuonna 1936 joulukuussa valitut kunnanvaltuustot jatkoivat toimintaansa vuoteen 1945 saakka. Alun perin vaalit piti järjestää joulukuussa 1939. Suomi oli kuitenkin joutunut talvisotaan 30.11., joten vaaleja ei voitu järjestää joulukuun aikana. Hallitus teki esityksen (HE 47/1939) vaalien siirtämisestä kuitenkin jo ennen sodan syttymistä, 13.10.1939. Tilanne oli jo silloin jännittynyt ja valmistelut mahdollista sotatilaa varten olivat alkaneet. Sotavoimien liikekannallepano tapahtui 6.10., myös evakuointia oli tapahtunut itärajan lähellä. Kunnalliset vaaliluettelot ja henkikirjoitustiedot eivät liikekannellepanon aikana pysyneet ajan tasalla, minkä tähden äänestäjien äänioikeutta saattoi olla mahdotonta tarkastaa mahdollisissa vaaleissa.

”Olevissa oloissa näyttää kunnallisvaalien järjestäminen kuitenkin läheisessä tulevaisuudessa tuottavan voittamattomia vaikeuksia, joten tarkoituksenmukaisinta on, että vaalit siirretään yhdellä vuodella eteenpäin. Tämä käy mahdolliseksi erityisen poikkeuslain avulla, johon on myös sisällytettävä säännös nykyisten kunnanvaltuutettujen ja heidän varamiestensä velvollisuudesta pysyä toimissaan tulevan joulukuun 31 päivän jälkeenkin.”

Eduskunnan päätöksen mukaisesti kunnallisvaalit olisi pitänyt järjestää joulukuussa 1940. Hallitus toi kuitenkin syyskuussa 1940 esityksen (HE 94/1940) vaalien siirtämisestä vuoteen 1942.

”Vaalien toimittaminen määräaikana ensi joulukuussa tulee tuottamaan erinäisiä vaikeuksia. Vaaliessa käytettävät vaaliluettelot perustuvat nimittäin kuluvan vuoden henkikirjoitukseen, ja kun rauhanteossa luovutettujen alueiden kuntien ja Hangon kaupungin asukkaat ovat tulleet henkikirjoitetuiksi entisissä kotikunnissaan, ei heillä tänä vuonna ole vaalioikeutta missään kunnassa eivätkä näin ollen voi osallistua vaaleihin. Eräissä rajakunnissa, jotka rauhanteossa menettivät osia alueistaan, käy vaalien järjestäminen myös vaikeaksi tai kokonaan mahdottomaksi, koska suuri osa kuntalaisista asuu hajallaan vieraissa kunnissa. Tarpeellisten vaalihuoneistojen puute on myös seikka, johon on viitattu. Edellä esitetyistä syistä näyttää vaalien siirtäminen johonkin myöhempään ajankohtaan käyvän välttämättömäksi. ”

Jatkosodan syttymisen jälkeen hallitus 20.3.1942 teki jälleen kerran esityksen (HE 21/1942) vaalien siirtämisestä.

”Viime vuoden kesäkuussa alkanut uusi sotamme on jälleen kokonaan muuttanut olosuhteet toisiksi. Sodan hävitykset takaisin vallatuilla alueilla yhdessä kuljetus- ja huoltovaikeuksien kanssa aiheuttavat sen, että vain osa siirtoväkeä pääsee tänä vuonna siirtymään takaisin koti- ja henkikirjoituskuntaansa ja voi täyttää kunnallisen vaalilain edellyttämiä oikeuksiaan. Tämän takia on katsottu voitavan ehdottaa, että vaalit siirrettäisiin vuoteen 1944.” (HE 21/1942)

Helmikuussa 1944 hallitus arvioi vaalien järjestämisen edelleen mahdottomaksi, vaikka tunnustikin, että kahdeksan vuoden toiminta-aika on ollut valtuustoille aivan liian pitkä ja monilla paikkakunnilla valtuustot ovat toimineet vajaalukuisina. Tästä huolimatta hallitus edelleen piti vaalien järjestämistä mahdottomana (HE 7/1944):

”Kun kuitenkin siirtoväen vaaleihin osallistuminen nytkin olisi hyvin vaikeasti järjestettävissä ja kun useimmilla niillä, jotka suorittavat sotapalvelustaan tai muuten työskentelevät puolustusvoimien tehtävissä taikka työvelvollisina ei olisi mahdollisuutta vaalioikeuksien käyttämiseen ja huomioon ottaen maassa sodan johdosta vallitsevat poikkeusolot, olisi kuluvan vuoden kunnallisvaalit vielä nytkin siirrettävä. Vaalien siirtäminen ehdotetaan toimeenpantavaksi erityisellä poikkeuslailla, niin kuin aikaisemminkin. Uudet vaalit olisi toimitettava vuonna 1945.” (HE 7/1944)

Sodan päättymisen jälkeen ensimmäiset kunnallisvaalit järjestettiin vaalilain mukaisena ajankohtana 4. tai 4. ja 5.12.1945. Yhdeksän vuotta aikaisemmin, edellisissä vaaleissa vuonna 1936, kunnallisvaaleissa äänestäneitä oli 48 % äänioikeutetuista. Vuoden 1945 vaaleissa äänestysprosentti kohosi 54,9 %: iin. Vuonna 1945 valituksi tulleiden valtuustojen toimikausi oli vain kaksi vuotta. Laki (352/1945) vuonna 1945 toimitettavista kunnan ja kaupunkien valtuutettujen vaaleista nimittäin totesi (7 §), että seuraavat kunnan ja kaupungin valtuutettujen varsinainen vaali toimitetaan vuonna 1947 siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on säädetty.

Sodan seurauksena hallitus muutti vaalilakia myös niin, että kunnallisverojen maksamatta jättämistä ei enää pidetty esteenä äänestämiselle tai vaalikelpoisuudelle. Hallituksen esityksen mukaan sotapalvelus oli monelle ihmiselle aiheuttanut sellaisen tilanteen, että kunnallisia maksuja ja veroja oli mahdotonta maksaa. Olisi kohtuutonta, jos he tästä syystä eivät voisi äänestää tai asettua ehdokkaaksi valtuustoon. Vuonna 1947 eduskunta päätti hallituksen esityksen HE 33/1947 perusteella pitää tämän säädöksen voimassa myöskin vuonna 1947 pidettävissä kunnallisvaaleissa. Sota-ajan jälkiseurausten katsottiin edelleen vaikuttavan ihmisten taloudelliseen tilanteeseen.

​​Vuoden 1960 vaalit

Sodan jälkeen kunnallisvaalit järjestettiin kunnallisen vaalilain mukaisesti kolmen vuoden välein vuosina 1947, 1950, 1953 ja 1956.

Vuonna 1955 hallitus teki esityksen (HE 73/1955) kunnallisen vaalikauden pidentämisestä neljään vuoteen. Niin eduskunnan kuin hallituksenkin arvion mukaan vaalien tiheä toistuminen aiheuttaa vaaliväsymystä, laimentaa kansalaisten aktiivisuutta ja lisää vaalien järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

”Kunnallisen vaalikauden pidentäminen helpottaisi myös äänioikeutettujen rasituksia paitsi vaalissa myös vaalivalmisteluissa ja samoin repivät vaalitaistelut harvenisivat. Myös muissa pohjoismaissa valtuutetut valitaan neljäksi vuodeksi.” 

Laki- ja talousvaliokunnan käsittelyssä mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. Toisen mukaan vaalikauden pidentäminen merkitsee kuntalaisten kansanvaltaisten oikeuksien supistamista ja estää kykenemättömien valtuutettujen nopean vaihtamisen; toisen mukaan tarvetta pidentämiselle ei ole, koska Maalaiskuntien liitto ja Suomen Kaupunkiliittokaan eivät aktiivisesti ole tukeneet lain muutosta.

Eduskunta hyväksyi lain ja vuoden 1956 kunnallisvaalit järjestettiin sen mukaisesti. Tuolloin valittujen valtuustojen toimikausi jatkui neljä vuotta aina seuraaviin vaaleihin, jotka järjestettiin joulukuussa vuonna 1960.

Kunnallisvaalit Nurmijärvellä vuonna 1984. Kuva: Markku Tuomisto / Nurmijärven museo CC BY-NC-ND 4.0

​​Vuoden 2017 vaalit

Kunnallisvaalien ajankohtaa on ollut suhteellisen helppo muuttaa, koska niiden järjestelyistä ei ole säädetty perustuslaissa vaan vaalilaissa, johon on voitu tehdä muutoksia yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Alun perin kunnallisvaalit järjestettiin vuoden 1917 kunnallisvaalilain mukaisesti joulukuussa juuri ennen itsenäisyyspäivää joko 4. tai 4. ja 5.12. Ajankohtaa pidettiin ongelmallisena ja vuonna 1950 kunnallisvaalit siirrettiin lokakuun ensimmäiseen sunnuntaihin ja sitä seuranneeseen maanantaihin. Vuonna 1990 siirryttiin eduskuntavaalien tavoin yksipäiväisiin vaaleihin ja vaalipäiväksi tuli lokakuun kolmas sunnuntai. Ensimmäiset yksipäiväiset kunnallisvaalit järjestettiin vuonna 1992. Vuonna 1998 vaalipäivä muutettiin vaalilain muutoksella lokakuun neljänneksi sunnuntaiksi.

Vuonna 2014 Alexander Stubbin hallitus esitti (HE 290/2014), että kuntavaalien ajankohta muutettaisiin huhtikuun kolmanneksi sunnuntaiksi. Jo aiemmin eduskuntavaalien vaalipäivä oli muutettu tähän samaan ajankohtaan. Ajatuksena siis oli, että eduskuntavaalit ja kuntavaalit vuorottelisivat samana päivänä kahden vuoden välein.

Esityksen keskeisenä perusteluna oli huoli kunnallisvaalien alhaisesta äänestysaktiivisuudesta.

”Kaikki vaaliosallistumista tukevat toimenpiteet ovat kannatettavia. Sääolosuhteiden tai vaalien ajankohdan vaikutuksesta äänestysaktiivisuuteen ei sinänsä ole osoitettavissa selkeää tutkimusnäyttöä, mutta huhtikuun kolmannen sunnuntain muodostuminen yleiseksi vaalipäiväksi voi ehkä osaltaan tukea äänestäjien äänestystottumuksen vakiintumista ja aktivoida äänestämättä jättäviä vaaliosallistumiseen.”

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen vaalipäivän muutoksesta. Perustuslakivaliokunnan mielestä vaalien siirtyminen kevääseen voi parantaa kampanjointimahdollisuuksia ulkona ja vaalien näkyvyyttä kaupunkikuvassa, mikä osaltaan voi aktivoida äänestäjiä (PeVM 9/2014).

Vaalipäivän muutoksen johdosta vuoden 2016 lokakuussa pidettävät kuntavaalit siirrettiin vuoden 2017 huhtikuuksi. Vuonna 2012 valitut valtuustot toimivat puoli vuotta pidempään kuin tavallisesti.

Vaikka vaalipäivä on vaalilain (714/1998) 144 §:ssä merkitty huhtikuun kolmanneksi sunnuntaiksi, hallituksen esityksestä (HE 290/2014) käy ilmi, että sitä voidaan muuttaa, jos pääsiäinen osuu juuri tähän ajankohtaan.

”Jos huhtikuun kolmas sunnuntai olisi pääsiäispäivä tai pääsiäisen jälkeinen sunnuntai, vaalipäivä olisi pääsiäispäivää edeltävä sunnuntai nykyisen vaalilain 189 §:n 1 momentin mukaisesti.”

Jo vuonna 2017 kuntavaaleja siirrettiin pääsiäistä edeltäväksi sunnuntaiksi. Seuraavan kerran kuntavaalien ajankohtaa siirretään tämän nojalla vuonna 2025.

Kunnallisvaalimainoksia Helsingissä 31.3.2017. Kuva: Juho Nurmi / Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0

​​Vuoden 2021 vaalit

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta todettiin 28.1.2020. Sen jälkeen virus eteni niin, että 3.5.2021 Suomessa todettiin olleen yhteensä 87 345 tartuntaa.

Kuntavaalit oli lainmukaisesti sovittu järjestettäväksi 18.4.2021. Vaikka tartuntojen eteneminen välillä oli hidastunut, helmikuun 2021 puolivälin jälkeen epidemiatilanne oli merkittävästi alkanut huonontua. Tästä syystä hallitus oli 1.3. todennut, että maassa vallitsevat jälleen poikkeusolot.

11.3.2021 hallitus jätti eduskunnalle esityksen (HE 33/2021) laiksi vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä. Esityksen mukaan vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä siirrettäisiin huhtikuun 18. päivästä kesäkuun 13. päivään. Esityksen perusteluna oli se, että sen hetkisten asiantuntija-arvioiden mukaan pandemiatilanne on Suomessa maalis-huhtikuussa niin vaikea, että kuntavaaleja on mahdotonta järjestää turvallisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL, mallinnuksen mukaan alkuperäisenä vaalipäivänä päivittäinen tapausmäärä olisi 2 600–11 200 tartunnan saanutta, jos epidemian leviämisvauhti jatkuisi nykyisen kaltaisena. Hallituksen esityksessä myös todettiin, että tämä arvio on mallinnus, joka ei ota huomioon rajoitustoimien vaikutusta, eikä se välttämättä toteudu käytännössä.

Perustuslakivaliokunta puolsi esityksen hyväksymistä (PeVM 4/2021), mutta teki alkuperäiseen esitykseen muutosehdotuksen, jonka eduskunta hyväksyi. Sen mukaan Vuoden 2021 kuntavaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaa 1 päivänä elokuuta 2021 ja jatkuu toukokuun 2025 loppuun. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittujen valtuustojen toimikausi jatkuu heinäkuun 2021 loppuun.

Eduskunta hyväksyi esityksen (HE 33/2021) vaalien siirtämisestä 26.3.2021. Käsittelyn yhteydessä perussuomalaiset esittivät epäluottamuslausetta asiasta vastaavalle ministerille, Anna-Maja Henrikssonille. Eduskunta päätti, että oikeusministeri Henriksson nauttii eduskunnan luottamusta äänin 103–66 (poissa 30). 

Tietopaketti vaalien siirtämisen historiasta Suomessa | Siirretyt kuntavaalit | Ennenaikaiset eduskuntavaalit | Poikkeukselliset presidentin valinnat | ​Lähteet